Sulje

Sulje

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Parempien olojen ajaminen vaatii myös taiteilijoiden ja taiteen lajien välistä solidaarisuutta, kirjoittaa dokumenttivalokuvaaja, kuvataiteilija ja kirjoittaja Joel Karppanen.

Mitä poikkeusaikojen taide ja taidekeskustelu voivat opettaa meille solidaarisuudesta?

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maarasen Forum Boxissa nähtävän yksityisnäyttelyn ohuesti maalatut teokset liikkuvat luontevasti esittävän ja abstraktin välimaastossa. Stone in a Watering Can -näyttelyn maalauksissa on liikettä ja rytmiä. Valon leikki ja herkät veden värit muuttavat arkisetkin aiheet kiinnostaviksi.

Iisa Maaranen: Stone in a Watering Can

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keräsen SICissä esillä olevassa näyttelyssä Mound materiaalit käyvät vuoropuhelua paitsi keskenään myös tilan kanssa.

Olli Keränen: Mound

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Mikä on ammattitaiteilija? Mitä väliä on koulutuksella tai ammattimaisuudella taiteen tekemisessä? Eikö kuka tahansa saa maalata akryylimaaleilla, jos haluaa? Keneltä se on pois? Entä onko hirveää elitismiä, jos puhuu taidekentästä, ammattitaiteilijoista ja arvottaa taidetta?

Kuka kaipaa ammattitaiteilijaa?

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Muotoutuvien yhteisöllisyyksien Mustarinda

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Puhutaan säästä

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Efe Ogbeide ja Milla Kallio kirjoittavat OP-ED-sarjassa julkisen taiteen suhteesta tilaan. Osallistavaan kaupunkisuunnitteluun keskittyvän FEMMA Planningin perustajat käyvät tekstissä dialogia siitä, miten julkisella taiteella vaikutetaan ja miten sen merkitykset muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan myötä.

Vaikuttava julkinen taide vaatii tekijöiltä yhteiskunnallista herkkyyttä

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Miia Rinteen Galleria Huudossa esillä oleva näyttely Uusi mato antaa tilaa sattumanvaraisuudelle, jatkuvuudelle, kerroksellisuudelle ja asioille, jotka lopulta ovat kaikkea muuta kuin sattumanvaraisia.

Uusi mato

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

Coincidence or not, the beginning of 2021 in Estonia brought about an unprecedented consolidation of women leading in politics as well as the visibility of women’s stories in several exhibition spaces around the country, writes Marika Agu from Estonian Centre for Contemporary Art.

The World as It Could Be

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

OP-ED-sarjan kolmannessa osassa kirjoittaja ja dramaturgi Michelle Oreniuksen maaginen korona-ajan tuhkimotarina lennättää lukijan surrealistiselle matkalle Helsingin yöhön.

Maailmanlopun tuhkimotarina ja paluu tulevaisuuteen

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Taiteilija ja kuraattori Saara Hannus kirjoittaa OP-ED-sarjassamme rakkaudesta sekä työskentelystään ihmissuhteiden ja taiteen tekemisen kosketuspinnoilla.

Ikuisesti sinun

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Kirjoittamisesta, lukemisesta ja kohtaamisesta – Haastattelussa Mikael Brygger ja Jussi Valtonen

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

On EDITin perinteisen vuosikatsauksen aika! Summataan siis vuoden parhaat – oliko sellaisia edes tänä vitsauksien vuonna 2020?

Vuosi 2020

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Hannu Karjalaisen Towards an Architect (2010) ja Cécile B. Evansin Amos’ World (2017) kuvaavat arkkitehteja ahdingossa. Molemmat teokset ovat katsottavissa verkossa.

Epäonniset arkkitehdit

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Sini Pelkin liikkuvan kuvan teos Departing Shadow (2020) sai ensiesityksensä marraskuun lopussa Herttoniemenrannassa avatussa uudessa Monitoimitila O.:ssa. Sini Pelkki kertoi Zoomin kautta käydyssä keskustelussa kriitikko Sini Monoselle teoksen taustoista. Keskustelussa sivuttiin kehollisuutta, ääntä ja musiikkia, improvisaatiota ja ilmaisun rajoja sekä liikkuvan kuvan pehmeää materiaalisuutta.

Improvisaatio, kommunikaatio ja katkos – haastattelussa Sini Pelkki

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

As the coronavirus crisis deepens and people are locked into their homes – apartments, houses, cities, villages, countries – the perspective gradually changes. The exhibitions in Tallinn at the moment take into consideration the space, both private and public, starting from very intimate surroundings and broadening to public discussions on why authorities must take responsibility for the city space, writes Kaarin Kivirähk from Estonian Centre for Contemporary Art.

A letter from Tallinn, the city from another dimension

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Valokeilassa Atomin haamu

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

On communality with Feminist Culture House