Edit

“Minua kiinnostaa essee tekstilajina sekä sen soveltaminen kuvataiteelliseen työskentelyyn. Esseen logiikalla työskentely tarkoittaa minulle kuljeskelemista, harhailua ja päätymistä sivupoluille”, sanoo kuvataiteilija Aura Saarikoski. Keskustelimme hänen kanssaan autofiktiosta valokuvassa, kuvan ja tekstin keinoista sekä sumun mahdollisuuksista.

“Minua kiinnostaa essee tekstilajina sekä sen soveltaminen kuvataiteelliseen työskentelyyn. Esseen logiikalla työskentely tarkoittaa minulle kuljeskelemista, harhailua ja päätymistä sivupoluille”, sanoo kuvataiteilija Aura Saarikoski. Keskustelimme hänen kanssaan autofiktiosta valokuvassa, kuvan ja tekstin keinoista sekä sumun mahdollisuuksista.

“Minua kiinnostaa essee tekstilajina sekä sen soveltaminen kuvataiteelliseen työskentelyyn. Esseen logiikalla työskentely tarkoittaa minulle kuljeskelemista, harhailua ja päätymistä sivupoluille”, sanoo kuvataiteilija Aura Saarikoski. Keskustelimme hänen kanssaan autofiktiosta valokuvassa, kuvan ja tekstin keinoista sekä sumun mahdollisuuksista.

“Minua kiinnostaa essee tekstilajina sekä sen soveltaminen kuvataiteelliseen työskentelyyn. Esseen logiikalla työskentely tarkoittaa minulle kuljeskelemista, harhailua ja päätymistä sivupoluille”, sanoo kuvataiteilija Aura Saarikoski. Keskustelimme hänen kanssaan autofiktiosta valokuvassa, kuvan ja tekstin keinoista sekä sumun mahdollisuuksista.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on kriitikko ja Mustekalan toinen päätoimittaja Jaakko Uoti.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on kriitikko ja Mustekalan toinen päätoimittaja Jaakko Uoti.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on kriitikko ja Mustekalan toinen päätoimittaja Jaakko Uoti.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on kriitikko ja Mustekalan toinen päätoimittaja Jaakko Uoti.

Viime viikolla The Guardian julkaisi lyttäävän arvion Helene Schjerfbeckin näyttelystä, ja yhtäkkiä kuvataidekritiikki nousi suureksi uutiseksi. Mitä se tarkoittaa tai mitä se voisi tarkoittaa kritiikin kannalta? 

Viime viikolla The Guardian julkaisi lyttäävän arvion Helene Schjerfbeckin näyttelystä, ja yhtäkkiä kuvataidekritiikki nousi suureksi uutiseksi. Mitä se tarkoittaa tai mitä se voisi tarkoittaa kritiikin kannalta? 

Viime viikolla The Guardian julkaisi lyttäävän arvion Helene Schjerfbeckin näyttelystä, ja yhtäkkiä kuvataidekritiikki nousi suureksi uutiseksi. Mitä se tarkoittaa tai mitä se voisi tarkoittaa kritiikin kannalta? 

Viime viikolla The Guardian julkaisi lyttäävän arvion Helene Schjerfbeckin näyttelystä, ja yhtäkkiä kuvataidekritiikki nousi suureksi uutiseksi. Mitä se tarkoittaa tai mitä se voisi tarkoittaa kritiikin kannalta? 

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Tässä tekstissä palaan kuukauden takaiseen tilaisuuteen, jossa Jonas Ekeberg puhui otsikolla Art Criticism in the North.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Tässä tekstissä palaan kuukauden takaiseen tilaisuuteen, jossa Jonas Ekeberg puhui otsikolla Art Criticism in the North.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Tässä tekstissä palaan kuukauden takaiseen tilaisuuteen, jossa Jonas Ekeberg puhui otsikolla Art Criticism in the North.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Tässä tekstissä palaan kuukauden takaiseen tilaisuuteen, jossa Jonas Ekeberg puhui otsikolla Art Criticism in the North.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on toimittaja ja kriitikko Iida Sofia Hirvonen.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on toimittaja ja kriitikko Iida Sofia Hirvonen.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on toimittaja ja kriitikko Iida Sofia Hirvonen.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on toimittaja ja kriitikko Iida Sofia Hirvonen.

