Sulje

Sulje

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Taide taitekohdassa

OP-ED on EDITin kuratoima juttusarja, joka koostuu toimituksemme ulkopuolisilta kirjoittajilta tilatuista teksteistä. Toisessa OP-ED -juttusarjassamme kutsuimme neljä erilaista taidekentän toimijaa käsittelemään teemaa “maailmanlopun taidekenttä”. Ilmastokriisin ja lajikadon keskellä koemme välttämättömäksi herättää keskustelua siitä, miten ne vaikuttavat tai niiden tulisi vaikuttaa taidekentän toimijoiden työhön, taiteen tekemiseen, esittämiseen, tutkimiseen, kuratointiin ja siitä kirjoittamiseen. Sarjan päättää kuraattori ja kirjoittaja Jenni Nurmenniemi tekstillään Polttava taide.

OP-ED on EDITin kuratoima juttusarja, joka koostuu toimituksemme ulkopuolisilta kirjoittajilta tilatuista teksteistä. Toisessa OP-ED -juttusarjassamme kutsuimme neljä erilaista taidekentän toimijaa käsittelemään teemaa “maailmanlopun taidekenttä”. Ilmastokriisin ja lajikadon keskellä koemme välttämättömäksi herättää keskustelua siitä, miten ne vaikuttavat tai niiden tulisi vaikuttaa taidekentän toimijoiden työhön, taiteen tekemiseen, esittämiseen, tutkimiseen, kuratointiin ja siitä kirjoittamiseen. Sarjan päättää kuraattori ja kirjoittaja Jenni Nurmenniemi tekstillään Polttava taide.

OP-ED on EDITin kuratoima juttusarja, joka koostuu toimituksemme ulkopuolisilta kirjoittajilta tilatuista teksteistä. Toisessa OP-ED -juttusarjassamme kutsuimme neljä erilaista taidekentän toimijaa käsittelemään teemaa “maailmanlopun taidekenttä”. Ilmastokriisin ja lajikadon keskellä koemme välttämättömäksi herättää keskustelua siitä, miten ne vaikuttavat tai niiden tulisi vaikuttaa taidekentän toimijoiden työhön, taiteen tekemiseen, esittämiseen, tutkimiseen, kuratointiin ja siitä kirjoittamiseen. Sarjan päättää kuraattori ja kirjoittaja Jenni Nurmenniemi tekstillään Polttava taide.

OP-ED on EDITin kuratoima juttusarja, joka koostuu toimituksemme ulkopuolisilta kirjoittajilta tilatuista teksteistä. Toisessa OP-ED -juttusarjassamme kutsuimme neljä erilaista taidekentän toimijaa käsittelemään teemaa “maailmanlopun taidekenttä”. Ilmastokriisin ja lajikadon keskellä koemme välttämättömäksi herättää keskustelua siitä, miten ne vaikuttavat tai niiden tulisi vaikuttaa taidekentän toimijoiden työhön, taiteen tekemiseen, esittämiseen, tutkimiseen, kuratointiin ja siitä kirjoittamiseen. Sarjan päättää kuraattori ja kirjoittaja Jenni Nurmenniemi tekstillään Polttava taide.

Polttava taide

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuosi 2019

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Vähemmistöpositioita käsittelevä taide ei ole “identiteettipolitiikkaa”

Suvilahdessa elokuussa järjestetty Flow Festival esitteli jälleen taidetta sangen monipuolisesti. Festivaalin nykytaidetarjonta keskittyi tänä vuonna pääosin esitys- ja mediataiteeseen.
Flow’n lisäksi myös Turun Ilmiö-festivaali on nostanut musiikin lisäksi esille eri taidemuotoja. Ilmiön monitaideohjelma levittäytyi heinäkuun lopulla festivaalialueelle parinkymmenen taiteilijan ja taiteilijaryhmän voimin.

Suvilahdessa elokuussa järjestetty Flow Festival esitteli jälleen taidetta sangen monipuolisesti. Festivaalin nykytaidetarjonta keskittyi tänä vuonna pääosin esitys- ja mediataiteeseen.
Flow’n lisäksi myös Turun Ilmiö-festivaali on nostanut musiikin lisäksi esille eri taidemuotoja. Ilmiön monitaideohjelma levittäytyi heinäkuun lopulla festivaalialueelle parinkymmenen taiteilijan ja taiteilijaryhmän voimin.

