Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

Kahden taiteilijan, Magdalena Åbergin ja Anna Tahkolan, yhteisnäyttelyn ’among, within’ teokset käsittelevät anatomiaa ja ihmiskehoja. Tahkolan tarkat lyijykynäpiirrokset yhdistyvät luontevasti Åbergin surrealistisiin öljymaalauksiin.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

Hanna Maria Anttila tarkastelee kokeellisessa elokuvassaan Sotakorvaus toisen maailmansodan suomalaisille aiheuttamaa ylisukupolvista taakkasiirtymää. Hän onnistuu käsittelemään ankeaa ja kulunuttakin aihetta omakohtaisesti, lempeästi ja tarkasti.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

The new permanent exhibition Landscapes of Identity: Estonian Art 1700–1945 in Kumu Art Museum brings up new questions about the management of museums, galleries, and art collections, when rephrasing artworks with racist titles. In Estonia, also the discussion around wages for artists and other freelancers has been heated up again, write Marika Agu and Kaarin Kivirähk from the Estonian Centre for Contemporary Art.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Max Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?