Edit

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Astrid Svangrenin näyttely Kohta Art Spacessa on keltaiselle pohjalle koottu kokoelma erilaisia melkein tunnistettavia objekteja. Esillä oleva kokonaisuus on Svangrenin ensiesiintyminen Suomessa ja kiitettävä nosto Kohtalta, joka on Helsingin galleriakentän uusimpia tulokkaita.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Huopalahden Asematilan Asemalabrassa on 17.–18.3. esillä Jaana Laakkosen teos, joka asettuu suhteeseen maalauksen teoskäsityksen kanssa. Laakkonen käyttää maalia yhtenä työkalunaan, mutta Kindness, hospitality, idleness, essay, fabrics, reading käsittää juuttikankaan ja maaliaineksen lisäksi tekoja, taiteilijan kirjoittamia esseitä ääneenluku- ja kuuntelukokemuksineen sekä erilaisia esineitä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Ystävänpäivänä EMMAssa avautunut Meret Oppenheim: Mielen peilit on ajankohtainen ja merkittävä katsaus yhden keskeisimmän surrealistin tuotantoon. Näyttely esittelee useita yksityiskokoelmista lainattuja teoksia, jotka ovat harvemmin suuren yleisön nähtävillä.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Sanna Saastamoinen-Barrois’n teos Kasken kierto asettuu Aleksanterinpatterin pihamaalle Vallisaaressa, Helsingin edustalla. Teos koostuu kankaalle tulostetuista valokuvista, jotka on ripustettu lehtipuiden väliin vedetyille vaijereille. Kasken kierto käsittelee kaskenpolttoa, jolla on ollut Suomen maatalouden ja asutuksen historiassa suuri merkitys.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Artor Jesus Inkerö käy salilla. Treenaaminen on osa hänen teostaan Kehollinen projekti, jossa tutkitaan sukupuolen ja kehon suhdetta. Laiha keho on tähän mennessä muuttunut lihaksikkaaksi, hiukset ovat lyhentyneet ja vaatteet vaihtuneet sporttisiksi. Projekti jatkuu edelleen ja siinä taiteilijan konkreettisena tavoitteena on saavuttaa jääkiekkoilija Kasper Björkqvistin kehonkoostumus.

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Katosta roikkuu metallilangan ja ketjun varassa kilikello. Läpinäkyvällä jalustalla on läpinäkyvä teekannu, jonka nokka on täynnä majoneesia. Joku tykkää senchasta. Kaukaisella seinällä on toinen tiukusommitelma. Onko majoneesi tukkoisuuden vertauskuva?

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tänä vuonna Venetsian biennaalin Suomen paviljongissa nähdään Erkka Nissisen ja Nathaniel Mellorsin teos The Aalto Natives joka satavuotiaan kotimaan kunniaksi lanseeraa taiteilijoiden yhteistyössä toteuttaman, uudistetun Suomi-kuvan.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Tukholman Modernassa avautui juuri Marina Abramovićin retrospektiivi, joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan käsitellä sitä, vaan keskitytään digitaaliseen ja analogiseen taiteeseen kaupungissa, jossa tuntuu aina paistavan aurinko.

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Our proposition is simple: Instead of holding talks on anxiety, let’s make people anxious. Rather than organizing symposia on privacy, let’s jeopardize it. Let’s give a body to the problems of the present where they occur so as to make them a matter of agency—not spectatorship.
Instead of unmasking the present, this is The Present in Drag.
–DIS

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Kuluvan viikon alussa käynnistyi jokavuotinen esitystaiteiden festivaali Baltic Circle. Kuusi päivää kestävä tapahtuma tarjoaa tanssia, teatteria, musiikkia ja kaikkea siltä väliltä. Yhtenä kohokohtana nähdään Sinnessä itävaltalaisen Philipp Gehmacherin teos my shapes, your words, their grey, joka osaltaan edustaa kaikkea sitä, mikä tulee siltä joltain alueelta, joka on siltä väliltä.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Matka Soulista Gwangjuun kestää autolla nelisen tuntia, jos ruuhka on siedettävä. Soul on säihkyvä ja moderni peilitaloviidakko. Gwangjuun saavuttaessa maisemat muuttuvat vehreämmiksi ja kaupunki itsessään on myös aivan toisenlainen. Paikoitellen se näyttää Soulilta sellaisena, kuin kuvittelisin sen olleen 80-luvulla. Vähän karumpi ja jossain mielessä laiminlyöty.

