Vaikuttava julkinen taide vaatii tekijöiltä yhteiskunnallista herkkyyttä – EDIT

Sulje

Sulje

Vaikuttava julkinen taide vaatii tekijöiltä yhteiskunnallista herkkyyttä

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe: Kaupunkimaantieteilijöinä pohdimme paljon tilaa ja paikkaa. Millaisia kokemuksia tai merkityksiä niihin liittyy ja miten niitä rakennetaan? Maantieteessä tila voidaan nähdä absoluuttisena eli konkreettisena ja fyysisenä rakenteena, jonka olemassaolo ei ole riippuvainen ihmisistä ja antamistamme merkityksistä. Se voidaan myös nähdä abstraktimpana kulttuurin ja ympäristön yhteisenä tuotoksena eli relatiivisena tilana, jossa ihmiset antavat sille merkityksiä vuororovaikutussuhteiden ja haltuunoton kautta. Paikka sen sijaan on vakiintuneempi tila, jossa yhdistyy ympäristön, historian ja kulttuurin ominaisuudet. Sitä tuotetaan kulttuurisesti ja se muovautuu ajan saatossa.¹ Monesti julkinen tila määritellään kaikille avoimeksi tilaksi, jonne ihmiset voivat mennä lupaa kysymättä. Tällaisiksi mielletään esimerkiksi kirjastot, puistot, aukiot ja valtion virastot. Todellisuudessa julkisten tilojen käyttö ei kuitenkaan ole niin yksioikoista. 

 

Milla: Julkinen tila on poliittista ja siitä käydään jatkuvaa neuvottelua. Mielestäni julkinen tila, johon kaikilla on pääsy ja jossa ryhmien välisiä kamppailuja voidaan käydä tai valtaa haastaa, on yksi demokratian pilareista. Tilan käyttö esimerkiksi kaduilla ja muualla julkisessa tilassa kertoo vallasta. Kuka tai millaiset ajatukset ja ilmiöt saavat näkyä tai toimia julkisessa tilassa? Suuressa mittakaavassa julkinen tila vähenee. Julkinen tila muuttuu koko ajan kaupallisemmaksi ja kontrolloidummaksi puolijulkiseksi tai yksityiseksi tilaksi, jossa yksityisellä sektorilla on entistä enemmän päätösvaltaa sen muokkaamisesta ja käytöstä. Muun muassa toreja korvaavat kauppakeskukset voidaan nähdä avoimena julkisena tilana, mutta toisaalta keskuksissa on vahva vartiointi ja kulutukseen liittyvät normit. Vartijat voivat poistaa tilasta ihmisiä, jotka eivät sovi kauppakeskuksen ajatukseen kuluttajasta. Joissain tapauksissa kauppakeskukset ovat esimerkiksi halunneet poistaa nuoria hengailemasta keskuksissa, joten tilaan on lisätty korkeita ääniä soimaan jatkuvasti taajuuksille, jotka yleensä vain nuoret voivat kuulla.

Kautta historian myös arkkitehtuurin ja taiteen avulla on tuotu esille julkisen vallan tai rakennuksen omistajan statusta. Taiteella julkisessa tilassa on pitkät perinteet antiikin ajoista lähtien. Taide symboloi kauneuden lisäksi valtaa ja varakkuutta. Sen vuoksi julkisella taiteella on olennainen rooli tilan ja paikan merkitysten rakentamisessa. Paikalle annetut merkitykset heijastelevat usein yhteiskunnassa tai ympäristössä vallitsevaa todellisuutta. 

