Heinäkuussa kirjoitin höpöhöpön vallankumouksesta. Nyt huomaan että höpöhöpö on sekoittunut mustavalkoisuuteen ja aloittanut harmaan politiikan aikakauden. Tuloksena on dejavuiden dejavu ja vaaleanpunaisuuden vähittäinen katoaminen kaikilla elämän osa-alueilla. Olipa kerran Marsalkka Mannerheimin patsas. Elettiin kristillisen ajanlaskun vuotta 1996 ja Helsinkiin, itseasiassa juuri edellämainitun patsaan viereen, oltiin rakentamassa nykytaiteen museota Kiasmaa. Museon rakennustyömaata ympäröinyt aita maalattiin aniliininpunaiseksi ja kansan syvät rivit kauhistuivat, kun suuren johtajan patsas häpäistiin rinnastamalla se hauskan väriseen työmaa-aitaan. Historiaamme tahrittiin. Aidan koristamistapa oli valittu kilpailun avulla. Mikä merkitys tällä vaaleanpunaisella värillä oli tuolloin muotoutuvalle museolle? En tiedä, mutta vaaleanpunaisesta tehtiin sittemmin uuden museon tunnusväri. Kiasma ja aniliininpunainen, joka tekee railon harmauteen. Tai no, kunhan se ei herätä kenessäkään kiistaisia ajatuksia. Lopultahan patsaan taustalla oleva osa aidasta maalattiin uudestaan – tällä kertaa harmaalla värillä. Nyt, 18 vuotta myöhemmin, nykytaiteen museo Kiasma on remontissa ja aita on ihan suosiolla jätetty harmaaksi. Täysi-ikäiseksi tullut taidelaitos toteuttaa harmautta tosissaan. Tällä viikolla saatiin taas kuulla, että lakivaliokunta ei edelleenkään ole juuri lämmennyt tasa-arvoiselle avioliittolaille. Asiasta keskusteltiin ja äänestettiin päätyen tulokseen 9-8 lakiehdotusta vastaan. Viime heinäkuussa sama tilanne, tuolloin numeroin 10-6. Valiokunnassa kuullaan vanhat tutut argumentit ja taas kerran saadaan ymmärtää, että yhden uskonto voi ihan hyvin olla lähtökohtana kokonaisen ihmisryhmän oikeuksien laatimiselle ja että ainoastaan ihmislajin koiras ja naaras yhdessä saavat kasvattaa lapsen. Tyhjiä argumentteja ja loputonta tautologiaa. Kuulostaa kovin harmaalta. Se yksi seksuaalivähemmistöihin jopa myönteisesti suhtautuva persukin päätti lähteä johonkin tärkeämpään kokoukseen valiokuntakokouksen alla. Mikael Jungner taisi olla paikalla ja pääsi sitten pätemään myös sosiaalisessa mediassa valveutuneisuudellaan tuoden ilmi airuen tavoin YLEn toimeenpaneman seksuaaliretoriikan politiikan. YLEn toimittajat eivät ilmeisesti saisi käyttää uudesta laista nimitystä “tasa-arvoinen avioliittolaki” koska se värittää lain liian positiiviseksi. Sen sijaan puhutaan homoliitosta. Asiasta käytyä huvittavaa väittelyä voi seurata Atte Jääskeläisen twitterissä. Ei sillä, etteikö mainosteeveenkin puolellakin osata. Timo Haapala kritisoi Finlaysonia Tom of Finland-tuotesarjastaan ja samaistaa nahkahomon koppalakin natseihin. Pian puhutaankin jo suosituista populistisista aiheista, kuten kansanmurhasta ja lasten oikeuksista. Haapalan twitterissä voi popkornia mutustellen lueskella väittelyä homouden liiallisesta ylistyksestä, koppalakin ja rakkauden yhteydestä ja Auschwitzista.