Edit

Anssi Pulkkisen Street View (Reassembled) on teos, jonka lähtökohtana ovat Syyrian pommituksissa tuhoutuneen kodin rauniot. Niistä rekan perävaunulle koottu liki neljätoistametrinen installaatio luo kaupunkitilaan asuntovaunun tapaan kiertävän väliaikaisen katunäkymän. Teos nostaa esiin kysymyksiä kodittomuudesta ja liikkuvuudesta, mutta kärsii myös kriisitaiteelle tyypillisistä ongelmista.

Anssi Pulkkisen Street View (Reassembled) on teos, jonka lähtökohtana ovat Syyrian pommituksissa tuhoutuneen kodin rauniot. Niistä rekan perävaunulle koottu liki neljätoistametrinen installaatio luo kaupunkitilaan asuntovaunun tapaan kiertävän väliaikaisen katunäkymän. Teos nostaa esiin kysymyksiä kodittomuudesta ja liikkuvuudesta, mutta kärsii myös kriisitaiteelle tyypillisistä ongelmista.

Anssi Pulkkisen Street View (Reassembled) on teos, jonka lähtökohtana ovat Syyrian pommituksissa tuhoutuneen kodin rauniot. Niistä rekan perävaunulle koottu liki neljätoistametrinen installaatio luo kaupunkitilaan asuntovaunun tapaan kiertävän väliaikaisen katunäkymän. Teos nostaa esiin kysymyksiä kodittomuudesta ja liikkuvuudesta, mutta kärsii myös kriisitaiteelle tyypillisistä ongelmista.

Anssi Pulkkisen Street View (Reassembled) on teos, jonka lähtökohtana ovat Syyrian pommituksissa tuhoutuneen kodin rauniot. Niistä rekan perävaunulle koottu liki neljätoistametrinen installaatio luo kaupunkitilaan asuntovaunun tapaan kiertävän väliaikaisen katunäkymän. Teos nostaa esiin kysymyksiä kodittomuudesta ja liikkuvuudesta, mutta kärsii myös kriisitaiteelle tyypillisistä ongelmista.

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

Muinainen joukkohauta, kasvojen mallintamista kallolle ja plastiikkakirurgin haastattelu. Honkasalo | Niemi | Virtanen -kollektiivin installaatio Chimera on yllättävä, kiehtova ja levollinen kokonaisuus.
Sen ajattomia ja suuria teemoja, kuolemaa, kehoa ja minuutta lähestytään videon, veiston, äänen, valokuvan ja tekstin keinoin.

Muinainen joukkohauta, kasvojen mallintamista kallolle ja plastiikkakirurgin haastattelu. Honkasalo | Niemi | Virtanen -kollektiivin installaatio Chimera on yllättävä, kiehtova ja levollinen kokonaisuus.
Sen ajattomia ja suuria teemoja, kuolemaa, kehoa ja minuutta lähestytään videon, veiston, äänen, valokuvan ja tekstin keinoin.

Muinainen joukkohauta, kasvojen mallintamista kallolle ja plastiikkakirurgin haastattelu. Honkasalo | Niemi | Virtanen -kollektiivin installaatio Chimera on yllättävä, kiehtova ja levollinen kokonaisuus.
Sen ajattomia ja suuria teemoja, kuolemaa, kehoa ja minuutta lähestytään videon, veiston, äänen, valokuvan ja tekstin keinoin.

Muinainen joukkohauta, kasvojen mallintamista kallolle ja plastiikkakirurgin haastattelu. Honkasalo | Niemi | Virtanen -kollektiivin installaatio Chimera on yllättävä, kiehtova ja levollinen kokonaisuus.
Sen ajattomia ja suuria teemoja, kuolemaa, kehoa ja minuutta lähestytään videon, veiston, äänen, valokuvan ja tekstin keinoin.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

Sini Pelkin näyttely Sheet No4 on kokeellinen kokonaisuus, joka rakentaa ja purkaa kuvaa tunnistamisen ja toiston keinoin. Se on kaikessa eleettömyydessään täynnä tiheitä, merkityksellisiä eleitä.

Sini Pelkin näyttely Sheet No4 on kokeellinen kokonaisuus, joka rakentaa ja purkaa kuvaa tunnistamisen ja toiston keinoin. Se on kaikessa eleettömyydessään täynnä tiheitä, merkityksellisiä eleitä.

