Kuvan Kevät 2017
27.5.2017
Sulje
Sulje
27.5.2017
Kuvan Kevät on Taideyliopiston Kuvataideakatemian järjestämä vuotuinen maisterinäyttely, johon osallistuu kuvataiteen maisteriksi valmistuvia taiteilijoita. Näyttely esittelee kattavasti uusinta kuvataidetta. Mukana on maalauksia, veistoksia, taidegrafiikkaa, videoteoksia ja installaatioita.
Kuvan Kevät on Taideyliopiston Kuvataideakatemian järjestämä vuotuinen maisterinäyttely, johon osallistuu kuvataiteen maisteriksi valmistuvia taiteilijoita. Näyttely esittelee kattavasti uusinta kuvataidetta. Mukana on maalauksia, veistoksia, taidegrafiikkaa, videoteoksia ja installaatioita. Tämän vuoden Kuva Keväässä on mukana 46 opintojaan viimeistelevää taiteilijaa. Näyttely syntyy ilman ennalta annettua teemaa. Valmistuvien taiteilijoiden itsenäinen työskentely saa aikaan moninaisia näkökulmia, tekniikoita ja kokeiluja esittelevän katsauksen. Näyttelyn kuraattori, tilallisuuden ja näyttelysuunnittelun lehtori Suvi Lehtinen kuitenkin havaitsee populismin asettamien haasteiden saaneen tilaa tekijäjoukon ajatuksissa. – Tulisiko meidän tehdä taidetta, joka tarjoaa yhtä helposti omaksuttavia ajatuksia kuin populistinen diskurssi ja joka kuitenkin toimisi selvästi sen vastapainona? Vai tulisiko taiteen toimia tilana, joka tarjoaa mahdollisuuden tehdä monimutkaisia kokeiluja, jotka ovat ehkä jopa tiedon tuolla puolen, Lehtinen toteaa. Näyttely on tänäkin vuonna hengästyttävä ja mitään yhtä punaista lankaa on siitä turha lähteä etsimään. Tämän vuoksi aina osa töistä tuntuu nousevan esiin paremmin kuin toiset. Tällä kertaa itseäni viehättivät tilalliset ja kolmiulotteiset teokset kuten Emma Jääskeläisen kiviveistokset, installaatiot kuten Dylan Ray Arnoldin Springfling ja Justin Tyler Taten Dos tai Reija Meriläisen koukuttavan hypnoottinen video Crush. Maalauksista mieleen jäivät erityisesti Anita Naukkarisen värikkäät öljymaalaukset. Katsojana en kaipaa laajalle näyttelylle ankarampaa kuratointia. Pidän siitä, että lopputyönäyttely esittelee valmistuvien taiteilijoiden töitä mahdollisimman vapaasti ja rennosti. Sen sijaan toivoisin sille vieläkin enemmän tilaa ja paljon enemmän aikaa. Jos minulta kysyttäisiin, niin Kuvan Kevät voisi jatkossa olla pikemminkin Kuvan Kesä.