Sulje

Sulje

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella: J. A. Juvani

Seisoskelen kahvilan edessä rantakadulla ja katselen Aura-joen toisella puolella häämöttävää Titanik-galleriaa. Kaunis tila, aiemmassa elämässään julkinen käymälä, loistaa häikäisevänä joulukuisen hämärän läpi. Sieltä saapuu galleriaa ylläpitävän turkulaisen taiteilijayhdistys Arten tuore toiminnanjohtaja Elina Suoyrjö, jonka olen kutsunut keskustelemaan kanssani muun muassa työstä, taiteesta, tutkimuksesta ja elämästä.

Seisoskelen kahvilan edessä rantakadulla ja katselen Aura-joen toisella puolella häämöttävää Titanik-galleriaa. Kaunis tila, aiemmassa elämässään julkinen käymälä, loistaa häikäisevänä joulukuisen hämärän läpi. Sieltä saapuu galleriaa ylläpitävän turkulaisen taiteilijayhdistys Arten tuore toiminnanjohtaja Elina Suoyrjö, jonka olen kutsunut keskustelemaan kanssani muun muassa työstä, taiteesta, tutkimuksesta ja elämästä.

Seisoskelen kahvilan edessä rantakadulla ja katselen Aura-joen toisella puolella häämöttävää Titanik-galleriaa. Kaunis tila, aiemmassa elämässään julkinen käymälä, loistaa häikäisevänä joulukuisen hämärän läpi. Sieltä saapuu galleriaa ylläpitävän turkulaisen taiteilijayhdistys Arten tuore toiminnanjohtaja Elina Suoyrjö, jonka olen kutsunut keskustelemaan kanssani muun muassa työstä, taiteesta, tutkimuksesta ja elämästä.

Seisoskelen kahvilan edessä rantakadulla ja katselen Aura-joen toisella puolella häämöttävää Titanik-galleriaa. Kaunis tila, aiemmassa elämässään julkinen käymälä, loistaa häikäisevänä joulukuisen hämärän läpi. Sieltä saapuu galleriaa ylläpitävän turkulaisen taiteilijayhdistys Arten tuore toiminnanjohtaja Elina Suoyrjö, jonka olen kutsunut keskustelemaan kanssani muun muassa työstä, taiteesta, tutkimuksesta ja elämästä.

Elina Suoyrjö – keskustelu työstä, taiteesta ja tutkimuksesta

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella: Artor Jesus Inkerö

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella: Linda ja Aura

Näytelmäkirjailija Johannes Ekholmin kirjoittama kuunnelma There Is A Light That Never Goes Out on esillä Sinnessä vielä tämän viikon sunnuntaihin saakka. Teos kuullaan osana kuvanveistäjä Man Yaun toteuttamaa installaatiota. Musiikin ja äänimaailman on tuottanut 111X, jonka intensiivinen live-esitys koettiin näyttelyn avajaisissa.

Näytelmäkirjailija Johannes Ekholmin kirjoittama kuunnelma There Is A Light That Never Goes Out on esillä Sinnessä vielä tämän viikon sunnuntaihin saakka. Teos kuullaan osana kuvanveistäjä Man Yaun toteuttamaa installaatiota. Musiikin ja äänimaailman on tuottanut 111X, jonka intensiivinen live-esitys koettiin näyttelyn avajaisissa.

Näytelmäkirjailija Johannes Ekholmin kirjoittama kuunnelma There Is A Light That Never Goes Out on esillä Sinnessä vielä tämän viikon sunnuntaihin saakka. Teos kuullaan osana kuvanveistäjä Man Yaun toteuttamaa installaatiota. Musiikin ja äänimaailman on tuottanut 111X, jonka intensiivinen live-esitys koettiin näyttelyn avajaisissa.

Näytelmäkirjailija Johannes Ekholmin kirjoittama kuunnelma There Is A Light That Never Goes Out on esillä Sinnessä vielä tämän viikon sunnuntaihin saakka. Teos kuullaan osana kuvanveistäjä Man Yaun toteuttamaa installaatiota. Musiikin ja äänimaailman on tuottanut 111X, jonka intensiivinen live-esitys koettiin näyttelyn avajaisissa.

Lainauksia ilman lainausmerkkejä – haastattelussa Johannes Ekholm ja Man Yau

ModeMuseum Antwerp on viidentoista toimintavuotensa aikana vakiinnuttanut paikkansa yhtenä kiinnostavimpana muotinäyttelyiden kehtona. Pienen ja tyylikkään museon vahvuutena ovat läheiset suhteet kotimaisiin muotitaloihin ja suunnittelijoihin. Belgialainen satamakaupunki on synnyttänyt korkeakoulussaan avant garde -muodin kärkinimiä Antwerp Sixistä Martin Margielaan, jonka suunnittelufilosofia oli MoMun viimeisimmän näyttelyn aiheena. Laadukkaan muotinäyttelyn luominen vaatii kuitenkin paljon muutakin kuin suhteita. MoMun johtaja ja kuraattori Kaat Debo kertoi EDITille työstään Margiela, The Hermès Years -näyttelyn tiimoilta.

ModeMuseum Antwerp on viidentoista toimintavuotensa aikana vakiinnuttanut paikkansa yhtenä kiinnostavimpana muotinäyttelyiden kehtona. Pienen ja tyylikkään museon vahvuutena ovat läheiset suhteet kotimaisiin muotitaloihin ja suunnittelijoihin. Belgialainen satamakaupunki on synnyttänyt korkeakoulussaan avant garde -muodin kärkinimiä Antwerp Sixistä Martin Margielaan, jonka suunnittelufilosofia oli MoMun viimeisimmän näyttelyn aiheena. Laadukkaan muotinäyttelyn luominen vaatii kuitenkin paljon muutakin kuin suhteita. MoMun johtaja ja kuraattori Kaat Debo kertoi EDITille työstään Margiela, The Hermès Years -näyttelyn tiimoilta.

ModeMuseum Antwerp on viidentoista toimintavuotensa aikana vakiinnuttanut paikkansa yhtenä kiinnostavimpana muotinäyttelyiden kehtona. Pienen ja tyylikkään museon vahvuutena ovat läheiset suhteet kotimaisiin muotitaloihin ja suunnittelijoihin. Belgialainen satamakaupunki on synnyttänyt korkeakoulussaan avant garde -muodin kärkinimiä Antwerp Sixistä Martin Margielaan, jonka suunnittelufilosofia oli MoMun viimeisimmän näyttelyn aiheena. Laadukkaan muotinäyttelyn luominen vaatii kuitenkin paljon muutakin kuin suhteita. MoMun johtaja ja kuraattori Kaat Debo kertoi EDITille työstään Margiela, The Hermès Years -näyttelyn tiimoilta.

ModeMuseum Antwerp on viidentoista toimintavuotensa aikana vakiinnuttanut paikkansa yhtenä kiinnostavimpana muotinäyttelyiden kehtona. Pienen ja tyylikkään museon vahvuutena ovat läheiset suhteet kotimaisiin muotitaloihin ja suunnittelijoihin. Belgialainen satamakaupunki on synnyttänyt korkeakoulussaan avant garde -muodin kärkinimiä Antwerp Sixistä Martin Margielaan, jonka suunnittelufilosofia oli MoMun viimeisimmän näyttelyn aiheena. Laadukkaan muotinäyttelyn luominen vaatii kuitenkin paljon muutakin kuin suhteita. MoMun johtaja ja kuraattori Kaat Debo kertoi EDITille työstään Margiela, The Hermès Years -näyttelyn tiimoilta.

MoMu, Margiela ja muotinäyttelyn kuratointi – Haastattelussa Kaat Debo

Valokuvakeskus Perissä on heinäkuun alkuun asti esillä Iiu Susirajan uusi yksityisnäyttely Voin hyvin, kiitos. Susiraja on tullut tunnetuksi valokuvillaan, joissa arkisilla esineillä luodaan surrealistisia asetelmia. Banaanien ja huulipunien, sukkahousujen ja kaulinten latautuneet merkitykset heitetään päin katsojan naamaa, mutta ilmalennon aikana ne voivat muuttua joksikin ihan muuksi. Anarkistiset kuvat pysäyttävät, naurattavat ja häiritsevät. Susirajan mukaan ne […]

Valokuvakeskus Perissä on heinäkuun alkuun asti esillä Iiu Susirajan uusi yksityisnäyttely Voin hyvin, kiitos. Susiraja on tullut tunnetuksi valokuvillaan, joissa arkisilla esineillä luodaan surrealistisia asetelmia. Banaanien ja huulipunien, sukkahousujen ja kaulinten latautuneet merkitykset heitetään päin katsojan naamaa, mutta ilmalennon aikana ne voivat muuttua joksikin ihan muuksi. Anarkistiset kuvat pysäyttävät, naurattavat ja häiritsevät. Susirajan mukaan ne […]

Valokuvakeskus Perissä on heinäkuun alkuun asti esillä Iiu Susirajan uusi yksityisnäyttely Voin hyvin, kiitos. Susiraja on tullut tunnetuksi valokuvillaan, joissa arkisilla esineillä luodaan surrealistisia asetelmia. Banaanien ja huulipunien, sukkahousujen ja kaulinten latautuneet merkitykset heitetään päin katsojan naamaa, mutta ilmalennon aikana ne voivat muuttua joksikin ihan muuksi. Anarkistiset kuvat pysäyttävät, naurattavat ja häiritsevät. Susirajan mukaan ne […]

Valokuvakeskus Perissä on heinäkuun alkuun asti esillä Iiu Susirajan uusi yksityisnäyttely Voin hyvin, kiitos. Susiraja on tullut tunnetuksi valokuvillaan, joissa arkisilla esineillä luodaan surrealistisia asetelmia. Banaanien ja huulipunien, sukkahousujen ja kaulinten latautuneet merkitykset heitetään päin katsojan naamaa, mutta ilmalennon aikana ne voivat muuttua joksikin ihan muuksi. Anarkistiset kuvat pysäyttävät, naurattavat ja häiritsevät. Susirajan mukaan ne […]

Voin hyvin, kiitos – Haastattelussa Iiu Susiraja

Lahti on valokuvaaja Antti Sepposen kotikaupunki ja vuodesta 2011 alkaen myös jatkuva kuvausprojekti. Lehtikuvaajana työskennellyt Sepponen tutkii linssinsä läpi kotiseuturakkaudella kaupungin sattumia, rosoa ja ihmisiä.

Lahti on valokuvaaja Antti Sepposen kotikaupunki ja vuodesta 2011 alkaen myös jatkuva kuvausprojekti. Lehtikuvaajana työskennellyt Sepponen tutkii linssinsä läpi kotiseuturakkaudella kaupungin sattumia, rosoa ja ihmisiä.

Lahti on valokuvaaja Antti Sepposen kotikaupunki ja vuodesta 2011 alkaen myös jatkuva kuvausprojekti. Lehtikuvaajana työskennellyt Sepponen tutkii linssinsä läpi kotiseuturakkaudella kaupungin sattumia, rosoa ja ihmisiä.

Lahti on valokuvaaja Antti Sepposen kotikaupunki ja vuodesta 2011 alkaen myös jatkuva kuvausprojekti. Lehtikuvaajana työskennellyt Sepponen tutkii linssinsä läpi kotiseuturakkaudella kaupungin sattumia, rosoa ja ihmisiä.

Lahti Helsinkiin: Haastattelussa Antti Sepponen

This marks the launch of EDIT’s new series of curated texts from writers outside its own editorial team. This continuing series will cover diverse topics from various authors and will from here on be known as Kutsuvieras. The first article features a discussion between writer Jenna Jauhiainen and Barbara Vanderlinden, former professor at the University of The Arts in Helsinki.

This marks the launch of EDIT’s new series of curated texts from writers outside its own editorial team. This continuing series will cover diverse topics from various authors and will from here on be known as Kutsuvieras. The first article features a discussion between writer Jenna Jauhiainen and Barbara Vanderlinden, former professor at the University of The Arts in Helsinki.

This marks the launch of EDIT’s new series of curated texts from writers outside its own editorial team. This continuing series will cover diverse topics from various authors and will from here on be known as Kutsuvieras. The first article features a discussion between writer Jenna Jauhiainen and Barbara Vanderlinden, former professor at the University of The Arts in Helsinki.

This marks the launch of EDIT’s new series of curated texts from writers outside its own editorial team. This continuing series will cover diverse topics from various authors and will from here on be known as Kutsuvieras. The first article features a discussion between writer Jenna Jauhiainen and Barbara Vanderlinden, former professor at the University of The Arts in Helsinki.

Curating For a Brighter Future: Interview with Barbara Vanderlinden

Tapasin Vuoden nuoren taiteilijan 2015 Ville Anderssonin ja keskustelimme nyt Helsinki Contemporaryssa esillä olevasta näyttelystään As Always, I Withdraw into the Music. Pohdimme näyttelyn teemoja ja prosessia, joka johti teosten syntyyn. Avainsanoiksi nousivat mm. tyhjyys, hiljaisuus ja vetäytyminen.

Tapasin Vuoden nuoren taiteilijan 2015 Ville Anderssonin ja keskustelimme nyt Helsinki Contemporaryssa esillä olevasta näyttelystään As Always, I Withdraw into the Music. Pohdimme näyttelyn teemoja ja prosessia, joka johti teosten syntyyn. Avainsanoiksi nousivat mm. tyhjyys, hiljaisuus ja vetäytyminen.

Tapasin Vuoden nuoren taiteilijan 2015 Ville Anderssonin ja keskustelimme nyt Helsinki Contemporaryssa esillä olevasta näyttelystään As Always, I Withdraw into the Music. Pohdimme näyttelyn teemoja ja prosessia, joka johti teosten syntyyn. Avainsanoiksi nousivat mm. tyhjyys, hiljaisuus ja vetäytyminen.

Tapasin Vuoden nuoren taiteilijan 2015 Ville Anderssonin ja keskustelimme nyt Helsinki Contemporaryssa esillä olevasta näyttelystään As Always, I Withdraw into the Music. Pohdimme näyttelyn teemoja ja prosessia, joka johti teosten syntyyn. Avainsanoiksi nousivat mm. tyhjyys, hiljaisuus ja vetäytyminen.

Haastattelussa Ville Andersson

We Live Here on näyttely ja tapahtumatila, jossa suomalainen ja islantilainen muotoilu muuttavat yhteen asuntoon Tukholman keskustassa. Mukana on varsin kattava joukko nykymuotoilijoita. Suomesta muun muassa tutut nimet kuten Harri Koskinen, Klaus Haapaniemi ja Minna Parikka. Näyttely järjestetään 2.–8. helmikuuta osana Tukholman design-viikkoa.

We Live Here on näyttely ja tapahtumatila, jossa suomalainen ja islantilainen muotoilu muuttavat yhteen asuntoon Tukholman keskustassa. Mukana on varsin kattava joukko nykymuotoilijoita. Suomesta muun muassa tutut nimet kuten Harri Koskinen, Klaus Haapaniemi ja Minna Parikka. Näyttely järjestetään 2.–8. helmikuuta osana Tukholman design-viikkoa.

We Live Here on näyttely ja tapahtumatila, jossa suomalainen ja islantilainen muotoilu muuttavat yhteen asuntoon Tukholman keskustassa. Mukana on varsin kattava joukko nykymuotoilijoita. Suomesta muun muassa tutut nimet kuten Harri Koskinen, Klaus Haapaniemi ja Minna Parikka. Näyttely järjestetään 2.–8. helmikuuta osana Tukholman design-viikkoa.

We Live Here on näyttely ja tapahtumatila, jossa suomalainen ja islantilainen muotoilu muuttavat yhteen asuntoon Tukholman keskustassa. Mukana on varsin kattava joukko nykymuotoilijoita. Suomesta muun muassa tutut nimet kuten Harri Koskinen, Klaus Haapaniemi ja Minna Parikka. Näyttely järjestetään 2.–8. helmikuuta osana Tukholman design-viikkoa.

WE LIVE HERE – haastattelussa Man Yau

Reija Meriläinen (s. 1987) opiskelee Kuvataideakatemian tila-aikataiteiden koulutusohjelmassa. Galleria FAFAassa on nyt esillä hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä Afterglow, jossa liikutaan tuhon uhkan ja selviytymisen teemojen parissa. Näyttelyn teokset ovat video- ja veistosinstallaatiota, joissa on käytetty tuntoaistiin vetoavia materiaaleja, kuten metallia, ballistista hyytelöä ja lateksia. Näyttely on täynnä vastakohtia; se on samaan aikaan kutsuva ja luotaantyöntävä, pehmeä ja kova, kaunis ja väkivaltainen. Meriläisen töitä on ollut esillä Suomessa ja ulkomailla, viimeisimpänä ValoKuvA II -näyttelyssä Kuva/Tilassa, Nuoret 2013 -näyttelyssä Taidehallissa ja yksityisnäyttelyssä Vapaan Taiteen Tilassa.

Reija Meriläinen (s. 1987) opiskelee Kuvataideakatemian tila-aikataiteiden koulutusohjelmassa. Galleria FAFAassa on nyt esillä hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä Afterglow, jossa liikutaan tuhon uhkan ja selviytymisen teemojen parissa. Näyttelyn teokset ovat video- ja veistosinstallaatiota, joissa on käytetty tuntoaistiin vetoavia materiaaleja, kuten metallia, ballistista hyytelöä ja lateksia. Näyttely on täynnä vastakohtia; se on samaan aikaan kutsuva ja luotaantyöntävä, pehmeä ja kova, kaunis ja väkivaltainen. Meriläisen töitä on ollut esillä Suomessa ja ulkomailla, viimeisimpänä ValoKuvA II -näyttelyssä Kuva/Tilassa, Nuoret 2013 -näyttelyssä Taidehallissa ja yksityisnäyttelyssä Vapaan Taiteen Tilassa.

Reija Meriläinen (s. 1987) opiskelee Kuvataideakatemian tila-aikataiteiden koulutusohjelmassa. Galleria FAFAassa on nyt esillä hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä Afterglow, jossa liikutaan tuhon uhkan ja selviytymisen teemojen parissa. Näyttelyn teokset ovat video- ja veistosinstallaatiota, joissa on käytetty tuntoaistiin vetoavia materiaaleja, kuten metallia, ballistista hyytelöä ja lateksia. Näyttely on täynnä vastakohtia; se on samaan aikaan kutsuva ja luotaantyöntävä, pehmeä ja kova, kaunis ja väkivaltainen. Meriläisen töitä on ollut esillä Suomessa ja ulkomailla, viimeisimpänä ValoKuvA II -näyttelyssä Kuva/Tilassa, Nuoret 2013 -näyttelyssä Taidehallissa ja yksityisnäyttelyssä Vapaan Taiteen Tilassa.

Reija Meriläinen (s. 1987) opiskelee Kuvataideakatemian tila-aikataiteiden koulutusohjelmassa. Galleria FAFAassa on nyt esillä hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä Afterglow, jossa liikutaan tuhon uhkan ja selviytymisen teemojen parissa. Näyttelyn teokset ovat video- ja veistosinstallaatiota, joissa on käytetty tuntoaistiin vetoavia materiaaleja, kuten metallia, ballistista hyytelöä ja lateksia. Näyttely on täynnä vastakohtia; se on samaan aikaan kutsuva ja luotaantyöntävä, pehmeä ja kova, kaunis ja väkivaltainen. Meriläisen töitä on ollut esillä Suomessa ja ulkomailla, viimeisimpänä ValoKuvA II -näyttelyssä Kuva/Tilassa, Nuoret 2013 -näyttelyssä Taidehallissa ja yksityisnäyttelyssä Vapaan Taiteen Tilassa.

Reija Meriläinen: Afterglow

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.–1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Viimeisenä on vuorossa  Joakim Pusenius. Sarjan edellinen osat voit lukea täältä. Viivi: Hei Joakim! Joakim: Moi! V: Miltä nyt tuntuu? J: No, tuntuu erittäin hyvältä, siis että en osannut odottaa, että itse asiassa tunne olisi jopa näin hyvä. V: Kerro vähän sun […]

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.–1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Viimeisenä on vuorossa  Joakim Pusenius. Sarjan edellinen osat voit lukea täältä. Viivi: Hei Joakim! Joakim: Moi! V: Miltä nyt tuntuu? J: No, tuntuu erittäin hyvältä, siis että en osannut odottaa, että itse asiassa tunne olisi jopa näin hyvä. V: Kerro vähän sun […]

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.–1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Viimeisenä on vuorossa  Joakim Pusenius. Sarjan edellinen osat voit lukea täältä. Viivi: Hei Joakim! Joakim: Moi! V: Miltä nyt tuntuu? J: No, tuntuu erittäin hyvältä, siis että en osannut odottaa, että itse asiassa tunne olisi jopa näin hyvä. V: Kerro vähän sun […]

