Sulje

Sulje

Rosa Kuosmanen

Olen kirjoittaja ja taidehistorioitsija, ja työskennellyt kulttuurialan organisaatioissa nykytaiteen ja viestinnän parissa. Niin kirjoittamisessa kuin taiteessa kiehtoo usein enemmän prosessi kuin lopputulos.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suominen: Mortarium

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Pieniä liikahduksia Lappeenrannassa

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Vierailulla Kööpenhaminan Teurastamolla: Anna Bjerger Galleri Bo Bjerggaardissa

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihä: Toukokuu

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herrera: Secum Aequalis Gravitatem

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Virtauksia Gwangjun biennaalissa: Fictional Frictions

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

Baltic Triennial 13, luku 1: Vilna

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

Oodi SICille

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

Print(making) is not dead – Nykytaidegrafiikka tänään

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

Juan Kasari: In Transition

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia: Gush

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Camille Henrot: Days Are Dogs

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

VEDEN ANTI

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial – Väristä, väkivallasta ja erilaisista todellisuuksista

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway: Sub Not Slave

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

What Would A.I. Do?

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

HAM-galleriassa esillä oleva Anna Breu -taiteilijaryhmän teos Coyote Video jättää katsojan painiskelemaan oman hämmennyksensä kanssa.

Absurdiuksia: Anna Breu HAM-galleriassa

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Alkuvuoden näyttelyissä tarkastellaan taiteen tekemisen prosesseja, kollektiivista työskentelyä sekä galleriatilaa teoksen loppuunsaattamisen areenana.

Teoksia niiden tekemisestä