Sulje

Sulje

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Kirjoittamisesta, lukemisesta ja kohtaamisesta – Haastattelussa Mikael Brygger ja Jussi Valtonen

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Improvisaatio, kommunikaatio ja katkos – haastattelussa Sini Pelkki

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

On communality with Feminist Culture House

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Yhteisöllisyydestä: Haastattelussa Anni Leppälä & Eeva Peura

Maaliskuussa Turun taidehallin pieneen galleriaan oli järjestetty yksivärisillä viivoilla täytettyjä pintoja, kierrätyskankaiden nurjalle puolelle piirrettyjä seismografisia maisemia, joihin silmät saattoivat hukkaantua.

Maaliskuussa Turun taidehallin pieneen galleriaan oli järjestetty yksivärisillä viivoilla täytettyjä pintoja, kierrätyskankaiden nurjalle puolelle piirrettyjä seismografisia maisemia, joihin silmät saattoivat hukkaantua.

Maaliskuussa Turun taidehallin pieneen galleriaan oli järjestetty yksivärisillä viivoilla täytettyjä pintoja, kierrätyskankaiden nurjalle puolelle piirrettyjä seismografisia maisemia, joihin silmät saattoivat hukkaantua.

Maaliskuussa Turun taidehallin pieneen galleriaan oli järjestetty yksivärisillä viivoilla täytettyjä pintoja, kierrätyskankaiden nurjalle puolelle piirrettyjä seismografisia maisemia, joihin silmät saattoivat hukkaantua.

Hermostollista värinää – Haastattelussa Dylan Ray Arnold

Koreografi Emmi Vennan uusi teos Fabulous Muscles sukeltaa lihasten läpi surun, fantasioiden, body horrorin ja psykedelian äärelle. Koreografiaa, tekstiä, animaatiota ja käsintehtyjä materiaaleja yhdistävän teoksen lähtökohtana on ollut erityinen herkkyys, joka keholla työskentelemiseen liittyy. Tällä kertaa Venna on työskennellyt myös kuvataiteen kentällä vaikuttavien tekijöiden kanssa työryhmänä.

Koreografi Emmi Vennan uusi teos Fabulous Muscles sukeltaa lihasten läpi surun, fantasioiden, body horrorin ja psykedelian äärelle. Koreografiaa, tekstiä, animaatiota ja käsintehtyjä materiaaleja yhdistävän teoksen lähtökohtana on ollut erityinen herkkyys, joka keholla työskentelemiseen liittyy. Tällä kertaa Venna on työskennellyt myös kuvataiteen kentällä vaikuttavien tekijöiden kanssa työryhmänä.

Koreografi Emmi Vennan uusi teos Fabulous Muscles sukeltaa lihasten läpi surun, fantasioiden, body horrorin ja psykedelian äärelle. Koreografiaa, tekstiä, animaatiota ja käsintehtyjä materiaaleja yhdistävän teoksen lähtökohtana on ollut erityinen herkkyys, joka keholla työskentelemiseen liittyy. Tällä kertaa Venna on työskennellyt myös kuvataiteen kentällä vaikuttavien tekijöiden kanssa työryhmänä.

Koreografi Emmi Vennan uusi teos Fabulous Muscles sukeltaa lihasten läpi surun, fantasioiden, body horrorin ja psykedelian äärelle. Koreografiaa, tekstiä, animaatiota ja käsintehtyjä materiaaleja yhdistävän teoksen lähtökohtana on ollut erityinen herkkyys, joka keholla työskentelemiseen liittyy. Tällä kertaa Venna on työskennellyt myös kuvataiteen kentällä vaikuttavien tekijöiden kanssa työryhmänä.

Työskentelyä keholla ja yhdessä – Haastattelussa Emmi Venna

Antti Tolvin nimi tulee väistämättä vastaan, jos tutkii suomalaista underground-musiikin kenttää viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta. Sooloprojektien lisäksi hänen säveltämiään ja soittamiaan ääniä on kuultu sellaisissa bändeissä kuin KEIJUT, Avarus, Lau Nau, Kemialliset ystävät sekä Dxxxa D ja Nukkehallitus. Lajityypeissä liikutaan spiritual jazzista psykedeeliseen folkiin. Kokeellisen musiikin leikkikentältä on ollut luontevaa siirtyä myös ääni- ja valotaiteen, performanssin ja tanssin alueelle.

