Sulje

Sulje

EDIT

EDIT on vuonna 2014 perustettu julkaisu, jossa kirjoitetaan nykytaiteen sisällöistä, taiteilijoista, näyttelyistä ja ajankohtaisista ilmiöistä kulttuurin kentällä.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Jonna Karanka, Ina Niemelä, Enni Suominen ja Anna-Sofia Sysser ovat luoneet Kanneltalon galleriaan kokonaisuuden, josta huokuu vilpitön ilo ja yhdessä tekemisen riemu.

Kannelmäen tropiikissa

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Kulttuurituottaja Heidi Backströmin ja kuvataidekriitikko Sanna Lipposen keskustelussa Helsinki Biennaalista esiin nousee kysymyksiä biennaalin teemasta Sama meri, immersiosta, paikkasidonnaisuudesta ja tuotannon roolista osana isojen taidetapahtumien kuratointia.

Etäinen spektaakkeli – keskustelua Helsinki Biennaalista

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Porukalle Easy Fit! -näyttelyn Special Day järjestettiin sunnuntaina 22.8. Osana päivän ohjelmaa EDIT työsti paikan päällä näyttelystä ja tapahtumasta inspiroituneen tekstin, jonka muodostumista saattoi seurata netissä. Tekstistä tuli sekava yhdistelmä raporttia, arvion aihiota, hajanaisia ajatuksia ja segmentteihin sullottuja, pilkottuja tarinoita.

Tarinat jotka pilkotaan ja laitetaan sekaisin segmentteihin

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Tilan jakajat: Haastattelussa Porukalle

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Viime kesänä moni näyttely jäi koronapandemian vuoksi välistä, mutta tänä vuonna useimmat perinteikkäät kesänäyttelyt pääsevät jälleen avautumaan. Niiden lisäksi on perustettu myös uusia kiinnostavia näyttelytapahtumia, kuten nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen suurtuotanto Helsinki Biennaali Vallisaaressa.

Näyttelykesä 2021

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Muotoutuvien yhteisöllisyyksien Mustarinda

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Kirjoittamisesta, lukemisesta ja kohtaamisesta – Haastattelussa Mikael Brygger ja Jussi Valtonen

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

Vuosi 2020

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksy ja pian alkava virtuaalinen kirjamessukausi on hyvää aikaa syventyä viime aikojen kiinnostavimpiin taidejulkaisuihin. Joukkoon mahtuu niin ajankohtaisia näyttelykatalogeja kuin kirjan muotoon puettuja taideteoksia. Useista syksyn aikana ilmestyneistä julkaisuista on saatavilla myös vapaasti ladattava digitaalinen versio.

Syksyinen kirjakatsaus

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Yhteisöllisyydestä: Haastattelussa Anni Leppälä & Eeva Peura

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Seinäjoen taidehallissa esillä olevan Millaista on olla eläin? -näyttelyn teokset pyrkivät rakentamaan yhteyttä ja ymmärtämään erilaisia eläimiä, kehoja, tapoja aistia ja elää maailmassa. Se on syntynyt kahdeksan nykytaiteilijan sekä evoluutiobiologi, tutkija ja tietokirjailija Helena Telkänrannan yhteistyönä, ja se on rikas kokonaisuus sekä sisältöjen että käytettyjen materiaalien ja esitystapojen puolesta.

Millaista on olla eläin?

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Pääkirjoitus

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Taide taitekohdassa

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Pääkirjoitus: Yhteisöllisyydestä

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikan näyttely Shingle on monitasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka herättää ajattelemaan sitä, millaisia suojia jokainen rakentaa ympärilleen.

Anikó Kuikka: Shingle

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuoden ja koko vuosikymmenen vaihtuessa on jälleen aika katsoa, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Tiesitkö, että sekä Blade Runner -elokuva että Dark Angel -tv-sarja sijoittuvat vuoteen 2019?

Vuosi 2019

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Taide-lehti julkaisi aiemmin tänä vuonna Mikko Mäen artikkelin “Kun tekijästä tulee itse taideteos – eli miten arvioida teoslähtöisesti vähemmistö-tekijäpositiotaidetta?”.
Artikkelissa mainittu taiteilija Camille Auer kommentoi Mäen tekstiä sekä erityisesti siinä käytettyjä “tekijäpositiotaiteen” ja “identiteettipolitiikan” käsitteitä.

Vähemmistöpositioita käsittelevä taide ei ole “identiteettipolitiikkaa”

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Olemmeko kadottaneet taidon tylsistymiseen, kysyy ensimmäistä kertaa järjestetty Rauma Triennale, joka paljastaa suhtautumisensa pitkäveteisyyteen jo otsikossaan Rakas tylsyys. Itämeren alueen biennaalin jatkajaksi perustetun triennaalin ensimmäinen editio on levollinen ja harkittu kokonaisuus, joka nostaa esiin tylsyyden eri ulottuvuudet kauniina, karheina ja ennen kaikkea kiinnostavina.

Rakas tylsyys