Edit

”Miten horjuttaa muotokuvan binääristä luonnetta? Siis sitä, jossa on aina kiinteä subjekti ja objekti, itse ja toinen, tekijä ja aihe, kuvaaja ja kuvattava tai katse ja sen kohde. Miten lähestyä myös kameraa dialogisesti?” Näin pohtii taiteilija Jani Ruscica Galleria Sculptorissa esillä olevan Autoritratti Runoilijan muotokuva -näyttelynsä esittelytekstissä.

”Miten horjuttaa muotokuvan binääristä luonnetta? Siis sitä, jossa on aina kiinteä subjekti ja objekti, itse ja toinen, tekijä ja aihe, kuvaaja ja kuvattava tai katse ja sen kohde. Miten lähestyä myös kameraa dialogisesti?” Näin pohtii taiteilija Jani Ruscica Galleria Sculptorissa esillä olevan Autoritratti Runoilijan muotokuva -näyttelynsä esittelytekstissä.

”Miten horjuttaa muotokuvan binääristä luonnetta? Siis sitä, jossa on aina kiinteä subjekti ja objekti, itse ja toinen, tekijä ja aihe, kuvaaja ja kuvattava tai katse ja sen kohde. Miten lähestyä myös kameraa dialogisesti?” Näin pohtii taiteilija Jani Ruscica Galleria Sculptorissa esillä olevan Autoritratti Runoilijan muotokuva -näyttelynsä esittelytekstissä.

”Miten horjuttaa muotokuvan binääristä luonnetta? Siis sitä, jossa on aina kiinteä subjekti ja objekti, itse ja toinen, tekijä ja aihe, kuvaaja ja kuvattava tai katse ja sen kohde. Miten lähestyä myös kameraa dialogisesti?” Näin pohtii taiteilija Jani Ruscica Galleria Sculptorissa esillä olevan Autoritratti Runoilijan muotokuva -näyttelynsä esittelytekstissä.

Saija Kivikankaan, Eeva Lietosen, Jaakko Pietiläisen ja Suvi Sysin teokset käsittelevät erilaisia välitiloja ja siirtymiä. Neljän taiteilijan näyttely Galerie Anhavassa on onnistunut kokonaisuus.

Saija Kivikankaan, Eeva Lietosen, Jaakko Pietiläisen ja Suvi Sysin teokset käsittelevät erilaisia välitiloja ja siirtymiä. Neljän taiteilijan näyttely Galerie Anhavassa on onnistunut kokonaisuus.

Saija Kivikankaan, Eeva Lietosen, Jaakko Pietiläisen ja Suvi Sysin teokset käsittelevät erilaisia välitiloja ja siirtymiä. Neljän taiteilijan näyttely Galerie Anhavassa on onnistunut kokonaisuus.

Saija Kivikankaan, Eeva Lietosen, Jaakko Pietiläisen ja Suvi Sysin teokset käsittelevät erilaisia välitiloja ja siirtymiä. Neljän taiteilijan näyttely Galerie Anhavassa on onnistunut kokonaisuus.

Tänäkin vuonna Flow Festivalin taideohjelmistossa nojattiin käsitteellisesti ääneen ja tilalliseen kokemukseen. Aiemmin Sinne-galleriassa esillä olleeseen näyttelyyn pohjautuva Timo Viialaisen neljän teoksen kokonaisuus oli kuin kotonaan Tiilikellon uniikissa tilassa.

Tänäkin vuonna Flow Festivalin taideohjelmistossa nojattiin käsitteellisesti ääneen ja tilalliseen kokemukseen. Aiemmin Sinne-galleriassa esillä olleeseen näyttelyyn pohjautuva Timo Viialaisen neljän teoksen kokonaisuus oli kuin kotonaan Tiilikellon uniikissa tilassa.