Sini Pelkin näyttely Sheet No4 on kokeellinen kokonaisuus, joka rakentaa ja purkaa kuvaa tunnistamisen ja toiston keinoin. Se on kaikessa eleettömyydessään täynnä tiheitä, merkityksellisiä eleitä.

Sini Pelkin näyttely Sheet No4 on kokeellinen kokonaisuus, joka rakentaa ja purkaa kuvaa tunnistamisen ja toiston keinoin. Se on kaikessa eleettömyydessään täynnä tiheitä, merkityksellisiä eleitä.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Wäinö Aaltosen museon Kehonkuva-näyttely tarkastelee kehokokemusta ja kehollisen esittämisen käytäntöjä nykytaiteessa. Näyttelyssä on esillä videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia, jotka käsittelevät eri tavoin sukupuolisuutta ja sen ilmentämistä sekä erilaisiin kehoihin liitettyjä arvoja ja normeja.

Kiasmassa esillä oleva Korakrit Arunanondchain näyttely on kuin kosminen palapeli. Se sisältää synkkiä mustaa valuvia installaatioita, sinistä ysärifarkkua, arkistoidun isoäidin ja herkän keskustelun dronen kanssa. Yhdistelmä on paitsi outo myös kunnianhimoinen ja kiehtova. Kaikilta osin kokonaisuus ei toimi niin hyvin kuin voisi, mutta yllättää silloinkin. Ja se, mikä toimii, toimii tolkuttoman hyvin.

Kiasmassa esillä oleva Korakrit Arunanondchain näyttely on kuin kosminen palapeli. Se sisältää synkkiä mustaa valuvia installaatioita, sinistä ysärifarkkua, arkistoidun isoäidin ja herkän keskustelun dronen kanssa. Yhdistelmä on paitsi outo myös kunnianhimoinen ja kiehtova. Kaikilta osin kokonaisuus ei toimi niin hyvin kuin voisi, mutta yllättää silloinkin. Ja se, mikä toimii, toimii tolkuttoman hyvin.

Kiasmassa esillä oleva Korakrit Arunanondchain näyttely on kuin kosminen palapeli. Se sisältää synkkiä mustaa valuvia installaatioita, sinistä ysärifarkkua, arkistoidun isoäidin ja herkän keskustelun dronen kanssa. Yhdistelmä on paitsi outo myös kunnianhimoinen ja kiehtova. Kaikilta osin kokonaisuus ei toimi niin hyvin kuin voisi, mutta yllättää silloinkin. Ja se, mikä toimii, toimii tolkuttoman hyvin.

Kiasmassa esillä oleva Korakrit Arunanondchain näyttely on kuin kosminen palapeli. Se sisältää synkkiä mustaa valuvia installaatioita, sinistä ysärifarkkua, arkistoidun isoäidin ja herkän keskustelun dronen kanssa. Yhdistelmä on paitsi outo myös kunnianhimoinen ja kiehtova. Kaikilta osin kokonaisuus ei toimi niin hyvin kuin voisi, mutta yllättää silloinkin. Ja se, mikä toimii, toimii tolkuttoman hyvin.

Maiju Salmenkiven näyttely Happy Garden esittelee taitelijan viimeaikaisia maalauksia sekä työhuonetta imitoivan installaation, joka on koottu löydetyistä vanhoista lasi-ikkunoista, huonekasveista, maalin tahrimista pahveista ja nostalgisista rottinkikalusteista. Viehättävä tila onkin hieno kontrasti pimeään vuodenaikaan.

Maiju Salmenkiven näyttely Happy Garden esittelee taitelijan viimeaikaisia maalauksia sekä työhuonetta imitoivan installaation, joka on koottu löydetyistä vanhoista lasi-ikkunoista, huonekasveista, maalin tahrimista pahveista ja nostalgisista rottinkikalusteista. Viehättävä tila onkin hieno kontrasti pimeään vuodenaikaan.

Maiju Salmenkiven näyttely Happy Garden esittelee taitelijan viimeaikaisia maalauksia sekä työhuonetta imitoivan installaation, joka on koottu löydetyistä vanhoista lasi-ikkunoista, huonekasveista, maalin tahrimista pahveista ja nostalgisista rottinkikalusteista. Viehättävä tila onkin hieno kontrasti pimeään vuodenaikaan.

