Sulje

Sulje

EDIT

EDIT on vuonna 2014 perustettu julkaisu, jossa kirjoitetaan nykytaiteen sisällöistä, taiteilijoista, näyttelyistä ja ajankohtaisista ilmiöistä kulttuurin kentällä.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksyinen kirjakatsaus

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Yhteisöllisyydestä: Haastattelussa Anni Leppälä & Eeva Peura

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Millaista on olla eläin?

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Pääkirjoitus

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Taide taitekohdassa

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Pääkirjoitus: Yhteisöllisyydestä

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikka: Shingle

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuosi 2019

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Vähemmistöpositioita käsittelevä taide ei ole “identiteettipolitiikkaa”

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Rakas tylsyys

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Ympäristötaidetta Yyterissä: Haastattelussa Porin kulttuurisäätö

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Kanssaeloa ja yllättäviä yhteyksiä Fiskarsissa

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

Vuosi 2018

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, luku 2: Tallinna

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Young Boy Dancing Group

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella: J. A. Juvani

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella: Artor Jesus Inkerö

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Valkoinen kuutio ja keho