 

Efe: Julkista taidetta on aina käytetty apuvälineenä poliittisten mielipiteiden ilmaisemiseen ja kansalaisprotestointiin. Mielestäni viime kesän tapahtumat ovat ajankohtainen esimerkki tästä. Black Lives Matter -liike nousi mustaihoisen yhdysvaltalaisen George Floydin murhan jälkeen kesällä 2020 koko maailman tietoisuuteen. Tapahtuma herätti lisäksi laajemman keskustelun julkisten tilojen turvattomuudesta ja yhteiskunnan eriarvoisuudesta, etenkin mustille ihmisille. Mielenosoittajat ympäri Yhdysvaltoja ja Eurooppaa vaativat entisten orjanomistajien ja kolonialistien patsaiden, monumenttien ja laattojen poistamista, sillä ne kertovat yksipuolista tarinaa historiasta. Tilalle vaadittiin moninaisempia tarinoita ja vähemmistöjen historioiden tunnustamista. Myös Suomessa käytiin vastaavanlaista keskustelua. Vasemmistonuoret ehdottivat historiallisen patsaspuiston perustamista Suomenlinnaan.² Seurasin sosiaalisen median välityksellä, kun taiteilijat Maikki Rantala ja Laura Lehtinen ottivat kantaa poliisiväkivaltaan ja ihmisoikeuksiin maalaamalla Lahdessa sijaitsevan LAD-museon julkisivuun tilapäisesti sanat Black Lives Matter³. Teos herätti keskustelua ja moni vaati LAD:in sosiaalisen median kanavilla tilapäistä taideteosta säilytettäväksi. Alkuperäisistä suunnitelmista ei kuitenkaan seinän osalta haluttu poiketa, ja teoksesta jäi dokumentaatioksi valokuvat ja sen herättämä keskustelu.

Julkisella taiteella on olennainen rooli tilan ja paikan merkitysten rakentamisessa. Paikalle annetut merkitykset heijastelevat usein yhteiskunnassa tai ympäristössä vallitsevaa todellisuutta. 

Milla: Ajattelen, että julkinen taide kertoo meille sen hetkisestä yhteiskunnasta, arvoista, ihanteista tai käynnissä olevasta murroksesta. Tällä voi viitata ympäröivään arkkitehtuuriin, ympäristöön, yhteiskunnalliseen tilaan tai ilmiöihin. Julkinen taide, sen aiheet, muodot ja menetelmät muuttuvat myös ajan kanssa. Esimerkiksi graffitimaalaus oli vielä 2000-luvun alussa laitonta, kun taas nykyään se nähdään taidemuotona ja sille on osoitettu seiniä ja alikulkuja, joihin saa luvallisesti maalata. Toinen esimerkki siitä, mikä koetaan milloinkin soveliaana julkisena taiteena on Havis Amanda -veistos, jota pidettiin aikanaan riettaana ja siveettömänä.⁴ 

 

Efe: Työskentelemme kaupunkimaantieteilijöinä kaupunkisuunnittelun ja -kehittämisen parissa. Kaupunkisuunnittelussa on alettu tietoisesti hyödyntämään julkista taidetta alueiden ja paikkojen identiteetin rakentamisessa. Kaakkois-Suomessa on esimerkiksi parannettu moottoritien turvallisuutta ja navigointia taiteen avulla. Moottoritien meluseinään ja keskeisten liittymien siltapilareihin on tehty visuaalisia maamerkkejä ja taidetta, mikä rytmittää ajamista ja helpottaa paikkakuntien tunnistettavuutta. Kuopion Saaristokaupungissa taiteen kaava taas ohjaa kokonaisvaltaisesti kaupunkikehitystä. Julkinen taide näkyy maisemakuvassa ja rakennusten sisätiloissa erilaisina teoksina.⁵ Vierailimme viime syksynä Oulussa ja huomasimme, että keskustassa sijaitseva Kaarlo Mikkosen Toripolliisi-veistos oli Oulun kaupungin symboli ja sen ympäristö asukkaiden kohtaamispaikka. Asukkaat ovat myös osallistuneet veistoksen toteuttamiseen keräämällä sen tekemiseen varoja. Minusta se on mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten julkinen taide rakentaa paikan identiteettiä.