Maiju Salmenkiven näyttely Happy Garden esittelee taitelijan viimeaikaisia maalauksia sekä työhuonetta imitoivan installaation, joka on koottu löydetyistä vanhoista lasi-ikkunoista, huonekasveista, maalin tahrimista pahveista ja nostalgisista rottinkikalusteista. Viehättävä tila onkin hieno kontrasti pimeään vuodenaikaan.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Ihmiskunnan laajamittainen vaikutus maapallon tilaan on saanut aikaan uuden geologisen aikakauden, jonka ymmärtäminen on vasta alkutekijöissään. Kastehelmi Korpijaakon valokuvanäyttelyssä Raskas Huoleton voi ”kohdata oman olemassaolonsa vaikutukset” katsomalla lähelle, rikotun maan pintaa. Eri korkeuksille ja osittain päällekkäin ripustetut kuvat painaumista, jäljistä ja paikaltaan siirtyneistä kivistä muodostavat Valokuvakeskus Periin tilan, jossa massiivista muutosta tunnustellaan pienin elein.

Ihmiskunnan laajamittainen vaikutus maapallon tilaan on saanut aikaan uuden geologisen aikakauden, jonka ymmärtäminen on vasta alkutekijöissään. Kastehelmi Korpijaakon valokuvanäyttelyssä Raskas Huoleton voi ”kohdata oman olemassaolonsa vaikutukset” katsomalla lähelle, rikotun maan pintaa. Eri korkeuksille ja osittain päällekkäin ripustetut kuvat painaumista, jäljistä ja paikaltaan siirtyneistä kivistä muodostavat Valokuvakeskus Periin tilan, jossa massiivista muutosta tunnustellaan pienin elein.

Ihmiskunnan laajamittainen vaikutus maapallon tilaan on saanut aikaan uuden geologisen aikakauden, jonka ymmärtäminen on vasta alkutekijöissään. Kastehelmi Korpijaakon valokuvanäyttelyssä Raskas Huoleton voi ”kohdata oman olemassaolonsa vaikutukset” katsomalla lähelle, rikotun maan pintaa. Eri korkeuksille ja osittain päällekkäin ripustetut kuvat painaumista, jäljistä ja paikaltaan siirtyneistä kivistä muodostavat Valokuvakeskus Periin tilan, jossa massiivista muutosta tunnustellaan pienin elein.

Ihmiskunnan laajamittainen vaikutus maapallon tilaan on saanut aikaan uuden geologisen aikakauden, jonka ymmärtäminen on vasta alkutekijöissään. Kastehelmi Korpijaakon valokuvanäyttelyssä Raskas Huoleton voi ”kohdata oman olemassaolonsa vaikutukset” katsomalla lähelle, rikotun maan pintaa. Eri korkeuksille ja osittain päällekkäin ripustetut kuvat painaumista, jäljistä ja paikaltaan siirtyneistä kivistä muodostavat Valokuvakeskus Periin tilan, jossa massiivista muutosta tunnustellaan pienin elein.

Helsinki Contemporaryssa vielä tämän viikon ajan esillä oleva Liisa Lounilan näyttely Passing By käsittelee aikaa ja sen kulumista. Galleriatilassa aikaa merkitsevät muun muassa kellojen kakofoniset tikitykset, ohikiitävät maisemat ja pussinsulkijat.

Helsinki Contemporaryssa vielä tämän viikon ajan esillä oleva Liisa Lounilan näyttely Passing By käsittelee aikaa ja sen kulumista. Galleriatilassa aikaa merkitsevät muun muassa kellojen kakofoniset tikitykset, ohikiitävät maisemat ja pussinsulkijat.

Helsinki Contemporaryssa vielä tämän viikon ajan esillä oleva Liisa Lounilan näyttely Passing By käsittelee aikaa ja sen kulumista. Galleriatilassa aikaa merkitsevät muun muassa kellojen kakofoniset tikitykset, ohikiitävät maisemat ja pussinsulkijat.

Helsinki Contemporaryssa vielä tämän viikon ajan esillä oleva Liisa Lounilan näyttely Passing By käsittelee aikaa ja sen kulumista. Galleriatilassa aikaa merkitsevät muun muassa kellojen kakofoniset tikitykset, ohikiitävät maisemat ja pussinsulkijat.