Tänäkin vuonna Flow Festivalin taideohjelmistossa nojattiin käsitteellisesti ääneen ja tilalliseen kokemukseen. Aiemmin Sinne-galleriassa esillä olleeseen näyttelyyn pohjautuva Timo Viialaisen neljän teoksen kokonaisuus oli kuin kotonaan Tiilikellon uniikissa tilassa.

Tänäkin vuonna Flow Festivalin taideohjelmistossa nojattiin käsitteellisesti ääneen ja tilalliseen kokemukseen. Aiemmin Sinne-galleriassa esillä olleeseen näyttelyyn pohjautuva Timo Viialaisen neljän teoksen kokonaisuus oli kuin kotonaan Tiilikellon uniikissa tilassa.

Jeremy Shaw’n Jaksoton järjestelmä käsittelee kosmosta, kaaosta ja järjestystä tanssin kautta. Malvassa esillä oleva kokonaisuus on upeasti installoitu ja teos lumoava.

Jeremy Shaw’n Jaksoton järjestelmä käsittelee kosmosta, kaaosta ja järjestystä tanssin kautta. Malvassa esillä oleva kokonaisuus on upeasti installoitu ja teos lumoava.

Jeremy Shaw’n Jaksoton järjestelmä käsittelee kosmosta, kaaosta ja järjestystä tanssin kautta. Malvassa esillä oleva kokonaisuus on upeasti installoitu ja teos lumoava.

Jeremy Shaw’n Jaksoton järjestelmä käsittelee kosmosta, kaaosta ja järjestystä tanssin kautta. Malvassa esillä oleva kokonaisuus on upeasti installoitu ja teos lumoava.

Iiu Susirajan näyttely Ei mikään helppo nakki WAMissa esittelee taiteilijan valloittavaa ja vinksahtanutta ilmaisua eri taiteenlajeissa. Laajassa kokonaisuudessa tulevat esiin Susirajan taidot kuvan rakentamisessa ja oivaltavassa huumorissa.

Iiu Susirajan näyttely Ei mikään helppo nakki WAMissa esittelee taiteilijan valloittavaa ja vinksahtanutta ilmaisua eri taiteenlajeissa. Laajassa kokonaisuudessa tulevat esiin Susirajan taidot kuvan rakentamisessa ja oivaltavassa huumorissa.

Iiu Susirajan näyttely Ei mikään helppo nakki WAMissa esittelee taiteilijan valloittavaa ja vinksahtanutta ilmaisua eri taiteenlajeissa. Laajassa kokonaisuudessa tulevat esiin Susirajan taidot kuvan rakentamisessa ja oivaltavassa huumorissa.

Iiu Susirajan näyttely Ei mikään helppo nakki WAMissa esittelee taiteilijan valloittavaa ja vinksahtanutta ilmaisua eri taiteenlajeissa. Laajassa kokonaisuudessa tulevat esiin Susirajan taidot kuvan rakentamisessa ja oivaltavassa huumorissa.

Kohtan Shallow Springs on Suomessa ja Baltiassa toimivien taiteilijoiden yhteisnäyttely, joka sulauttaa luovasti yhteen eri aikakausien ja erilaisin medioin toteutettuja teoksia.

Kohtan Shallow Springs on Suomessa ja Baltiassa toimivien taiteilijoiden yhteisnäyttely, joka sulauttaa luovasti yhteen eri aikakausien ja erilaisin medioin toteutettuja teoksia.

Kohtan Shallow Springs on Suomessa ja Baltiassa toimivien taiteilijoiden yhteisnäyttely, joka sulauttaa luovasti yhteen eri aikakausien ja erilaisin medioin toteutettuja teoksia.

Kohtan Shallow Springs on Suomessa ja Baltiassa toimivien taiteilijoiden yhteisnäyttely, joka sulauttaa luovasti yhteen eri aikakausien ja erilaisin medioin toteutettuja teoksia.