Toisaalta julkista taidetta hyödynnetään myös alueiden brändäämiseen ja sitä on Pohjoismaissa käytetty kaupunkikehityksessä huonomaineisten asuinalueiden imagon kohottamiseen. Julkisen taiteen hyödyntäminen kaupunkikehityksessä on ongelmallista, mikäli brändäämisen avulla pyritään keskiluokkaistamaan asuinalueita ja mikäli se johtaa tilanteeseen, jossa alueen alkuperäisillä asukkailla ei ole enää varaa asua omalla asuinalueellaan. 

 

Milla: Tämän vuoksi julkiseen taiteeseen liittyy arvovalintoja. Halutaanko sillä pönkittää arvonnousua, valtaapitävien asemaa vai joitain muita tärkeitä teemoja? Voitaisiinko julkisella taiteella tuoda huomion keskipisteeseen teemoja, joita pidämme tärkeinä tulevaisuuden ihannekaupunkien rakentamisessa? Julkinen taide voi nimittäin nostaa esille asioita, joita ei muuten ympäristöstä huomaisi tai ohjata katsetta epätavalliseen suuntaan. Julkisella taiteella on mahdollisuus yllättää ja saada kaupunkitilassa liikkuva ajattelemaan asioita eri näkökulmista. Julkisen taiteen avulla voi kyseenalaistaa normeja tuomalla esiin ääniä, jotka eivät kuulu yleisessä keskustelussa tai käsittelemällä vaikeita aiheita. Esimerkiksi Vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikh kertoi vetämämme Lähiömysteeri-podcastin haastattelussa haluavansa nähdä henkilöpalvonnan sijaan enemmän taidetta ilmiöistä. Mielestäni Libanin ideaa voisi hyvin soveltaa julkiseen taiteeseen tuomalla esiin esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai yhteiskunnan eriarvoistumiseen liittyviä aiheita.

Julkinen taide voi toisaalta myös vahvistaa normeja ja ajattelumalleja. Merkkihenkilöiden patsaat ja valtaa pönkittävä taide ei halua katsojan katseen hairahtavan, vaan pitää sen tiukasti otteessaan ohjaten kohti “totuutta” sen sijaan, että katsoja voisi käyttää omaa tulkintaansa ja uteliaisuuttaan löytääkseen jotain uutta.

Julkinen tila ei ole enää pelkää fyysistä kaupunkitilaa, vaan koko maailman kattava digitaalinen tila, joka on mahdollistanut erilaisten todellisuuksien kuulluksi ja näkyväksi tulemisen. Digitaalinen tila on myös monipuolistanut julkisen taiteen tekijäjoukkoa ja saavutettavuutta.

Efe: Erilaisten todellisuuksien kuvaaminen vaatii minusta taiteilijoilta yhteiskunnallisten ilmiöiden tunnistamista ja herkkyyttä. Julkisen taiteen tekijöillä on valtaa ja sitä kautta myös vastuuta. Tuntuukin, että erilaisia tarinoita nostetaan koko ajan enemmän esiin, kuten Maikki Rantala ja Laura Lehtinen tekivät Lahden tapauksessa. Myös Tampereelle ollaan perustamassa afrosuomalaisen Rosa Emilia Clayn aukiota.⁷ Uskon, että kun erilaiset tarinat tulevat kuulluksi, ihmiset pystyvät elämään helpommin rinnatusten.

Pohdin myös digitaalista tilaa ja sitä miten se vaikuttaa julkiseen taiteeseen. Julkinen tila ei ole enää pelkää fyysistä kaupunkitilaa, vaan koko maailman kattava digitaalinen tila, joka on mahdollistanut erilaisten todellisuuksien kuulluksi ja näkyväksi tulemisen. Digitaalinen tila on myös monipuolistanut julkisen taiteen tekijäjoukkoa ja saavutettavuutta. Ehkä tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että paine julkista taidetta kohtaan on koventunut myös fyysisessä ympäristössä. Jos fyysisessä julkisessa tilassa ei käsitellä erilaisia näkökulmia, digitaaliset alustat tarjoavat siihen mahdollisuuden, tai ainakin liittoutumista ja järjestäytymistä asian edistämiseksi.