Suvilahdessa elokuussa järjestetty Flow Festival esitteli jälleen taidetta sangen monipuolisesti. Festivaalin nykytaidetarjonta keskittyi tänä vuonna pääosin esitys- ja mediataiteeseen.
Flow’n lisäksi myös Turun Ilmiö-festivaali on nostanut musiikin lisäksi esille eri taidemuotoja. Ilmiön monitaideohjelma levittäytyi heinäkuun lopulla festivaalialueelle parinkymmenen taiteilijan ja taiteilijaryhmän voimin.

Suvilahdessa elokuussa järjestetty Flow Festival esitteli jälleen taidetta sangen monipuolisesti. Festivaalin nykytaidetarjonta keskittyi tänä vuonna pääosin esitys- ja mediataiteeseen.
Flow’n lisäksi myös Turun Ilmiö-festivaali on nostanut musiikin lisäksi esille eri taidemuotoja. Ilmiön monitaideohjelma levittäytyi heinäkuun lopulla festivaalialueelle parinkymmenen taiteilijan ja taiteilijaryhmän voimin.

Festivaalitaiteen verkkainen rytmi

Pojat o poikii (khyä näi o)
Huumori o roisii (khyä näi o)
Hei hyvä veli elämä on peli ja näi se homma toimii (khyä näi o)
Yhy-yhy-yy ei oo minun syy
Oon valkonen hetero muut osaansa tyytyy
Ei me ei anneta mulkkujen voittaa (mitä)
Ei me ei anneta mulkkujen voittaa

Pojat o poikii (khyä näi o)
Huumori o roisii (khyä näi o)
Hei hyvä veli elämä on peli ja näi se homma toimii (khyä näi o)
Yhy-yhy-yy ei oo minun syy
Oon valkonen hetero muut osaansa tyytyy
Ei me ei anneta mulkkujen voittaa (mitä)
Ei me ei anneta mulkkujen voittaa

Pojat o poikii (khyä näi o)
Huumori o roisii (khyä näi o)
Hei hyvä veli elämä on peli ja näi se homma toimii (khyä näi o)
Yhy-yhy-yy ei oo minun syy
Oon valkonen hetero muut osaansa tyytyy
Ei me ei anneta mulkkujen voittaa (mitä)
Ei me ei anneta mulkkujen voittaa

Pojat o poikii (khyä näi o)
Huumori o roisii (khyä näi o)
Hei hyvä veli elämä on peli ja näi se homma toimii (khyä näi o)
Yhy-yhy-yy ei oo minun syy
Oon valkonen hetero muut osaansa tyytyy
Ei me ei anneta mulkkujen voittaa (mitä)
Ei me ei anneta mulkkujen voittaa

Miten kirjoittaa sukupuolesta ja muusta hankalasta?

Parhaillaan käynnissä oleva IHME-nykytaidefestivaali järjestetään tänä vuonna kymmenettä kertaa. Vuoden 2018 IHME on toislajisten festivaali ja sen päätähti on halavasepikkä, uhanalainen kovakuoriainen.

Parhaillaan käynnissä oleva IHME-nykytaidefestivaali järjestetään tänä vuonna kymmenettä kertaa. Vuoden 2018 IHME on toislajisten festivaali ja sen päätähti on halavasepikkä, uhanalainen kovakuoriainen.

Parhaillaan käynnissä oleva IHME-nykytaidefestivaali järjestetään tänä vuonna kymmenettä kertaa. Vuoden 2018 IHME on toislajisten festivaali ja sen päätähti on halavasepikkä, uhanalainen kovakuoriainen.

Parhaillaan käynnissä oleva IHME-nykytaidefestivaali järjestetään tänä vuonna kymmenettä kertaa. Vuoden 2018 IHME on toislajisten festivaali ja sen päätähti on halavasepikkä, uhanalainen kovakuoriainen.

The Beetle

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

Oodi SICille

OP-ED on EDITin kuratoima juttusarja, joka koostuu toimituksemme ulkopuolisilta kirjoittajilta tilatuista teksteistä. Kolme ensimmäistä OP-EDiä tarkastelevat taidekentällä ja yhteiskunnassa esiintyvää vallankäyttöä ja näiden valtarakenteiden risteyskohtia. Ensimmäisen OP-ED -sarjan päättää Jenna Jauhiainen, joka on internetistä arkensa ammentava ITE-taiteilija ja vapaa kirjoittaja. Hän vaikuttaa tällä hetkellä HYPERREAALIYAH-kollektiivissa ja Speech Karaoke Action Groupissa.

OP-ED on EDITin kuratoima juttusarja, joka koostuu toimituksemme ulkopuolisilta kirjoittajilta tilatuista teksteistä. Kolme ensimmäistä OP-EDiä tarkastelevat taidekentällä ja yhteiskunnassa esiintyvää vallankäyttöä ja näiden valtarakenteiden risteyskohtia. Ensimmäisen OP-ED -sarjan päättää Jenna Jauhiainen, joka on internetistä arkensa ammentava ITE-taiteilija ja vapaa kirjoittaja. Hän vaikuttaa tällä hetkellä HYPERREAALIYAH-kollektiivissa ja Speech Karaoke Action Groupissa.

OP-ED on EDITin kuratoima juttusarja, joka koostuu toimituksemme ulkopuolisilta kirjoittajilta tilatuista teksteistä. Kolme ensimmäistä OP-EDiä tarkastelevat taidekentällä ja yhteiskunnassa esiintyvää vallankäyttöä ja näiden valtarakenteiden risteyskohtia. Ensimmäisen OP-ED -sarjan päättää Jenna Jauhiainen, joka on internetistä arkensa ammentava ITE-taiteilija ja vapaa kirjoittaja. Hän vaikuttaa tällä hetkellä HYPERREAALIYAH-kollektiivissa ja Speech Karaoke Action Groupissa.

OP-ED on EDITin kuratoima juttusarja, joka koostuu toimituksemme ulkopuolisilta kirjoittajilta tilatuista teksteistä. Kolme ensimmäistä OP-EDiä tarkastelevat taidekentällä ja yhteiskunnassa esiintyvää vallankäyttöä ja näiden valtarakenteiden risteyskohtia. Ensimmäisen OP-ED -sarjan päättää Jenna Jauhiainen, joka on internetistä arkensa ammentava ITE-taiteilija ja vapaa kirjoittaja. Hän vaikuttaa tällä hetkellä HYPERREAALIYAH-kollektiivissa ja Speech Karaoke Action Groupissa.

OP-ED: HYPERREAALIYAH eli kuinka lakkasin olemasta ja opin rakastamaan meemejä*

EDIT pyysi nynnyjä, Hanna Ohtosen ja Selina Väliheikin muodostamaa feminististä kuraattoriduoa, kirjoittamaan työstään, jossa he tutkivat taiteen kentän tasa-arvoa ja valtarakenteita sekä etsivät feministisen kuratoinnin metodeita. nynnyt kokevat tärkeäksi tarkastella kuratointia sekä kriittisesti että ratkaisukeskeisesti juuri nyt, kun suomalainen taiteen kenttä vasta määrittää sitä, mitä kuratointityö tässä kontekstissa tarkoittaa.

EDIT pyysi nynnyjä, Hanna Ohtosen ja Selina Väliheikin muodostamaa feminististä kuraattoriduoa, kirjoittamaan työstään, jossa he tutkivat taiteen kentän tasa-arvoa ja valtarakenteita sekä etsivät feministisen kuratoinnin metodeita. nynnyt kokevat tärkeäksi tarkastella kuratointia sekä kriittisesti että ratkaisukeskeisesti juuri nyt, kun suomalainen taiteen kenttä vasta määrittää sitä, mitä kuratointityö tässä kontekstissa tarkoittaa.

EDIT pyysi nynnyjä, Hanna Ohtosen ja Selina Väliheikin muodostamaa feminististä kuraattoriduoa, kirjoittamaan työstään, jossa he tutkivat taiteen kentän tasa-arvoa ja valtarakenteita sekä etsivät feministisen kuratoinnin metodeita. nynnyt kokevat tärkeäksi tarkastella kuratointia sekä kriittisesti että ratkaisukeskeisesti juuri nyt, kun suomalainen taiteen kenttä vasta määrittää sitä, mitä kuratointityö tässä kontekstissa tarkoittaa.

EDIT pyysi nynnyjä, Hanna Ohtosen ja Selina Väliheikin muodostamaa feminististä kuraattoriduoa, kirjoittamaan työstään, jossa he tutkivat taiteen kentän tasa-arvoa ja valtarakenteita sekä etsivät feministisen kuratoinnin metodeita. nynnyt kokevat tärkeäksi tarkastella kuratointia sekä kriittisesti että ratkaisukeskeisesti juuri nyt, kun suomalainen taiteen kenttä vasta määrittää sitä, mitä kuratointityö tässä kontekstissa tarkoittaa.

OP-ED: Työstä joka liikuttaa

OP-ED on EDITin kuratoima juttusarja, joka koostuu toimituksemme ulkopuolisilta kirjoittajilta tilatuista teksteistä. Kolme ensimmäistä OP-EDiä tarkastelevat taidekentän ja yhteiskunnan vallankäyttöä ja näiden valtarakenteiden risteyskohtia. Sarjan aloittaa vapaa kirjoittaja ja valokuvaaja Helen Korpak, joka toimii myös taidekriitikkona Hufvudstadsbladetissa.

OP-ED on EDITin kuratoima juttusarja, joka koostuu toimituksemme ulkopuolisilta kirjoittajilta tilatuista teksteistä. Kolme ensimmäistä OP-EDiä tarkastelevat taidekentän ja yhteiskunnan vallankäyttöä ja näiden valtarakenteiden risteyskohtia. Sarjan aloittaa vapaa kirjoittaja ja valokuvaaja Helen Korpak, joka toimii myös taidekriitikkona Hufvudstadsbladetissa.

OP-ED on EDITin kuratoima juttusarja, joka koostuu toimituksemme ulkopuolisilta kirjoittajilta tilatuista teksteistä. Kolme ensimmäistä OP-EDiä tarkastelevat taidekentän ja yhteiskunnan vallankäyttöä ja näiden valtarakenteiden risteyskohtia. Sarjan aloittaa vapaa kirjoittaja ja valokuvaaja Helen Korpak, joka toimii myös taidekriitikkona Hufvudstadsbladetissa.

OP-ED on EDITin kuratoima juttusarja, joka koostuu toimituksemme ulkopuolisilta kirjoittajilta tilatuista teksteistä. Kolme ensimmäistä OP-EDiä tarkastelevat taidekentän ja yhteiskunnan vallankäyttöä ja näiden valtarakenteiden risteyskohtia. Sarjan aloittaa vapaa kirjoittaja ja valokuvaaja Helen Korpak, joka toimii myös taidekriitikkona Hufvudstadsbladetissa.

OP-ED: Konteksti ja vastuu – Yhdenvertaisen taidemaailman strategioita

OP-ED är en serie kuraterade artiklar av skribenter utanför EDITs egna redaktionella team. De tre första artiklarna undersöker skärningspunkterna av makt inom konstvärlden och det vidare samhället. Först ut är Helen Korpak, frilansande skribent och fotograf samt konstkritiker vid Hufvudstadsbladet.

OP-ED är en serie kuraterade artiklar av skribenter utanför EDITs egna redaktionella team. De tre första artiklarna undersöker skärningspunkterna av makt inom konstvärlden och det vidare samhället. Först ut är Helen Korpak, frilansande skribent och fotograf samt konstkritiker vid Hufvudstadsbladet.

OP-ED är en serie kuraterade artiklar av skribenter utanför EDITs egna redaktionella team. De tre första artiklarna undersöker skärningspunkterna av makt inom konstvärlden och det vidare samhället. Först ut är Helen Korpak, frilansande skribent och fotograf samt konstkritiker vid Hufvudstadsbladet.

OP-ED är en serie kuraterade artiklar av skribenter utanför EDITs egna redaktionella team. De tre första artiklarna undersöker skärningspunkterna av makt inom konstvärlden och det vidare samhället. Först ut är Helen Korpak, frilansande skribent och fotograf samt konstkritiker vid Hufvudstadsbladet.

OP-ED: Kontext och ansvar – strategier för en jämlik konstvärld

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi 2017

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

VEDEN ANTI

Kuvataide oli jälleen olennainen osa viime viikonloppuna järjestettyä Flow-festivaalia, ja tänäkin vuonna festivaalin tilaamat teokset olivat pääosin suuria ja näyttäviä. Taideohjelman yhteistyökumppaneita olivat muun muassa Galleria Forum Box sekä Aalto-yliopisto.

Kuvataide oli jälleen olennainen osa viime viikonloppuna järjestettyä Flow-festivaalia, ja tänäkin vuonna festivaalin tilaamat teokset olivat pääosin suuria ja näyttäviä. Taideohjelman yhteistyökumppaneita olivat muun muassa Galleria Forum Box sekä Aalto-yliopisto.

Kuvataide oli jälleen olennainen osa viime viikonloppuna järjestettyä Flow-festivaalia, ja tänäkin vuonna festivaalin tilaamat teokset olivat pääosin suuria ja näyttäviä. Taideohjelman yhteistyökumppaneita olivat muun muassa Galleria Forum Box sekä Aalto-yliopisto.

