Tällä viikolla katsotaan taidetta hitaasti Slow Art Dayn innoittamana sekä Suomessa että Ruotsissa. Hitaasti taidetta –päivä Suomen valokuvataiteen museossa 11.4. Suomen valokuvataiteen museo järjestää Slow Art Dayn innoittamana Hitaasti taidetta –päivän ensi lauantaina yli 160 muun museon ja gallerian rinnalla, ainoana Suomessa. “Hitaasti taidetta -päivän tavoitteena on keskittyä katsomaan taidetta määrällisesti vähän, mutta kestoltaan kauan. […]
Tällä viikolla katsotaan taidetta hitaasti Slow Art Dayn innoittamana sekä Suomessa että Ruotsissa.
Hitaasti taidetta –päivä Suomen valokuvataiteen museossa 11.4.
Suomen valokuvataiteen museo järjestää Slow Art Dayn innoittamana
Hitaasti taidetta –päivän ensi lauantaina yli 160 muun museon ja gallerian rinnalla, ainoana Suomessa. “Hitaasti taidetta -päivän tavoitteena on keskittyä katsomaan taidetta määrällisesti vähän, mutta kestoltaan kauan. Keskimäärin katsoja viettää aikaa taiteen äärellä yleensä 15–30 sekuntia per teos. Hitaasti taidetta -päivänä tavoitteena on keskittyä vain viiteen taideteokseen, mutta jokaiseen 10 minuutin ajan.” Valokuvataiteen museon Hitaasti taidetta -päivä tapahtuu Leena Sarasteen näyttelyssä, jossa myös kaikki kutominen, kirjailu ja parsinta on sallittua!
Ville Andersson As Always, I withdraw into the Music Helsinki Contemporaryssa 3.5. saakka.
Juuri avautunut Vuoden nuoren taiteilijan
Ville Anderssonin näyttely As Always, I withdraw into the Music vaikuttaisi olevan kuin tehty hitaasti katsomiseen: ”Ympäröivä taustahäly saa hiljaisuudessa vaieta hetkeksi ja valpastuttaa aistihavaintomme. Ei ole olemassa ’puhdasta’ hiljaisuutta, mutta sen keskellä voimme havainnoida rauhassa asioita ympärillämme ja itsessämme. Hiljaisuus tai tyhjyys ei merkitse merkityksettömyyttä tai että jotain ei olisi olemassa. [—] Tarkan, kurinalaisen ja täsmällisen ilmaisun avulla Andersson pyrkii teoksissaan tavoittamaan katsojaa kunnioittavan, avaran ja monivivahteisen lopputuloksen.”
Andres Serrano Redemption Fotografiskassa 17.5. saakka.
Ainakin pääsiäismaanantaina Fotografiskan ruuhka-aikaan tuntui, että jokainen edessä oleva kanssakatsoja vietti Slow Art Dayta. Hermoja raastavan hidas vaellus kuitenkin palkittiin yläkerroksessa Andres Serranon Redemption-näyttelyssä. Hämärä näyttelysali jotenkin liturgisen syvine sinivioletteine sävyineen tarjoaa oivat puitteet rauhoittumiseen teosten edessä. Siirtymät siemennesteen ja veren sinfoniasta fistaukseen ja pissattuun Jeesukseen vakuuttavat. Eläimenkakat eivät niinkään.
Louise Bourgeois I Have Been to Hell and Back Moderna Museetissa 17.5. saakka.
Louise Bourgeoisin näyttelyssä on mitä katsoa: on hurjan kauniita metallisia virtaviivaisia veistoksia, on luihin ripustettuja pitsipaitoja ja januskasvoisia ommeltuja olentoja toisiinsa kietoutuneina. Hirveä määrä piirroksia ja ristipistoja oivaltavine, nokkeline ja alakuloisine teksteineen saa tutkimaan niitä ja syystä: ”All my actions today will aim to avoid the things that I have to do.” Ja siksikin Slow Art Day voisi olla joka päivä. Kuva: Louise Bourgeois Seven in bed, 2001.
© The Easton Foundation / BUS 2015. Foto: Christopher Burke. Collection The Easton Foundation.]]>