Galerie Anhavassa esillä oleva Liminalia-näyttely tuo yhteen neljän eri välineillä työskentelevän taiteilijan teoksia. Saija Kivikankaan, Eeva Lietosen, Jaakko Pietiläisen ja Suvi Sysin teoksia yhdistävänä teemoina voi nähdä erilaiset välitilat ja siirtymät. Kokonaisuutena näyttely on onnistunut ja tarjoaa monia kiinnostavia näkökulmia esimerkiksi esittävän ja ei-esittävän, orgaanisen ja synteettisen, pinnan ja kolmiulotteisuuden, leikkisän ja vakavan sekä näkyvän ja näkymättömän välillä liikkumiseen. 

Saija Kivikankaan teokset koostuvat luonnonkivistä, joita hän on kerännyt ja kantanut mukanaan metsäretkiltä. Hän on kaivertanut ja maalannut niiden pintaan kivistä valmistamillaan pigmenteillä abstrakteja muotoja. Teoksista välittyy herkkyys ja uteliaisuus tutkia ympäristöä, materiaaleja sekä taiteen tekemisen merkityksellisyyttä. 

Aiemmin Kivikangas on maalannut itse tehdyillä pigmenteillä kankaalle. Näissä teoksissa abstraktit muodot ovat toistuneet ja asettuneet osaksi hallittuja ja täsmällisiä sommitelmia. Nyt kiven kolmiulotteinen, epätasainen pinta tuntuu tarjoavan kaiverretuille ja maalatuille muodoille luontevan tavan purkaa järjestelmällisyyttä ja ikään kuin vastata materiaalin ehdotuksiin. Muodot väreilevät uudella tavalla säännöllisen ja epäsäännöllisen välillä. Samalla niukka symboliikka ruokkii mielikuvitusta: viivapiirroksissa voi nähdä kalansuomuja, nuolenpäitä, kasviaiheita tai kiertoratoja.

Eeva Lietonen työskentelee niin ikään materiaalilähtöisesti ja valmistaa öljymaalinsa itse. Hänen maalaustensa sävyt ovat maanläheisiä: mutaista ja suklaista ruskeaa ja kermaista vaaleaa. Maalauksissa toistuvat erityisesti kaarevat, virtaavat ja venyvät muodot. 

Lietosen maalauksissa on viehättävää lämpöä ja empatiaa. Esimerkkinä siitä näyttäytyvät tietynlaiset personifikaatiot, joissa pajulla on kauniin siniset silmät tai talolla koossa pitävät kädet. Kädet tukevana tai suojelevana eleena toistuvat myös freskotekniikalla toteutetussa, upeassa Suojelijat-teoksessa (2024). Lietosen teoksiin lukeutuu myös metallisia elementtejä, kuten konkreettisemmin siirtymistä tilojen välillä muistuttava Kaide (2024).

Siinä missä Lietosen kaiteista tai porteista muistuttava taottua rautaa oleva teos on jykevä ja kova, Suvi Sysin teokset ovat kuin leijailevia portaaleja toisiin maailmoihin. Hyvin intensiivisistä väreistä ja suuresta koosta huolimatta teoksia määrittää ennen kaikkea ilmavuus ja keveys. Esimerkiksi monotypiat Path (2020) ja Hovering (2020) ottavat suurella koollaan tilaa haltuun ja toisaalta avaavat polun tai portaalin johonkin tyystin toiseen ulottuvuuteen. 

Vuoden 2024 nuori taiteilija Sysi yhdistää teoksissaan monipuolisesti taidegrafiikan, veistotaiteen ja maalauksen keinoja. Tässä näyttelyssä esillä on monotypioita ja kollaaseja, jotka tarkastelevat erityisesti valon, värin, muodon sekä niiden limittymisen avulla syntyviä vaikutelmia.

Jaakko Pietiläinen työskentelee monialaisesti esimerkiksi liikkuvan kuvan, kuvanveiston, installaation ja performanssin keinoin. Anhavan kattauksessa hänen kipsiin valetuissa teoksissaan toistuu sekä ihmishahmojen että erilaisten tilojen tutkiminen. Teoksessa Väliaine 1 (2024) kasvot katoavat seinään sen molemmilta puolilta niin, että vain sileä takaraivo ja korvanlehtien taukset jäävät näkyviin. Teos on toteutettu huolellisesti niin, että raja teoksen ja seinän välillä katoaa kokonaan. 

Al dente -diptyykissä (2024) koira puree ihmisen kättä ja ihminen koiran reittä. Teoksessa Seinä (2024) taas tiilet ovat kutistuneet ja muodostavat seinän seinälle. Pietiläisen teokset tarjoavat tilallisia, kehollisia ja käsitteellisiä oivalluksia, illuusioita ja leikkiä.

Saija Kivikangas, Eeva Lietonen, Jaakko Pietiläinen ja Suvi Sysi: Liminalia esillä Galerie Anhavassa 20.12. saakka.

Artikkelikuva: Saija Kivikangas, Maagisia harjoitteita I, 2024, kaiverrus, kivipigmentti, munatempera kivelle, 22 x 15 x 7 cm. Kuva: Jussi Tiainen