 

Milla: Sosiaalinen media tarjoaa nykyään mahtavia mahdollisuuksia nähdä ja kokea monenlaista taidetta asuinpaikasta riippumatta. Meidän ei tarvitse asua Helsingissä nähdäksemme monien taiteilijoiden teoksia ja osallistuaksemme taiteeseen liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Taiteilijoiden on mahdollista tuoda omaa taidettaan esille sosiaalisessa mediassa ja pyrkiä tavoittamaan erilaisia yleisöjä. Korona-aikana monet museot, kuten Ateneum ja Amos Rex ovat hyödyntäneet sosiaalista mediaa ja avanneet näyttelyjä digitaalisessa muodossa kerronnallisin videoin⁸ tai virtuaalitiloin, kuten Helsingin kaupunginmuseo ja Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha⁹. Toisaalta digitaalinen tila ei välttämättä ole kaikille avointa, sillä siellä voi myös kohdata erilaisia esteitä, kuten syrjintää ja yhteiskuntaa toisintavia hierarkkisia asetelmia. Digitaalisten laitteiden käyttö ei myöskään ole kaikille mahdollista ja toisaalta esimerkiksi itse olen myös halunnut vähentää ruudun ääressä viettämääni aikaa. 

Uskon kuitenkin, että mitä enemmän erilaisia mahdollisuuksia taiteen saavuttamiseen on, sitä suurempi määrä ihmisiä voi löytää itselleen sopivan muodon nauttia taiteesta. Oli se sitten digitaalisessa tai fyysisessä julkisessa tilassa.

Teksti on osa EDITin kuratoimaa OP-ED-juttusarjaa, joka koostuu toimituksemme ulkopuolisilta kirjoittajilta tilatuista teksteistä. Teksti on myös kuunneltavissa täällä:

Lähteet

  1. Koskela, Hille, 1994. “Tila on kuin tuhat lävistävää silmää” – Ajatuksia tilakäsityksistä, kaupunkipeloista ja tilan kokemisesta. Naistutkimus, 7:4, 22–33
  2. Vasemmistonuoret: On aika siirtää patsaat paraatipaikoilta puistoon!, 16.6.2020 
  3. Lahden jul­ki­sen tai­teen työ­ryh­män kan­na­not­to Mals­kin mu­raa­lis­ta nous­see­seen kes­kus­te­luun, 04.06.2020
  4. HAM: Havis Amandan tarina, 18.2.2021 
  5. ORNAMO: Julkinen taide kiinnostaa kuntia, 26.5.2015
  6. Lähiömysteeri-podcast, jakso 6: Suurmiesten glorifiointia – Kenen tarinoita julkinen taide kertoo?
  7. Tamperelainen: Nyt on hurjia nimi-ideoita! – Miltä kuulostavat Tampereella Termopyleen sola, Hopanrinne ja Wivi Lönnin puisto?, 3.12.2020
  8. Näyttelyiden esittelyjä videomuodossa
  9. Virtuaalikierroksia museoissa

 

 

Teksti: Milla Kallio & Efe Ogbeide | FEMMA Planning
Kuvitus: Warda Ahmed

Osallistavaan ja inklusiiviseen kaupunkisuunnitteluun erikoistunut kahden kaupunkimaantieteilijän perustama toimisto.

contact@femmaplanning.com

Comments

  1. Hieno pohdinta! Ja kuvitus myös upea. Pieni kehittämisehdotus on, että pätkitte tekstiä pienempiin kappaleisiin. On silloin helpommin lähestytävää 🙂
    Mutta kaikkinensa hienoja juttuja teette!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *