Vuoden 2022…

Taidekilpailu

Taidekohujen vuosi käynnistyi vauhdikkaasti hotelli Tornin taidekilpailulla, joka alkoi ja loppui tammikuussa kolmessa päivässä. Kohuhan siitä nousi, kun palkkioksi 11-metrisestä pellavapaneeliteoksesta oli määritelty materiaali- ja matkakuluineen 5000 euroa ja hotelliyö kahdelle.

Polkuhinta nostatti kulmakarvoja erityisesti, koska kilpailun raadissa oli mukana taidealan ammattilaisia. Nykytaiteen museo Kiasman johtaja Leevi Haapala ja Taidemaalariliiton toiminnanjohtaja Alina Mänttäri olivat pahoillaan summasta, mutta kilpailun yhteyshenkilönä toimineen Laura Köönikän mukaan taideteos olisi voinut olla postimerkin kokoinen ja rakentava dialogi yhteisistä tavoitteista jäi nyt ikävästi käymättä.

Hämmennyksen hämmennys

LongPlay toi alkuvuodesta julki Timothy Personsin luotsaaman Helsinki Schoolin epäselviä rahajärjestelyjä ja opiskelijoiden epäasiallista kohtelua.

Yllättyneitä – anteeksi, hämmentyneitä – olivat lähinnä Helsinki Schoolin taiteilijat, jotka halusivat kertoa olevansa sekä hämmentyneitä että kiitollisia kaikesta.

Tästä taas seurasi hämmennyksen hämmennystä ja lopulta läväytettiin pöytään laajoihin teksti- ja haastatteluaineistoihin pohjautuneet analyysit, joiden mukaan – yllätys, yllätys – “Helsinki Schoolin piirissä toteutettu portinvartijuus on tuottanut polarisoituneisuutta, hierarkiaa ja vastakkainasettelua sekä valokuvakoulutuksen että laajemmin koko suomalaisen valokuvakentän sisälle”.

Maan alle katoamiset

Amos Rexin kevät oli melkoista mylläkkää: ensin taidemaailman ja Teams-kokousten naisvaltaisuudesta huolta kantava kuraattori Pontus Kyander riitautui museon kanssa Maanala-näyttelyn avautumisen alla. Seuraavaksi tuore näyttelypäällikkö Jan Förster hyllytettiin vähin äänin aikaisemmassa tehtävässään Taidehallin johtajana tapahtuneiden taloudellisten väärinkäytösten vuoksi.

Luetuin juttu

EDIT sohaisi sosiaalisen median ampiaispesään puhumalla ammattikriitikoiden puolesta.

Biennaali

Venetsian kansainvälinen taidebiennaali järjestettiin jälleen vuoden lykkäyksen jälkeen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan asetti koko vuoden ylle tumman pilven, joka heijastui myös kansainväliseen taidemaailmaan. Venetsiassa Venäjän paviljonki pysyi suljettuna kuraattori Raimundas Malašauskasin ja taiteilijoiden Alexandra Sukharevan ja Kirill Savchenkovin vetäydyttyä näyttelystä. Ukrainan paviljongissa nähty Pavlo Makovin taideteos Fountain of Exhaustion saatiin kuljetettua pois sodan jaloista ja viimeisteltyä esityskuntoon.

Biennaalin päänäyttelyssä ei nähty suomalaisia taiteilijoita, mutta Suomen paviljongissa nähtiin Pilvi Takalan julkista tilaa ja turvallisuutta käsittelevä videoteos Close Watch. Helmikuussa EMMAssa avautuva teos näyttäytyy eri tavalla ajankohtaisena vuoden viimeisinä päivinä otsikoihin nousseiden järjestyksenvalvojien epäasiallisen käytöksen ja pahoinpitelyepäilyjen vuoksi.

Lumous

Tuomas A. Laitisen taianomainen Solvent lumosi Helsinki Contemporaryssa. Erityisesti monikanavainen The Cauldron -ääni-installaatio ja sen hieno tapa käsitellä ääntä elementtinä muistutti siitä, miten esitystekniikka vaikuttaa taideteoksen puhuttelevuuteen – ja aivan liian monessa näyttelyssä latistaa sen.

Kesänäyttely

Perinteiset kesänäyttelyt olivat taas vauhdissa parin hiljaisemman vuoden jälkeen. EDIT kirjoitti Hämeenlinnan Näyttämöstä ja Mäntän Kuvataideviikoista. Nastolan kesänäyttely sen sijaan sai tympeän lopun, kun Nastola-seura ilmoitti lopettavansa näyttelykonseptin ja “palaavansa ruotuun” eli muun muassa kansallispukujen esittämiseen viiden vuoden taideseikkailun jälkeen.

Kohtaus

Aikuiset-sarjan viimeisen kauden kakkosjaksossa Oona ja Arttu ovat Helsinki Biennaalin avajaisissa:

Arttu: ”Vittu tääl on kaikki. Joel Slotte, Nayab Ikram, Pilvi Takala, Tiitus Petäjäniemi, Man Yau.”