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.–1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Viimeisenä on vuorossa  Joakim Pusenius. Sarjan edellinen osat voit lukea täältä. Viivi: Hei Joakim! Joakim: Moi! V: Miltä nyt tuntuu? J: No, tuntuu erittäin hyvältä, siis että en osannut odottaa, että itse asiassa tunne olisi jopa näin hyvä. V: Kerro vähän sun […]

Kuvan Kevät osa 3: Haastattelussa Joakim Pusenius

Vibes (2012–) on monivuotinen kokonaisteos, jonka osia ovat ainutkertaiset esitykset ja tilanteet. Se juhlii carpe diemiä ja sitoutumista. Tekijät: Ville Ahonen, Laura Birn, Anna-Mari Karvonen, Anni Puolakka, Ville Seppänen, Heidi Soidinsalo, Masi Tiitta ja heidän ystävänsä. Aikaisemmin Vibesin esityksiä on nähty esimerkiksi Baltic Circle -festivaalilla ja Kiasma-teatterissa. Nyt Sorbus-galleriassa (Vaasankatu 15, Helsinki) esillä oleva Vibes Hoitola on […]

Vibes (2012–) on monivuotinen kokonaisteos, jonka osia ovat ainutkertaiset esitykset ja tilanteet. Se juhlii carpe diemiä ja sitoutumista. Tekijät: Ville Ahonen, Laura Birn, Anna-Mari Karvonen, Anni Puolakka, Ville Seppänen, Heidi Soidinsalo, Masi Tiitta ja heidän ystävänsä. Aikaisemmin Vibesin esityksiä on nähty esimerkiksi Baltic Circle -festivaalilla ja Kiasma-teatterissa. Nyt Sorbus-galleriassa (Vaasankatu 15, Helsinki) esillä oleva Vibes Hoitola on […]

Vibes (2012–) on monivuotinen kokonaisteos, jonka osia ovat ainutkertaiset esitykset ja tilanteet. Se juhlii carpe diemiä ja sitoutumista. Tekijät: Ville Ahonen, Laura Birn, Anna-Mari Karvonen, Anni Puolakka, Ville Seppänen, Heidi Soidinsalo, Masi Tiitta ja heidän ystävänsä. Aikaisemmin Vibesin esityksiä on nähty esimerkiksi Baltic Circle -festivaalilla ja Kiasma-teatterissa. Nyt Sorbus-galleriassa (Vaasankatu 15, Helsinki) esillä oleva Vibes Hoitola on […]

Vibes (2012–) on monivuotinen kokonaisteos, jonka osia ovat ainutkertaiset esitykset ja tilanteet. Se juhlii carpe diemiä ja sitoutumista. Tekijät: Ville Ahonen, Laura Birn, Anna-Mari Karvonen, Anni Puolakka, Ville Seppänen, Heidi Soidinsalo, Masi Tiitta ja heidän ystävänsä. Aikaisemmin Vibesin esityksiä on nähty esimerkiksi Baltic Circle -festivaalilla ja Kiasma-teatterissa. Nyt Sorbus-galleriassa (Vaasankatu 15, Helsinki) esillä oleva Vibes Hoitola on […]

Vibes – määrittelemättömän mittainen teos

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.-1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Sarjan toisessa osassa haastatteluvuorossa on Kaarlo Stauffer. Edellisen voit lukea tästä. Viivi: Moi Kaarlo! Kaarlo: Moi, moi Viivi! V: Mitäs kuuluu? K: Noh, tämä on aina vähän tällaista sosiaalista surffaamista nämä avajaisillat. Nyt on kyllä taas ihan rento fiilis. V: Avajaiset menneet […]

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.-1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Sarjan toisessa osassa haastatteluvuorossa on Kaarlo Stauffer. Edellisen voit lukea tästä. Viivi: Moi Kaarlo! Kaarlo: Moi, moi Viivi! V: Mitäs kuuluu? K: Noh, tämä on aina vähän tällaista sosiaalista surffaamista nämä avajaisillat. Nyt on kyllä taas ihan rento fiilis. V: Avajaiset menneet […]