Inka-Maaria Jurvanen on toteuttanut teoksensa lyijykynällä vanerille, pahkoihin ja marmorilevyille. Teosten tunnelma on outo ja kiehtova – niistä välittyvää hajoamisen logiikkaa jää väkisinkin tapailemaan ja maistelemaan.

Inka-Maaria Jurvanen on toteuttanut teoksensa lyijykynällä vanerille, pahkoihin ja marmorilevyille. Teosten tunnelma on outo ja kiehtova – niistä välittyvää hajoamisen logiikkaa jää väkisinkin tapailemaan ja maistelemaan.

Inka-Maaria Jurvanen on toteuttanut teoksensa lyijykynällä vanerille, pahkoihin ja marmorilevyille. Teosten tunnelma on outo ja kiehtova – niistä välittyvää hajoamisen logiikkaa jää väkisinkin tapailemaan ja maistelemaan.

Inka-Maaria Jurvanen on toteuttanut teoksensa lyijykynällä vanerille, pahkoihin ja marmorilevyille. Teosten tunnelma on outo ja kiehtova – niistä välittyvää hajoamisen logiikkaa jää väkisinkin tapailemaan ja maistelemaan.

EMMAn toisessa Nykyaikaa etsimässä -ryhmänäyttelyssä nykyaika ilmenee esimerkiksi erilaisissa teknologiakokeiluissa, luontosuhteen tarkastelussa ja identiteettipohdinnoissa.

EMMAn toisessa Nykyaikaa etsimässä -ryhmänäyttelyssä nykyaika ilmenee esimerkiksi erilaisissa teknologiakokeiluissa, luontosuhteen tarkastelussa ja identiteettipohdinnoissa.

EMMAn toisessa Nykyaikaa etsimässä -ryhmänäyttelyssä nykyaika ilmenee esimerkiksi erilaisissa teknologiakokeiluissa, luontosuhteen tarkastelussa ja identiteettipohdinnoissa.

EMMAn toisessa Nykyaikaa etsimässä -ryhmänäyttelyssä nykyaika ilmenee esimerkiksi erilaisissa teknologiakokeiluissa, luontosuhteen tarkastelussa ja identiteettipohdinnoissa.

Anna-Stiina Korhosen tm•galleriassa esillä olevassa Hermoloma-näyttelyssä röökiä palaa ja drinkit maistuvat.

Anna-Stiina Korhosen tm•galleriassa esillä olevassa Hermoloma-näyttelyssä röökiä palaa ja drinkit maistuvat.

Anna-Stiina Korhosen tm•galleriassa esillä olevassa Hermoloma-näyttelyssä röökiä palaa ja drinkit maistuvat.

Anna-Stiina Korhosen tm•galleriassa esillä olevassa Hermoloma-näyttelyssä röökiä palaa ja drinkit maistuvat.

Mäntän kuvataideviikoilla ei ole tänä vuonna tiettyä nimettyä teemaa, mutta metsäteollisuuspaikkakunnan perintö ja puu materiaalina, aiheena ja eri aistein koettuna, on ripoteltu pieninä paloina pitkin näyttelyä. Kuraattori Markus Kåhren kuvanveistäjän tausta puolestaan tuntuu vaikuttaneen taiteilijavalintoihin. Useimmat näyttelyn teoksista ovat veistoksia tai installaatioita, jotka hyödyntävät näyttelykeskus Pekilon korkeaa tilaa.

Mäntän kuvataideviikoilla ei ole tänä vuonna tiettyä nimettyä teemaa, mutta metsäteollisuuspaikkakunnan perintö ja puu materiaalina, aiheena ja eri aistein koettuna, on ripoteltu pieninä paloina pitkin näyttelyä. Kuraattori Markus Kåhren kuvanveistäjän tausta puolestaan tuntuu vaikuttaneen taiteilijavalintoihin. Useimmat näyttelyn teoksista ovat veistoksia tai installaatioita, jotka hyödyntävät näyttelykeskus Pekilon korkeaa tilaa.