Oona: ”Okei mä en tiiä ketään noista mut onks joku noista se jolla on se teos missä se läski koira pitelee sitä makkaraa? Se on ihan vitun hauska.”

Hiekkaranta

Osana Helsingin Juhlaviikkoja ja Kiasman ARS22 -näyttelyä nähtiin yksi viime vuosien puhutuimmista taidetapauksista. Elokuun helteessä Kaapelitehtaalla esitettiin Venetsian biennaalin Kultaisella leijonalla vuonna 2019 palkittu Rugilė Barzdžiukaitėn, Vaiva Grainytėn ja Lina Lapelytėn Sun & Sea -oopperaperformanssi.

Pyöreät vuodet

Taidekoti Kirpilä juhli 30-vuotista ja Galleria Huuto 20-vuotista taivaltaan juhlanäyttelyillä. Onnittelut!

Auteur 

Anna Eriksson pahastui W-elokuvansa arvioista niin, että laittoi kriitikoiden suuhun omiaan. Poru laajeni somessa moneen suuntaan teosturvallisuudesta itse kunkin alkoholinkäyttöön, mutta jälkikäteen osaa postauksista on turha etsiä. Itse elokuvaa ei ole nähnyt kukaan.

Keitto

Tänä vuonna ilmastoaktivismi rantautui taidemuseoihin tomaattikeiton ja pikaliiman muodossa. Aktivistien tempaukset herättivät syvää paheksuntaa, ja saivat myös Kansallisgallerian päivittämään turvallisuusstrategiaansa. Samalla museot voisivat päivittää ilmasto- ja vastuullisuusstrategiansa.

Debyytti

Pasmat menivät monella sekaisin, kun filmitähti Brad Pitt ja muusikko Nick Cave yllättivät debytoimalla kuvataiteilijoina Thomas Houseagon näyttelyssä – kaikista maailman paikoista Tampereella Sara Hildénin taidemuseossa.

Hermoloma

Tänäkin vuonna ajankohtaisin ja vallitsevin tunne on ollut se, että kaipaamme jatkuvasti hermolomaa.

Jäähyväiset ja avajaiset

Pienten taiteilijavetoisten tilojen liike jatkuu. Kosminen lopetti Punavuoressa alkuvuodesta ja Monitoimitila O. Herttoniemessä kesällä. SIC puolestaan avasi lokakuussa uusissa tiloissa Malmin vanhalla asemalla.

Muotokuvat

Valokuvaaja Meeri Koutaniemen tekemä pääministeri Sanna Marinin muotokuva sai huomiota ja herätti keskustelua, mutta todellinen muotokuvabuumi koettiin Lensa AI -tekoälysovelluksen myötä. Sosiaalisessa mediassa koettiin joukkohurahdus ja pienoista moraalipaniikkia: “syrjäyttääkö tekoäly oikeat taiteilijat?!!”.

Tekoälyn luomia taidekokeiluja nähtiin tänä vuonna myös näyttelyissä, kuten EMMAn Nykyaikaa etsimässä.

Palkinto

EDITin Sanna Lipponen palkittiin Suomen Kulttuurirahaston E. J. Vehmas -palkinnolla. Onnea Sanna!

Muita tänä vuonna palkittuja olivat muun muassa Ars Fennican saanut Eija-Liisa Ahtila ja Vuoden nuori taiteilija Emma Jääskeläinen. Suomen Taideyhdistyksen Dukaattipalkinnon sai Roma Auskalnyte ja William Thuring -pääpalkinnon Kholod Hawash.

Työnseisaus

Toisin kuin Kiasmassa olisi luultavasti toivottu, taidekentän vuoden puheenaihe ei ollut ARS22-näyttely, vaan loppuvuosi huipentui taiteilijoiden työnseisaukseen Kiasmassa. Kuvataiteilijat Terike Haapoja ja Eero Yli-Vakkuri haastoivat Voima-lehdessä julkaistussa avoimessa kirjeessään Kiasmaa ulottamaan turvallisen tilan politiikkansa myös sen institutionaalisiin rakenteisiin sekä purkamaan Chaim ”Poju” Zabludowiczin hallitusjäsenyys Kiasman tukisäätiössä. Ympäripyöreiden lausuntojen ja ala-arvoisten kolumnien lisäksi seurasi perusteettomia antisemitismisyytöksiä, jotka sentään lopulta torpattiin vääntämällä rautalangasta.

Kuin kirsikkana kakun päällä iltapäivälehdistö kiinnostui Leevi Haapalan matkalaskuista.

Unohdus

Vuosi sitten lupasimme ehkä paneutua NFT- ja kryptoasioihin, mutta kuka niitä enää muistaa?

Korjattu “boikotti” sanalla “työnseisaus”, 4.2.2023.