Sulje

Sulje

EDIT

EDIT on vuonna 2014 perustettu julkaisu, jossa kirjoitetaan nykytaiteen sisällöistä, taiteilijoista, näyttelyistä ja ajankohtaisista ilmiöistä kulttuurin kentällä.

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Porin kulttuurisäätö on järjesti ensimmäisen näyttelynsä yksityisasunnossa vuonna 2013 ja viimeisimmän Meksikossa aiemmin tänä vuonna. Nyt Sandstorm-ympäristötaidenäyttely rakentuu Yyterin virkistyshotellin tiloihin ja hiekkadyynien lomaan. Haastattelimme Porin kulttuurisäätö-kollektiivin jäseniä ja kuraattoreita Anna Jenseniä, Eliisa Suvantoa ja Anni Venäläistä. 

Ympäristötaidetta Yyterissä: Haastattelussa Porin kulttuurisäätö

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Kanssaeloa ja yllättäviä yhteyksiä Fiskarsissa

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis, mitä vuodesta 2018 jää käteen.

Vuosi 2018

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös näyttelykokonaisuuden rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin toinen luku nähdään Tallinnan Nykytaiteen keskuksessa CCA:ssa.

Baltic Triennial 13, luku 2: Tallinna

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Kehot liimautuvat toisiinsa, kasvot uppoavat haaroihin ja erilaiset esineet ruumiin aukkoihin. Young Boy Dancing Groupin performanssi muistuttaa pakanallis-futuristista seremoniaa, joka alkaa tilan siunaamisella ja polveilee vaiheittain päättyen katharttiseen loppuhuipennukseen. Esityksen liikekielessä toistuvat erilaiset vallankäytön tilanteet, valtasuhteet ja alistamisen eleet. Sen seksuaalisuus on läpitunkevaa, mutta vuorovaikutusta, yhteyttä ja luottamusta kuvastavalla tavalla.

Young Boy Dancing Group

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella: J. A. Juvani

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella: Artor Jesus Inkerö

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Valkoinen kuutio ja keho

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.

Vuosi 2017

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella: Linda ja Aura

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Kivi, paperi, lapset

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Taidekeskus Purnun 50-vuotisnäyttely Loistava Aika on aikakapseli, johon on tallentunut jälkiä kahdesta eri ajasta. Niissä on jotain samaa, mutta myös jotain pysyvästi muuttunutta.

Aika loistavaa

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Viimein avautuneeseen ARS17-näyttelyyn on paketoitu monta hienoa teosta nykytaiteen tunnetuilta nimiltä, joiden tuotantoa ei Suomessa ole aiemmin nähty. Hello World! onkin nykytaiteen museon suurprojekti, jolla Kiasma sanoo sanottavansa yhdestä 2010-luvulla eniten puhuttaneista ilmiöistä – post-internet-taiteesta.

Hello World! – Goodbye kuratointi

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Post-internet, net-dot-art ja digiloikka. Maaliskuun lopussa avautuvaa ARS17-näyttelyä ennakoiden Kiasma esittelee sivuillaan kokoelman verkkotaidetta. Keskustelimme ARS17+ Online Art -verkkonäyttelystä, siitä mitä internettaide post-post-digiaikana oikeastaan on, ja kutsuuko verkkotaiteilija itseään verkkotaiteilijaksi?

Internet-elämys 2017

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Pääkirjoitus 4

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016 oli monien murheellisten uutisten, pahentuvien kriisien ja ennalta-arvaamattomien vaalitulosten vuosi. Silti tänäkin vuonna nähtiin hienoa nykytaidetta ja käytiin näyttelyissä, myös ulkomailla asti. Mikä oli hot, kuka not? Seuraavassa EDITin toimituskunnan jo perinteeksi muodostunut katsaus kuluneeseen vuoteen.

Vuosi 2016

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Kävimme 13.12. kuuntelemassa Finnish Art Agencyn järjestämää keskustelutilaisuutta, jossa taiteen ja muotoilun ympärillä toimivat henkilöt puhuivat rahan ja taiteen kompleksisesta suhteesta. Puhetta rahasta -otsikolla kulkenutta keskustelua moderoi FAA:n Laura Köönikkä, ja paneelissa olivat mukana taiteilija ja designer Paola Suhonen, taiteilija Jaakko Mattila, taiteilija ja Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä, Taiteen edistämiskeskuksen erityissuunnittelija ja tutkija Kaija Rensujeff sekä Messukeskuksen ohjelmajohtaja Laura Sarvilinna.

Puhetta rahasta

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Taidemedia EDITiä kehitetään tänä syksynä vastaamaan entistäkin paremmin lukijoidensa ja tekijöidensä toiveita. Yhtenä osana kehitystyötä on kävijäkysely, johon toivomme mahdollisimman monen lukijamme osallistuvan. Haluamme kuulla, mikä täällä on parasta ja mikä paskinta. Millaisista aiheista haluaisitte meidän kirjoittavan, entä millä tyylillä? Nyt on teidän mahdollisuutenne vaikuttaa siihen, miltä EDIT näyttää ensi vuonna, joten carpe diem, klikatkaa kyselyyn!

Pieni suuri kävijäkysely