Antti Tolvin nimi tulee väistämättä vastaan, jos tutkii suomalaista underground-musiikin kenttää viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta. Sooloprojektien lisäksi hänen säveltämiään ja soittamiaan ääniä on kuultu sellaisissa bändeissä kuin KEIJUT, Avarus, Lau Nau, Kemialliset ystävät sekä Dxxxa D ja Nukkehallitus. Lajityypeissä liikutaan spiritual jazzista psykedeeliseen folkiin. Kokeellisen musiikin leikkikentältä on ollut luontevaa siirtyä myös ääni- ja valotaiteen, performanssin ja tanssin alueelle.

Antti Tolvin nimi tulee väistämättä vastaan, jos tutkii suomalaista underground-musiikin kenttää viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta. Sooloprojektien lisäksi hänen säveltämiään ja soittamiaan ääniä on kuultu sellaisissa bändeissä kuin KEIJUT, Avarus, Lau Nau, Kemialliset ystävät sekä Dxxxa D ja Nukkehallitus. Lajityypeissä liikutaan spiritual jazzista psykedeeliseen folkiin. Kokeellisen musiikin leikkikentältä on ollut luontevaa siirtyä myös ääni- ja valotaiteen, performanssin ja tanssin alueelle.

Antti Tolvin nimi tulee väistämättä vastaan, jos tutkii suomalaista underground-musiikin kenttää viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta. Sooloprojektien lisäksi hänen säveltämiään ja soittamiaan ääniä on kuultu sellaisissa bändeissä kuin KEIJUT, Avarus, Lau Nau, Kemialliset ystävät sekä Dxxxa D ja Nukkehallitus. Lajityypeissä liikutaan spiritual jazzista psykedeeliseen folkiin. Kokeellisen musiikin leikkikentältä on ollut luontevaa siirtyä myös ääni- ja valotaiteen, performanssin ja tanssin alueelle.

Antti Tolvi – Keskustelu äänistä ja hiljaisuudesta

Nayab Ikram is a Turku-based artist working in many collaborative ways. One of her latest projects is currently on show in Titanik. FemF ART 2019: How to Slow Rush is a group exhibition curated by Ikram and Ramina Habibollah. EDIT discussed with Ikram about exploring her own artistic practice, facilitating other artists as a curator and working towards a more inclusive and equal art field. What came up was sharing resources, involving diverse talents and taking care of relaxation, among other things.

Nayab Ikram is a Turku-based artist working in many collaborative ways. One of her latest projects is currently on show in Titanik. FemF ART 2019: How to Slow Rush is a group exhibition curated by Ikram and Ramina Habibollah. EDIT discussed with Ikram about exploring her own artistic practice, facilitating other artists as a curator and working towards a more inclusive and equal art field. What came up was sharing resources, involving diverse talents and taking care of relaxation, among other things.

Nayab Ikram is a Turku-based artist working in many collaborative ways. One of her latest projects is currently on show in Titanik. FemF ART 2019: How to Slow Rush is a group exhibition curated by Ikram and Ramina Habibollah. EDIT discussed with Ikram about exploring her own artistic practice, facilitating other artists as a curator and working towards a more inclusive and equal art field. What came up was sharing resources, involving diverse talents and taking care of relaxation, among other things.

Nayab Ikram is a Turku-based artist working in many collaborative ways. One of her latest projects is currently on show in Titanik. FemF ART 2019: How to Slow Rush is a group exhibition curated by Ikram and Ramina Habibollah. EDIT discussed with Ikram about exploring her own artistic practice, facilitating other artists as a curator and working towards a more inclusive and equal art field. What came up was sharing resources, involving diverse talents and taking care of relaxation, among other things.

How to Slow Rush – In conversation with Nayab Ikram

Leena Kelalla on monta hattua. Hän työskentelee paitsi performanssitaiteilijana ja kuraattorina, myös Saaren kartanon toiminnanjohtajana sekä New Performance Turku Festivalin taiteellisena johtajana. Kaiken kukkuraksi Kela kuljettaa mukanaan myös taiteellista tutkimusta tohtoriopintojen muodossa. Monen roolin alla piilevät kuitenkin samat kysymykset siitä, miten tuoda ihmisiä yhteen ja miten performatiivisella taiteella kommunikoidaan tässä ajassa. Juuri nyt Kelan työpöydällä ajankohtaisinta on viikonloppuna järjestettävä performanssifestivaali, joka katsoo tulevaisuuksiin.