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.-1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Sarjan toisessa osassa haastatteluvuorossa on Kaarlo Stauffer. Edellisen voit lukea tästä. Viivi: Moi Kaarlo! Kaarlo: Moi, moi Viivi! V: Mitäs kuuluu? K: Noh, tämä on aina vähän tällaista sosiaalista surffaamista nämä avajaisillat. Nyt on kyllä taas ihan rento fiilis. V: Avajaiset menneet […]

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.-1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Sarjan toisessa osassa haastatteluvuorossa on Kaarlo Stauffer. Edellisen voit lukea tästä. Viivi: Moi Kaarlo! Kaarlo: Moi, moi Viivi! V: Mitäs kuuluu? K: Noh, tämä on aina vähän tällaista sosiaalista surffaamista nämä avajaisillat. Nyt on kyllä taas ihan rento fiilis. V: Avajaiset menneet […]

Kuvan Kevät osa 2: Haastattelussa Kaarlo Stauffer

“WE ARE THE GALLERY OF THE UNKNOWN”
“WE REVEAL THE ARTIST ONLY AFTER THE EXHIBITION”
“WE GIVE THE ARTISTS TOTAL FREEDOM”
Näin kuvaa nettisivuillaan varsin kiinnostava helsinkiläisgalleria Unknown Cargo ainutlaatuista konseptiaan paljastaa näyttelyn taiteilijat vasta näyttelyn jälkeen sen sulkijaisissa. EDIT kävi haastattelemassa gallerian perustajia kuvataidekasvattaja Laura Porolaa sekä mediataiteilija Timo Wrightia juuri ennen Saattaa sisältää tuotesijoittelua -näyttelyn sulkijaisia 9.5.2014.

“WE ARE THE GALLERY OF THE UNKNOWN”
“WE REVEAL THE ARTIST ONLY AFTER THE EXHIBITION”
“WE GIVE THE ARTISTS TOTAL FREEDOM”
Näin kuvaa nettisivuillaan varsin kiinnostava helsinkiläisgalleria Unknown Cargo ainutlaatuista konseptiaan paljastaa näyttelyn taiteilijat vasta näyttelyn jälkeen sen sulkijaisissa. EDIT kävi haastattelemassa gallerian perustajia kuvataidekasvattaja Laura Porolaa sekä mediataiteilija Timo Wrightia juuri ennen Saattaa sisältää tuotesijoittelua -näyttelyn sulkijaisia 9.5.2014.

“WE ARE THE GALLERY OF THE UNKNOWN”
“WE REVEAL THE ARTIST ONLY AFTER THE EXHIBITION”
“WE GIVE THE ARTISTS TOTAL FREEDOM”
Näin kuvaa nettisivuillaan varsin kiinnostava helsinkiläisgalleria Unknown Cargo ainutlaatuista konseptiaan paljastaa näyttelyn taiteilijat vasta näyttelyn jälkeen sen sulkijaisissa. EDIT kävi haastattelemassa gallerian perustajia kuvataidekasvattaja Laura Porolaa sekä mediataiteilija Timo Wrightia juuri ennen Saattaa sisältää tuotesijoittelua -näyttelyn sulkijaisia 9.5.2014.

“WE ARE THE GALLERY OF THE UNKNOWN”
“WE REVEAL THE ARTIST ONLY AFTER THE EXHIBITION”
“WE GIVE THE ARTISTS TOTAL FREEDOM”
Näin kuvaa nettisivuillaan varsin kiinnostava helsinkiläisgalleria Unknown Cargo ainutlaatuista konseptiaan paljastaa näyttelyn taiteilijat vasta näyttelyn jälkeen sen sulkijaisissa. EDIT kävi haastattelemassa gallerian perustajia kuvataidekasvattaja Laura Porolaa sekä mediataiteilija Timo Wrightia juuri ennen Saattaa sisältää tuotesijoittelua -näyttelyn sulkijaisia 9.5.2014.

HAASTATTELUSSA UNKNOWN CARGON GALLERISTIT LAURA POROLA JA TIMO WRIGHT

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.-1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Ensimmäisenä on vuorossa Hertta Kiiski.

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.-1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Ensimmäisenä on vuorossa Hertta Kiiski.

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.-1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Ensimmäisenä on vuorossa Hertta Kiiski.

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.-1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Ensimmäisenä on vuorossa Hertta Kiiski.

Kuvan kevät osa 1: Haastattelussa Hertta Kiiski