Kritiikin anatomia (”The Anatomy of Critique”) is a series of articles, that ponder on the essence of critique, the role of a critic and writing – what does writing a critique actually take and what kind of anatomy does a good critique have?
Series consists of texts that reflect upon the current discussions of critique and also my own writing. In addition I interview different writers and artists. The emphasis in this series is on the possibilities of critique rather than its so called crisis. This time I interviewed critic, editor-in-charge of KUNST.EE and art historian Andreas Trossek.

Kritiikin anatomia (”The Anatomy of Critique”) is a series of articles, that ponder on the essence of critique, the role of a critic and writing – what does writing a critique actually take and what kind of anatomy does a good critique have?
Series consists of texts that reflect upon the current discussions of critique and also my own writing. In addition I interview different writers and artists. The emphasis in this series is on the possibilities of critique rather than its so called crisis. This time I interviewed critic, editor-in-charge of KUNST.EE and art historian Andreas Trossek.

Kritiikin anatomia (”The Anatomy of Critique”) is a series of articles, that ponder on the essence of critique, the role of a critic and writing – what does writing a critique actually take and what kind of anatomy does a good critique have?
Series consists of texts that reflect upon the current discussions of critique and also my own writing. In addition I interview different writers and artists. The emphasis in this series is on the possibilities of critique rather than its so called crisis. This time I interviewed critic, editor-in-charge of KUNST.EE and art historian Andreas Trossek.

Kritiikin anatomia (”The Anatomy of Critique”) is a series of articles, that ponder on the essence of critique, the role of a critic and writing – what does writing a critique actually take and what kind of anatomy does a good critique have?
Series consists of texts that reflect upon the current discussions of critique and also my own writing. In addition I interview different writers and artists. The emphasis in this series is on the possibilities of critique rather than its so called crisis. This time I interviewed critic, editor-in-charge of KUNST.EE and art historian Andreas Trossek.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Tässä tekstissä palaan marraskuun lopussa järjestettyyn konferenssiin Punctum Ceasura – Art Criticism in a New Public Sphere.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Tässä tekstissä palaan marraskuun lopussa järjestettyyn konferenssiin Punctum Ceasura – Art Criticism in a New Public Sphere.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Tässä tekstissä palaan marraskuun lopussa järjestettyyn konferenssiin Punctum Ceasura – Art Criticism in a New Public Sphere.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Tässä tekstissä palaan marraskuun lopussa järjestettyyn konferenssiin Punctum Ceasura – Art Criticism in a New Public Sphere.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on kriitikko ja tutkija Sini Mononen. 

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on kriitikko ja tutkija Sini Mononen. 

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on kriitikko ja tutkija Sini Mononen. 

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on kriitikko ja tutkija Sini Mononen. 

Pojat o poikii (khyä näi o)
Huumori o roisii (khyä näi o)
Hei hyvä veli elämä on peli ja näi se homma toimii (khyä näi o)
Yhy-yhy-yy ei oo minun syy
Oon valkonen hetero muut osaansa tyytyy
Ei me ei anneta mulkkujen voittaa (mitä)
Ei me ei anneta mulkkujen voittaa

Pojat o poikii (khyä näi o)
Huumori o roisii (khyä näi o)
Hei hyvä veli elämä on peli ja näi se homma toimii (khyä näi o)
Yhy-yhy-yy ei oo minun syy
Oon valkonen hetero muut osaansa tyytyy
Ei me ei anneta mulkkujen voittaa (mitä)
Ei me ei anneta mulkkujen voittaa

Pojat o poikii (khyä näi o)
Huumori o roisii (khyä näi o)
Hei hyvä veli elämä on peli ja näi se homma toimii (khyä näi o)
Yhy-yhy-yy ei oo minun syy
Oon valkonen hetero muut osaansa tyytyy
Ei me ei anneta mulkkujen voittaa (mitä)
Ei me ei anneta mulkkujen voittaa

Pojat o poikii (khyä näi o)
Huumori o roisii (khyä näi o)
Hei hyvä veli elämä on peli ja näi se homma toimii (khyä näi o)
Yhy-yhy-yy ei oo minun syy
Oon valkonen hetero muut osaansa tyytyy
Ei me ei anneta mulkkujen voittaa (mitä)
Ei me ei anneta mulkkujen voittaa

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on Mustekala-verkkolehden päätoimittaja ja teatterikriitikko Matti Tuomela.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on Mustekala-verkkolehden päätoimittaja ja teatterikriitikko Matti Tuomela.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on Mustekala-verkkolehden päätoimittaja ja teatterikriitikko Matti Tuomela.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on Mustekala-verkkolehden päätoimittaja ja teatterikriitikko Matti Tuomela.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Tässä tekstissä kirjoitan kirjoittamisesta.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Tässä tekstissä kirjoitan kirjoittamisesta.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Tässä tekstissä kirjoitan kirjoittamisesta.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Tässä tekstissä kirjoitan kirjoittamisesta.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt vuorossa ovat kriitikon velvollisuudet, empatia ja vastuu.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt vuorossa ovat kriitikon velvollisuudet, empatia ja vastuu.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt vuorossa ovat kriitikon velvollisuudet, empatia ja vastuu.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt vuorossa ovat kriitikon velvollisuudet, empatia ja vastuu.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin, mutta alkaa epävarmuuden ylistyksellä.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin, mutta alkaa epävarmuuden ylistyksellä.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin, mutta alkaa epävarmuuden ylistyksellä.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin, mutta alkaa epävarmuuden ylistyksellä.

loisen poetiikka? Aloin pohtimaan taiteesta kirjoittamisen poetiikkaa jatkumona tänä keväänä aloittamilleni kirjoittamisen opinnoille. Kirjoittaminen on ollut minulle aina vähän hankalaa ja sitten välillä muka liiankin helppoa. EDITiin lähdin kirjoittamaan innolla ja pelotta, mutta tänä keväänä kirjoittaminen muuttuikin taas hankalaksi. Joudun kyselemään itseltäni: Mitä kirjoittaisin? Miten? Miksi edes kirjoitan? Se, mikä oli ennen ollut vaivatonta, takkuili. […]

loisen poetiikka? Aloin pohtimaan taiteesta kirjoittamisen poetiikkaa jatkumona tänä keväänä aloittamilleni kirjoittamisen opinnoille. Kirjoittaminen on ollut minulle aina vähän hankalaa ja sitten välillä muka liiankin helppoa. EDITiin lähdin kirjoittamaan innolla ja pelotta, mutta tänä keväänä kirjoittaminen muuttuikin taas hankalaksi. Joudun kyselemään itseltäni: Mitä kirjoittaisin? Miten? Miksi edes kirjoitan? Se, mikä oli ennen ollut vaivatonta, takkuili. […]

loisen poetiikka? Aloin pohtimaan taiteesta kirjoittamisen poetiikkaa jatkumona tänä keväänä aloittamilleni kirjoittamisen opinnoille. Kirjoittaminen on ollut minulle aina vähän hankalaa ja sitten välillä muka liiankin helppoa. EDITiin lähdin kirjoittamaan innolla ja pelotta, mutta tänä keväänä kirjoittaminen muuttuikin taas hankalaksi. Joudun kyselemään itseltäni: Mitä kirjoittaisin? Miten? Miksi edes kirjoitan? Se, mikä oli ennen ollut vaivatonta, takkuili. […]

loisen poetiikka? Aloin pohtimaan taiteesta kirjoittamisen poetiikkaa jatkumona tänä keväänä aloittamilleni kirjoittamisen opinnoille. Kirjoittaminen on ollut minulle aina vähän hankalaa ja sitten välillä muka liiankin helppoa. EDITiin lähdin kirjoittamaan innolla ja pelotta, mutta tänä keväänä kirjoittaminen muuttuikin taas hankalaksi. Joudun kyselemään itseltäni: Mitä kirjoittaisin? Miten? Miksi edes kirjoitan? Se, mikä oli ennen ollut vaivatonta, takkuili. […]

Tällä viikolla opimme Helsingin Sanomista, että multitaskaaminen on vaarallista. Ja minä kun luulin, että se on taidekentällä pakollista. Pohditaanpa multitaskaamisesta toistaiseksi selviytyneillä  aivosoluilla hieman tätä taidekentän limittynyttä toimijuutta. Rosan kirjoitus taiteesta kirjoittamisesta oli paitsi hieno, myös omakohtaisesti ajatuksia herättävä. Erityisesti takerruin sivulauseena ilmoitettuun heittoon: “Ja onhan siinä jotain hieman omituista, että samat ihmiset kirjoittavat kritiikkejä ja kuratoivat […]