Leena Kelalla on monta hattua. Hän työskentelee paitsi performanssitaiteilijana ja kuraattorina, myös Saaren kartanon toiminnanjohtajana sekä New Performance Turku Festivalin taiteellisena johtajana. Kaiken kukkuraksi Kela kuljettaa mukanaan myös taiteellista tutkimusta tohtoriopintojen muodossa. Monen roolin alla piilevät kuitenkin samat kysymykset siitä, miten tuoda ihmisiä yhteen ja miten performatiivisella taiteella kommunikoidaan tässä ajassa. Juuri nyt Kelan työpöydällä ajankohtaisinta on viikonloppuna järjestettävä performanssifestivaali, joka katsoo tulevaisuuksiin.

Leena Kelalla on monta hattua. Hän työskentelee paitsi performanssitaiteilijana ja kuraattorina, myös Saaren kartanon toiminnanjohtajana sekä New Performance Turku Festivalin taiteellisena johtajana. Kaiken kukkuraksi Kela kuljettaa mukanaan myös taiteellista tutkimusta tohtoriopintojen muodossa. Monen roolin alla piilevät kuitenkin samat kysymykset siitä, miten tuoda ihmisiä yhteen ja miten performatiivisella taiteella kommunikoidaan tässä ajassa. Juuri nyt Kelan työpöydällä ajankohtaisinta on viikonloppuna järjestettävä performanssifestivaali, joka katsoo tulevaisuuksiin.

Leena Kelalla on monta hattua. Hän työskentelee paitsi performanssitaiteilijana ja kuraattorina, myös Saaren kartanon toiminnanjohtajana sekä New Performance Turku Festivalin taiteellisena johtajana. Kaiken kukkuraksi Kela kuljettaa mukanaan myös taiteellista tutkimusta tohtoriopintojen muodossa. Monen roolin alla piilevät kuitenkin samat kysymykset siitä, miten tuoda ihmisiä yhteen ja miten performatiivisella taiteella kommunikoidaan tässä ajassa. Juuri nyt Kelan työpöydällä ajankohtaisinta on viikonloppuna järjestettävä performanssifestivaali, joka katsoo tulevaisuuksiin.

Leena Kela – Keskustelu performanssin ajasta ja tiloista

The Community on Pariisissa toimiva kollektiivi, jonka toiminnan keskiössä ovat poikkitaiteellisuus, kokeellisuus ja dialogi. Vuonna 2016 perustettu The Community on vakiinnuttanut paikkansa pariisilaisella kulttuurikentällä ylläpitämällä omaa taidetilaa kaksi vuotta Rue du Château d’Eau’lla. Nyt haussa on uusi tila ja suunnitelmissa ottaa entistä isompi rooli uusien ajattelutapojen ja toimintamallien luomisessa. Keskustelin kollektiivin perustajajäseniin kuuluvien Aapo Nikkasen ja Tuukka Laurilan erilaisten taiteen tekemisen muotojen yhdistämisestä ja yhteisöllisyydestä.

The Community on Pariisissa toimiva kollektiivi, jonka toiminnan keskiössä ovat poikkitaiteellisuus, kokeellisuus ja dialogi. Vuonna 2016 perustettu The Community on vakiinnuttanut paikkansa pariisilaisella kulttuurikentällä ylläpitämällä omaa taidetilaa kaksi vuotta Rue du Château d’Eau’lla. Nyt haussa on uusi tila ja suunnitelmissa ottaa entistä isompi rooli uusien ajattelutapojen ja toimintamallien luomisessa. Keskustelin kollektiivin perustajajäseniin kuuluvien Aapo Nikkasen ja Tuukka Laurilan erilaisten taiteen tekemisen muotojen yhdistämisestä ja yhteisöllisyydestä.

The Community on Pariisissa toimiva kollektiivi, jonka toiminnan keskiössä ovat poikkitaiteellisuus, kokeellisuus ja dialogi. Vuonna 2016 perustettu The Community on vakiinnuttanut paikkansa pariisilaisella kulttuurikentällä ylläpitämällä omaa taidetilaa kaksi vuotta Rue du Château d’Eau’lla. Nyt haussa on uusi tila ja suunnitelmissa ottaa entistä isompi rooli uusien ajattelutapojen ja toimintamallien luomisessa. Keskustelin kollektiivin perustajajäseniin kuuluvien Aapo Nikkasen ja Tuukka Laurilan erilaisten taiteen tekemisen muotojen yhdistämisestä ja yhteisöllisyydestä.