Mäntän kuvataideviikoilla ei ole tänä vuonna tiettyä nimettyä teemaa, mutta metsäteollisuuspaikkakunnan perintö ja puu materiaalina, aiheena ja eri aistein koettuna, on ripoteltu pieninä paloina pitkin näyttelyä. Kuraattori Markus Kåhren kuvanveistäjän tausta puolestaan tuntuu vaikuttaneen taiteilijavalintoihin. Useimmat näyttelyn teoksista ovat veistoksia tai installaatioita, jotka hyödyntävät näyttelykeskus Pekilon korkeaa tilaa.

Mäntän kuvataideviikoilla ei ole tänä vuonna tiettyä nimettyä teemaa, mutta metsäteollisuuspaikkakunnan perintö ja puu materiaalina, aiheena ja eri aistein koettuna, on ripoteltu pieninä paloina pitkin näyttelyä. Kuraattori Markus Kåhren kuvanveistäjän tausta puolestaan tuntuu vaikuttaneen taiteilijavalintoihin. Useimmat näyttelyn teoksista ovat veistoksia tai installaatioita, jotka hyödyntävät näyttelykeskus Pekilon korkeaa tilaa.

Sun & Sea -oopperaperformanssi kuvaa leppoisaa päivää auringossa. Sisätilaan luotu keinotekoinen hiekkaranta on lumoava mutta pahaenteinen simulaatio.

Sun & Sea -oopperaperformanssi kuvaa leppoisaa päivää auringossa. Sisätilaan luotu keinotekoinen hiekkaranta on lumoava mutta pahaenteinen simulaatio.

Sun & Sea -oopperaperformanssi kuvaa leppoisaa päivää auringossa. Sisätilaan luotu keinotekoinen hiekkaranta on lumoava mutta pahaenteinen simulaatio.

Sun & Sea -oopperaperformanssi kuvaa leppoisaa päivää auringossa. Sisätilaan luotu keinotekoinen hiekkaranta on lumoava mutta pahaenteinen simulaatio.

Hämeenlinnan lääninhallituksen talo toimii kiinnostavana kehyksenä Ars-Hämeen runsaalle Näyttämö-kesänäyttelylle. Parhaimmillaan hienot teokset ja ripustukselliset oivallukset täydentävät toisiaan.

Hämeenlinnan lääninhallituksen talo toimii kiinnostavana kehyksenä Ars-Hämeen runsaalle Näyttämö-kesänäyttelylle. Parhaimmillaan hienot teokset ja ripustukselliset oivallukset täydentävät toisiaan.

Hämeenlinnan lääninhallituksen talo toimii kiinnostavana kehyksenä Ars-Hämeen runsaalle Näyttämö-kesänäyttelylle. Parhaimmillaan hienot teokset ja ripustukselliset oivallukset täydentävät toisiaan.

Hämeenlinnan lääninhallituksen talo toimii kiinnostavana kehyksenä Ars-Hämeen runsaalle Näyttämö-kesänäyttelylle. Parhaimmillaan hienot teokset ja ripustukselliset oivallukset täydentävät toisiaan.

Tuomas A. Laitinen hyödyntää Solvent-näyttelyssään saumattomasti erilaisia medioita, kuten lasitaidetta, kuvanveistoa, animaatiota, video- ja äänitaidetta sekä virtuaalitodellisuutta. Solventissa on lisäksi jotakin lumoavaa, mikä kiteytyy erityisesti Macbethin kolmesta noidasta inspiroituneessa scifi-tulkinnassa, monikanavaisessa The Cauldron -ääni-installaatiossa. 

Tuomas A. Laitinen hyödyntää Solvent-näyttelyssään saumattomasti erilaisia medioita, kuten lasitaidetta, kuvanveistoa, animaatiota, video- ja äänitaidetta sekä virtuaalitodellisuutta. Solventissa on lisäksi jotakin lumoavaa, mikä kiteytyy erityisesti Macbethin kolmesta noidasta inspiroituneessa scifi-tulkinnassa, monikanavaisessa The Cauldron -ääni-installaatiossa. 