Suomen valokuvataiteen museossa vielä tämän viikon ajan esillä olevaa näyttelyä hallitsevat pienikokoiset mustavalkoiset valokuvavedokset. Kuvissa toistuu sama nainen. Hänen peitetty tai paljas kehonsa, hänen suoraan kameraan katsovat tai pois käännetyt kasvonsa. Tuo nainen on 22-vuotiaana itsemurhan tehnyt Francesca Woodman.

Suomen valokuvataiteen museossa vielä tämän viikon ajan esillä olevaa näyttelyä hallitsevat pienikokoiset mustavalkoiset valokuvavedokset. Kuvissa toistuu sama nainen. Hänen peitetty tai paljas kehonsa, hänen suoraan kameraan katsovat tai pois käännetyt kasvonsa. Tuo nainen on 22-vuotiaana itsemurhan tehnyt Francesca Woodman.

Suomen valokuvataiteen museossa vielä tämän viikon ajan esillä olevaa näyttelyä hallitsevat pienikokoiset mustavalkoiset valokuvavedokset. Kuvissa toistuu sama nainen. Hänen peitetty tai paljas kehonsa, hänen suoraan kameraan katsovat tai pois käännetyt kasvonsa. Tuo nainen on 22-vuotiaana itsemurhan tehnyt Francesca Woodman.

Suomen valokuvataiteen museossa vielä tämän viikon ajan esillä olevaa näyttelyä hallitsevat pienikokoiset mustavalkoiset valokuvavedokset. Kuvissa toistuu sama nainen. Hänen peitetty tai paljas kehonsa, hänen suoraan kameraan katsovat tai pois käännetyt kasvonsa. Tuo nainen on 22-vuotiaana itsemurhan tehnyt Francesca Woodman.

Jonna Kinan ja Sharon Lockhartin yhteisnäyttely Galleria Amassa tuo näkyväksi, mitä äänten takana tapahtuu. Kahden pääosin valokuvan parissa työskentelevän taiteilijan teokset täydentävät toisiaan mallikkaasti.

Jonna Kinan ja Sharon Lockhartin yhteisnäyttely Galleria Amassa tuo näkyväksi, mitä äänten takana tapahtuu. Kahden pääosin valokuvan parissa työskentelevän taiteilijan teokset täydentävät toisiaan mallikkaasti.

Jonna Kinan ja Sharon Lockhartin yhteisnäyttely Galleria Amassa tuo näkyväksi, mitä äänten takana tapahtuu. Kahden pääosin valokuvan parissa työskentelevän taiteilijan teokset täydentävät toisiaan mallikkaasti.

Jonna Kinan ja Sharon Lockhartin yhteisnäyttely Galleria Amassa tuo näkyväksi, mitä äänten takana tapahtuu. Kahden pääosin valokuvan parissa työskentelevän taiteilijan teokset täydentävät toisiaan mallikkaasti.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Galerie Anhavassa esillä oleva Anne Koskisen näyttely In Need of a Guardian on kaunis ja harkittu kokonaisuus, jossa aavistuksenomaisten lyijykynäpiirrosten keveys ja möhkälemäisten kiviveistosten raskaus tukevat kauniilla tavalla toisiaan.

Circuit on Aalto-yliopiston valokuvataiteen maisterinäyttely, jossa on esillä valokuvien lisäksi muun muassa syanotypioita, videoita, tekstiä, hiuspalmikoita lattialla ja kuivakukkia lasikuvun alla.

Circuit on Aalto-yliopiston valokuvataiteen maisterinäyttely, jossa on esillä valokuvien lisäksi muun muassa syanotypioita, videoita, tekstiä, hiuspalmikoita lattialla ja kuivakukkia lasikuvun alla.

Circuit on Aalto-yliopiston valokuvataiteen maisterinäyttely, jossa on esillä valokuvien lisäksi muun muassa syanotypioita, videoita, tekstiä, hiuspalmikoita lattialla ja kuivakukkia lasikuvun alla.

Circuit on Aalto-yliopiston valokuvataiteen maisterinäyttely, jossa on esillä valokuvien lisäksi muun muassa syanotypioita, videoita, tekstiä, hiuspalmikoita lattialla ja kuivakukkia lasikuvun alla.