The Community on Pariisissa toimiva kollektiivi, jonka toiminnan keskiössä ovat poikkitaiteellisuus, kokeellisuus ja dialogi. Vuonna 2016 perustettu The Community on vakiinnuttanut paikkansa pariisilaisella kulttuurikentällä ylläpitämällä omaa taidetilaa kaksi vuotta Rue du Château d’Eau’lla. Nyt haussa on uusi tila ja suunnitelmissa ottaa entistä isompi rooli uusien ajattelutapojen ja toimintamallien luomisessa. Keskustelin kollektiivin perustajajäseniin kuuluvien Aapo Nikkasen ja Tuukka Laurilan erilaisten taiteen tekemisen muotojen yhdistämisestä ja yhteisöllisyydestä.

The Community – Keskustelu yhteisöllisyyden ja uudelleen ajattelun ääreltä

Kuvataiteilija Jussi Niskanen piti uusimman näyttelynsä Siksak kesäloma-ajan tyhjillään olevassa toimistossa. Kuten aiemminkin, näyttelyn oheen värikkäistä ja geometrisista maalauksistaan tuttu taitelija on kirjoittanut kaunokirjallista muotoa lähestyvän näyttelytekstin.

Kuvataiteilija Jussi Niskanen piti uusimman näyttelynsä Siksak kesäloma-ajan tyhjillään olevassa toimistossa. Kuten aiemminkin, näyttelyn oheen värikkäistä ja geometrisista maalauksistaan tuttu taitelija on kirjoittanut kaunokirjallista muotoa lähestyvän näyttelytekstin.

Kuvataiteilija Jussi Niskanen piti uusimman näyttelynsä Siksak kesäloma-ajan tyhjillään olevassa toimistossa. Kuten aiemminkin, näyttelyn oheen värikkäistä ja geometrisista maalauksistaan tuttu taitelija on kirjoittanut kaunokirjallista muotoa lähestyvän näyttelytekstin.

Kuvataiteilija Jussi Niskanen piti uusimman näyttelynsä Siksak kesäloma-ajan tyhjillään olevassa toimistossa. Kuten aiemminkin, näyttelyn oheen värikkäistä ja geometrisista maalauksistaan tuttu taitelija on kirjoittanut kaunokirjallista muotoa lähestyvän näyttelytekstin.

Siksak – maalauksia toimistolla: Haastattelussa Jussi Niskanen

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Ympäristötaidetta Yyterissä: Haastattelussa Porin kulttuurisäätö

Maksuttomien gallerioiden vähyys on saanut taiteilijat ja kuraattorit hakemaan ratkaisuja itsestäänselvimpien vaihtoehtojen ulkopuolelta. Aiemmin erityisesti internet-pohjaisten teosten tekijänä tunnettu Jaakko Pallasvuo löysi näyttelypaikaksi Vallilan kirjastossa sijaisevan Galleria Kajavan.

Maksuttomien gallerioiden vähyys on saanut taiteilijat ja kuraattorit hakemaan ratkaisuja itsestäänselvimpien vaihtoehtojen ulkopuolelta. Aiemmin erityisesti internet-pohjaisten teosten tekijänä tunnettu Jaakko Pallasvuo löysi näyttelypaikaksi Vallilan kirjastossa sijaisevan Galleria Kajavan.

Maksuttomien gallerioiden vähyys on saanut taiteilijat ja kuraattorit hakemaan ratkaisuja itsestäänselvimpien vaihtoehtojen ulkopuolelta. Aiemmin erityisesti internet-pohjaisten teosten tekijänä tunnettu Jaakko Pallasvuo löysi näyttelypaikaksi Vallilan kirjastossa sijaisevan Galleria Kajavan.

Maksuttomien gallerioiden vähyys on saanut taiteilijat ja kuraattorit hakemaan ratkaisuja itsestäänselvimpien vaihtoehtojen ulkopuolelta. Aiemmin erityisesti internet-pohjaisten teosten tekijänä tunnettu Jaakko Pallasvuo löysi näyttelypaikaksi Vallilan kirjastossa sijaisevan Galleria Kajavan.

Kuvataide ottaa sivuroolin kirjastossa: Haastattelussa Jaakko Pallasvuo

Leikkiluola on pommisuojaan rakennettu lasten leikkipaikka Helsingin Hakaniemessä. Kesällä 2018 taiteilija Sakari Tervo järjesti luolassa A Cave for Play -ryhmänäyttelyn, jonka voi nähdä ja kokea ainoastaan siitä tuotetun pdf-julkaisun kautta. Dokumentaatiokuvia sekä näyttelytekstin sisältävän tiedoston hän jakoi kansainvälisiin verkossa ilmestyviin taidemedioihin vapaasti julkaistavaksi.