Tuomas A. Laitinen hyödyntää Solvent-näyttelyssään saumattomasti erilaisia medioita, kuten lasitaidetta, kuvanveistoa, animaatiota, video- ja äänitaidetta sekä virtuaalitodellisuutta. Solventissa on lisäksi jotakin lumoavaa, mikä kiteytyy erityisesti Macbethin kolmesta noidasta inspiroituneessa scifi-tulkinnassa, monikanavaisessa The Cauldron -ääni-installaatiossa. 

Tuomas A. Laitinen hyödyntää Solvent-näyttelyssään saumattomasti erilaisia medioita, kuten lasitaidetta, kuvanveistoa, animaatiota, video- ja äänitaidetta sekä virtuaalitodellisuutta. Solventissa on lisäksi jotakin lumoavaa, mikä kiteytyy erityisesti Macbethin kolmesta noidasta inspiroituneessa scifi-tulkinnassa, monikanavaisessa The Cauldron -ääni-installaatiossa. 

Myyttejä, maisemia ja geologiaa – Amos Rexin Maanala-näyttely käsittelee teemaansa monipuolisesti. Maanalaiset salit täyttyvät teoksista, joiden aikajänne ulottuu 1600-luvulta tähän päivään. Tässä tekstissä oman lisänsä näyttelykokemukseen tuo Susanna Clarken romaani Piranesi.

Myyttejä, maisemia ja geologiaa – Amos Rexin Maanala-näyttely käsittelee teemaansa monipuolisesti. Maanalaiset salit täyttyvät teoksista, joiden aikajänne ulottuu 1600-luvulta tähän päivään. Tässä tekstissä oman lisänsä näyttelykokemukseen tuo Susanna Clarken romaani Piranesi.

Myyttejä, maisemia ja geologiaa – Amos Rexin Maanala-näyttely käsittelee teemaansa monipuolisesti. Maanalaiset salit täyttyvät teoksista, joiden aikajänne ulottuu 1600-luvulta tähän päivään. Tässä tekstissä oman lisänsä näyttelykokemukseen tuo Susanna Clarken romaani Piranesi.

Myyttejä, maisemia ja geologiaa – Amos Rexin Maanala-näyttely käsittelee teemaansa monipuolisesti. Maanalaiset salit täyttyvät teoksista, joiden aikajänne ulottuu 1600-luvulta tähän päivään. Tässä tekstissä oman lisänsä näyttelykokemukseen tuo Susanna Clarken romaani Piranesi.

Kerttu Saalin Valon aikaan -näyttelyn aurinkoisista maalauksista on helppo pitää. Ne ovat kuin välähdysten jälkikuvia – aivan ei saa selvää, mistä niissä on kyse, mutta jotain tuttua on aina löydettävissä.

Kerttu Saalin Valon aikaan -näyttelyn aurinkoisista maalauksista on helppo pitää. Ne ovat kuin välähdysten jälkikuvia – aivan ei saa selvää, mistä niissä on kyse, mutta jotain tuttua on aina löydettävissä.

Kerttu Saalin Valon aikaan -näyttelyn aurinkoisista maalauksista on helppo pitää. Ne ovat kuin välähdysten jälkikuvia – aivan ei saa selvää, mistä niissä on kyse, mutta jotain tuttua on aina löydettävissä.

Kerttu Saalin Valon aikaan -näyttelyn aurinkoisista maalauksista on helppo pitää. Ne ovat kuin välähdysten jälkikuvia – aivan ei saa selvää, mistä niissä on kyse, mutta jotain tuttua on aina löydettävissä.