Kuvataide oli jälleen olennainen osa viime viikonloppuna järjestettyä Flow-festivaalia, ja tänäkin vuonna festivaalin tilaamat teokset olivat pääosin suuria ja näyttäviä. Taideohjelman yhteistyökumppaneita olivat muun muassa Galleria Forum Box sekä Aalto-yliopisto.

Flow 2017

Muutaman vuoden tauon jälkeen festarikalenteriin ja Turun Uittamolle palasi tapahtuma nimeltä ILMIÖ. Vuonna 2009 alkunsa saanut vaihtoehtomusiikin festivaali kasvoi vuosien varrella H2Ö:ksi ja muutti Ruissalon telakalle (2014-2016), mutta viime lauantaina 29.7. vanhan tanssipaviljongin idyllinen ympäristö täyttyi jälleen monipuolisesta musiikki- ja taideohjelmasta. Festaritaide on jo oma ilmiönsä, mutta mitä annettavaa sillä on yhden päivän aikana yli 40 keikan keskellä? Ainakin nostalgiaa, erotiikkaa ja nallekarhuja.

Muutaman vuoden tauon jälkeen festarikalenteriin ja Turun Uittamolle palasi tapahtuma nimeltä ILMIÖ. Vuonna 2009 alkunsa saanut vaihtoehtomusiikin festivaali kasvoi vuosien varrella H2Ö:ksi ja muutti Ruissalon telakalle (2014-2016), mutta viime lauantaina 29.7. vanhan tanssipaviljongin idyllinen ympäristö täyttyi jälleen monipuolisesta musiikki- ja taideohjelmasta. Festaritaide on jo oma ilmiönsä, mutta mitä annettavaa sillä on yhden päivän aikana yli 40 keikan keskellä? Ainakin nostalgiaa, erotiikkaa ja nallekarhuja.

Muutaman vuoden tauon jälkeen festarikalenteriin ja Turun Uittamolle palasi tapahtuma nimeltä ILMIÖ. Vuonna 2009 alkunsa saanut vaihtoehtomusiikin festivaali kasvoi vuosien varrella H2Ö:ksi ja muutti Ruissalon telakalle (2014-2016), mutta viime lauantaina 29.7. vanhan tanssipaviljongin idyllinen ympäristö täyttyi jälleen monipuolisesta musiikki- ja taideohjelmasta. Festaritaide on jo oma ilmiönsä, mutta mitä annettavaa sillä on yhden päivän aikana yli 40 keikan keskellä? Ainakin nostalgiaa, erotiikkaa ja nallekarhuja.

Muutaman vuoden tauon jälkeen festarikalenteriin ja Turun Uittamolle palasi tapahtuma nimeltä ILMIÖ. Vuonna 2009 alkunsa saanut vaihtoehtomusiikin festivaali kasvoi vuosien varrella H2Ö:ksi ja muutti Ruissalon telakalle (2014-2016), mutta viime lauantaina 29.7. vanhan tanssipaviljongin idyllinen ympäristö täyttyi jälleen monipuolisesta musiikki- ja taideohjelmasta. Festaritaide on jo oma ilmiönsä, mutta mitä annettavaa sillä on yhden päivän aikana yli 40 keikan keskellä? Ainakin nostalgiaa, erotiikkaa ja nallekarhuja.

ILMIÖ – festaritaideraportti

Kuinka Beyoncén keikkojen lavasteet syntyvät? Kuinka graafinen suunnittelu voi pilata vaalit? Entä mitä yhteistä on Pariisin Pompidou-keskuksella ja Niken Air Maxeilla?

Kuinka Beyoncén keikkojen lavasteet syntyvät? Kuinka graafinen suunnittelu voi pilata vaalit? Entä mitä yhteistä on Pariisin Pompidou-keskuksella ja Niken Air Maxeilla?

Kuinka Beyoncén keikkojen lavasteet syntyvät? Kuinka graafinen suunnittelu voi pilata vaalit? Entä mitä yhteistä on Pariisin Pompidou-keskuksella ja Niken Air Maxeilla?

Kuinka Beyoncén keikkojen lavasteet syntyvät? Kuinka graafinen suunnittelu voi pilata vaalit? Entä mitä yhteistä on Pariisin Pompidou-keskuksella ja Niken Air Maxeilla?

Abstraktio: Muotoilun taito