Leikkiluola on pommisuojaan rakennettu lasten leikkipaikka Helsingin Hakaniemessä. Kesällä 2018 taiteilija Sakari Tervo järjesti luolassa A Cave for Play -ryhmänäyttelyn, jonka voi nähdä ja kokea ainoastaan siitä tuotetun pdf-julkaisun kautta. Dokumentaatiokuvia sekä näyttelytekstin sisältävän tiedoston hän jakoi kansainvälisiin verkossa ilmestyviin taidemedioihin vapaasti julkaistavaksi.

Leikkiluola on pommisuojaan rakennettu lasten leikkipaikka Helsingin Hakaniemessä. Kesällä 2018 taiteilija Sakari Tervo järjesti luolassa A Cave for Play -ryhmänäyttelyn, jonka voi nähdä ja kokea ainoastaan siitä tuotetun pdf-julkaisun kautta. Dokumentaatiokuvia sekä näyttelytekstin sisältävän tiedoston hän jakoi kansainvälisiin verkossa ilmestyviin taidemedioihin vapaasti julkaistavaksi.

Leikkiluola on pommisuojaan rakennettu lasten leikkipaikka Helsingin Hakaniemessä. Kesällä 2018 taiteilija Sakari Tervo järjesti luolassa A Cave for Play -ryhmänäyttelyn, jonka voi nähdä ja kokea ainoastaan siitä tuotetun pdf-julkaisun kautta. Dokumentaatiokuvia sekä näyttelytekstin sisältävän tiedoston hän jakoi kansainvälisiin verkossa ilmestyviin taidemedioihin vapaasti julkaistavaksi.

Leikkiluola kyseenalaistaa taidetilan merkityksen: Haastattelussa Sakari Tervo

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella: J. A. Juvani

Seisoskelen kahvilan edessä rantakadulla ja katselen Aura-joen toisella puolella häämöttävää Titanik-galleriaa. Kaunis tila, aiemmassa elämässään julkinen käymälä, loistaa häikäisevänä joulukuisen hämärän läpi. Sieltä saapuu galleriaa ylläpitävän turkulaisen taiteilijayhdistys Arten tuore toiminnanjohtaja Elina Suoyrjö, jonka olen kutsunut keskustelemaan kanssani muun muassa työstä, taiteesta, tutkimuksesta ja elämästä.

Seisoskelen kahvilan edessä rantakadulla ja katselen Aura-joen toisella puolella häämöttävää Titanik-galleriaa. Kaunis tila, aiemmassa elämässään julkinen käymälä, loistaa häikäisevänä joulukuisen hämärän läpi. Sieltä saapuu galleriaa ylläpitävän turkulaisen taiteilijayhdistys Arten tuore toiminnanjohtaja Elina Suoyrjö, jonka olen kutsunut keskustelemaan kanssani muun muassa työstä, taiteesta, tutkimuksesta ja elämästä.

Seisoskelen kahvilan edessä rantakadulla ja katselen Aura-joen toisella puolella häämöttävää Titanik-galleriaa. Kaunis tila, aiemmassa elämässään julkinen käymälä, loistaa häikäisevänä joulukuisen hämärän läpi. Sieltä saapuu galleriaa ylläpitävän turkulaisen taiteilijayhdistys Arten tuore toiminnanjohtaja Elina Suoyrjö, jonka olen kutsunut keskustelemaan kanssani muun muassa työstä, taiteesta, tutkimuksesta ja elämästä.

Seisoskelen kahvilan edessä rantakadulla ja katselen Aura-joen toisella puolella häämöttävää Titanik-galleriaa. Kaunis tila, aiemmassa elämässään julkinen käymälä, loistaa häikäisevänä joulukuisen hämärän läpi. Sieltä saapuu galleriaa ylläpitävän turkulaisen taiteilijayhdistys Arten tuore toiminnanjohtaja Elina Suoyrjö, jonka olen kutsunut keskustelemaan kanssani muun muassa työstä, taiteesta, tutkimuksesta ja elämästä.

Elina Suoyrjö – keskustelu työstä, taiteesta ja tutkimuksesta

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella: Artor Jesus Inkerö

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella: Linda ja Aura