Eevi Rutasen Galleria Huudossa esillä olevassa näyttelyssä Fuzzy Logic yhdistyvät teknologia, logiikka ja pörröiset asiat. Kokonaisuus on iloitteleva ja humoristinen, mutta tarkastelee teemojaan pörröisiä pintoja syvemmältä.

Eevi Rutasen Galleria Huudossa esillä olevassa näyttelyssä Fuzzy Logic yhdistyvät teknologia, logiikka ja pörröiset asiat. Kokonaisuus on iloitteleva ja humoristinen, mutta tarkastelee teemojaan pörröisiä pintoja syvemmältä.

Eevi Rutasen Galleria Huudossa esillä olevassa näyttelyssä Fuzzy Logic yhdistyvät teknologia, logiikka ja pörröiset asiat. Kokonaisuus on iloitteleva ja humoristinen, mutta tarkastelee teemojaan pörröisiä pintoja syvemmältä.

Eevi Rutasen Galleria Huudossa esillä olevassa näyttelyssä Fuzzy Logic yhdistyvät teknologia, logiikka ja pörröiset asiat. Kokonaisuus on iloitteleva ja humoristinen, mutta tarkastelee teemojaan pörröisiä pintoja syvemmältä.

Timo Viialaisen Oksasenkatu 11 -galleriassa esillä olevassa näyttelyssä Lossy kummittelee häviön haamu.

Timo Viialaisen Oksasenkatu 11 -galleriassa esillä olevassa näyttelyssä Lossy kummittelee häviön haamu.

Timo Viialaisen Oksasenkatu 11 -galleriassa esillä olevassa näyttelyssä Lossy kummittelee häviön haamu.

Timo Viialaisen Oksasenkatu 11 -galleriassa esillä olevassa näyttelyssä Lossy kummittelee häviön haamu.

Elina Suoyrjön kuratoimassa ryhmänäyttelyssä ’Come Back as a Flower’ lähtökohtana on kuubalaissyntyisen Ana Mendietan Silueta -valokuvasarja 1970-luvulta. Monipuoliset tekniikat, sekä uusi ja vanha asettuvat näyttelyssä toinen toistensa rinnalle saumattomasti ja teoksissa toistuu Mendietan performanssiin, maataiteeseen, ekofeministiseen spiritualistiseen ajatteluun sekä dokumentaatioon perustuva työskentelytapa.

Elina Suoyrjön kuratoimassa ryhmänäyttelyssä ’Come Back as a Flower’ lähtökohtana on kuubalaissyntyisen Ana Mendietan Silueta -valokuvasarja 1970-luvulta. Monipuoliset tekniikat, sekä uusi ja vanha asettuvat näyttelyssä toinen toistensa rinnalle saumattomasti ja teoksissa toistuu Mendietan performanssiin, maataiteeseen, ekofeministiseen spiritualistiseen ajatteluun sekä dokumentaatioon perustuva työskentelytapa.

Elina Suoyrjön kuratoimassa ryhmänäyttelyssä ’Come Back as a Flower’ lähtökohtana on kuubalaissyntyisen Ana Mendietan Silueta -valokuvasarja 1970-luvulta. Monipuoliset tekniikat, sekä uusi ja vanha asettuvat näyttelyssä toinen toistensa rinnalle saumattomasti ja teoksissa toistuu Mendietan performanssiin, maataiteeseen, ekofeministiseen spiritualistiseen ajatteluun sekä dokumentaatioon perustuva työskentelytapa.

Elina Suoyrjön kuratoimassa ryhmänäyttelyssä ’Come Back as a Flower’ lähtökohtana on kuubalaissyntyisen Ana Mendietan Silueta -valokuvasarja 1970-luvulta. Monipuoliset tekniikat, sekä uusi ja vanha asettuvat näyttelyssä toinen toistensa rinnalle saumattomasti ja teoksissa toistuu Mendietan performanssiin, maataiteeseen, ekofeministiseen spiritualistiseen ajatteluun sekä dokumentaatioon perustuva työskentelytapa.