Tällä viikolla opimme Helsingin Sanomista, että multitaskaaminen on vaarallista. Ja minä kun luulin, että se on taidekentällä pakollista. Pohditaanpa multitaskaamisesta toistaiseksi selviytyneillä  aivosoluilla hieman tätä taidekentän limittynyttä toimijuutta. Rosan kirjoitus taiteesta kirjoittamisesta oli paitsi hieno, myös omakohtaisesti ajatuksia herättävä. Erityisesti takerruin sivulauseena ilmoitettuun heittoon: “Ja onhan siinä jotain hieman omituista, että samat ihmiset kirjoittavat kritiikkejä ja kuratoivat […]

Tällä viikolla opimme Helsingin Sanomista, että multitaskaaminen on vaarallista. Ja minä kun luulin, että se on taidekentällä pakollista. Pohditaanpa multitaskaamisesta toistaiseksi selviytyneillä  aivosoluilla hieman tätä taidekentän limittynyttä toimijuutta. Rosan kirjoitus taiteesta kirjoittamisesta oli paitsi hieno, myös omakohtaisesti ajatuksia herättävä. Erityisesti takerruin sivulauseena ilmoitettuun heittoon: “Ja onhan siinä jotain hieman omituista, että samat ihmiset kirjoittavat kritiikkejä ja kuratoivat […]

Tällä viikolla opimme Helsingin Sanomista, että multitaskaaminen on vaarallista. Ja minä kun luulin, että se on taidekentällä pakollista. Pohditaanpa multitaskaamisesta toistaiseksi selviytyneillä  aivosoluilla hieman tätä taidekentän limittynyttä toimijuutta. Rosan kirjoitus taiteesta kirjoittamisesta oli paitsi hieno, myös omakohtaisesti ajatuksia herättävä. Erityisesti takerruin sivulauseena ilmoitettuun heittoon: “Ja onhan siinä jotain hieman omituista, että samat ihmiset kirjoittavat kritiikkejä ja kuratoivat […]

Millaista on hyvä taidekirjoittaminen nykyään ja mitä nykytaide kirjoittajalta vaatii? Mistä juuri nyt kirjoitetaan, miksi, ja ketkä tekevät sen parhaiten? Gilda Williams & Kenneth Goldsmith keskustelivat Williamsin uudesta kirjasta ”How to Write about Contemporary Art”. EDIT kävi kuuntelemassa. Aika: 21.1.2015 Paikka: 192 Books, New York   GILDA WILLIAMS kirjoittaa säännöllisesti Artforumiin ja on sekä entinen Phaidon […]

Millaista on hyvä taidekirjoittaminen nykyään ja mitä nykytaide kirjoittajalta vaatii? Mistä juuri nyt kirjoitetaan, miksi, ja ketkä tekevät sen parhaiten? Gilda Williams & Kenneth Goldsmith keskustelivat Williamsin uudesta kirjasta ”How to Write about Contemporary Art”. EDIT kävi kuuntelemassa. Aika: 21.1.2015 Paikka: 192 Books, New York   GILDA WILLIAMS kirjoittaa säännöllisesti Artforumiin ja on sekä entinen Phaidon […]

Millaista on hyvä taidekirjoittaminen nykyään ja mitä nykytaide kirjoittajalta vaatii? Mistä juuri nyt kirjoitetaan, miksi, ja ketkä tekevät sen parhaiten? Gilda Williams & Kenneth Goldsmith keskustelivat Williamsin uudesta kirjasta ”How to Write about Contemporary Art”. EDIT kävi kuuntelemassa. Aika: 21.1.2015 Paikka: 192 Books, New York   GILDA WILLIAMS kirjoittaa säännöllisesti Artforumiin ja on sekä entinen Phaidon […]

Millaista on hyvä taidekirjoittaminen nykyään ja mitä nykytaide kirjoittajalta vaatii? Mistä juuri nyt kirjoitetaan, miksi, ja ketkä tekevät sen parhaiten? Gilda Williams & Kenneth Goldsmith keskustelivat Williamsin uudesta kirjasta ”How to Write about Contemporary Art”. EDIT kävi kuuntelemassa. Aika: 21.1.2015 Paikka: 192 Books, New York   GILDA WILLIAMS kirjoittaa säännöllisesti Artforumiin ja on sekä entinen Phaidon […]