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

Art Baselia, joka epäilemättä on monen messukävijän ja yhtälailla messujärjestäjän mielessä THE kaupallinen taidetapahtuma. Näitä kahta messua vertaillessa voi kyynisesti todeta ja toistaa jo opitut lainalaisuudet siitä, miten eurooppalaisilla taidemarkkinoilla on suhteessa enemmän rahaa kuin suomalaisilla, miten täällä meillä ollaan vielä niin lapsenkengissä ja miten nyt yleensä kaikki on hienompaa muualla. Art Baselia voisikin pitää […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

“I am writing a manifesto because i have nothing to say.” (Philippe Soupault)  Julian Rosefeldtin videoinstallaatio Manifesto on esillä Berliinin Hamburger Bahnhofilla  10.7. 18.9. saakka. Teos koostuu 13 lyhyestä elokuvasta, joita varten Rosefeldt tutki kymmeniä pääasiassa taiteen saralla tehtyjä manifestejä viimeisen noin 150 vuoden ajalta. Teksteistä taiteilija kokosi ja muokkasi tekstikollaaseja, joiden pohjalta elokuvat luotiin. Varhaisin […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Hans Ulrich Obristin vieressä istuu Damon Zucconi, joka on kutsunut mukaan JODIn. Hollantilaiskaksikon työ tietokone- ja tietoverkkopohjaisen taiteen alalla on laajasti tunnettu ja JODIlla on ollut myös suuri merkitys Damonin työskentelylle. Keskustelu kulkee urakehityksen, inspiraation ja muiden arkipäiväisten aiheiden kautta internettiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pohdiskelen paneelikeskustelua kuunnellessani, mikä rooli webillä on Art Baselissa ja miten […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Conacry, ja mantramainen lausahdus kolonisaatiosta ensimmäisenä todella globaalina ilmiönä. Toisena messupäivänäkin globaalisuus tuntuu vielä iholla, mutta nyt huomio tuntuu kiinnittyvän myös taiteen ja yhteisöjen vuorovaikutukseen. Aamukeskustelun aiheena on Culture in Urban Development. Moderaattori Ben Rogersin viereen on istutettu Jerry Garcia seattlelaisesta Olson Kundig-designtoimistosta ja EDITillekin jo vanha tuttu arkkitehti-taiteilija Alfredo Jaar, jonka näyttely nähtiin Kiasmassa […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Cultural Institutions Respond to Migration. Aihehan on mielettömän kiinnostava, ajankohtainen ja globaali. Moderaattori András Szántón seurana pöydän ääressä istuvat taiteilija Adrian Paci, Modern Art Oxfordin johtaja Paul Hobson, Rasan Nassreddine Berliinin Islamilaisen taiteen museosta ja Maya Alkateb-Chami, joka johtaa Jusoor-nimistä projektia Yhdysvalloista käsin. Aihe on ollut Suomessakin esillä, joskin enemmän muutaman taiteilijan yksittäisen teoksen johdosta, […]

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Albertinkatu kuuden kivijalkatilassa on esillä tekstipohjainen taidenäyttely tai installaatio. Miten sen nyt kukin haluaa sanoa. Kuraattori Maria Savela pyysi neljää taiteilijaa kirjoittamaan nettialustalla kehopäiväkirjaa ja tänä keväänä tuosta tekstistä muodostui Pus pus paperisoluja, pikseliluita ja iso läski origami.

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]

Stephen Paul Taylor ja kyseessä oli kolmen päivän ajan Helsingin raitiolinjoilla esittäytynyt IHME-teos Tram Buskers Tour eli Ratikkasoittajien Kiertue, kuraattorinaan Kateřina Šedá. Varsinaiset IHME-päivät alkoivat eilen. Ohjelma on niin keskustelupainotteinen, että tekisi välillä mieli puhua nykytaidepuhefestivaalista, mutta näyttää mukana olevan myös monenlaista työpajaa ja perjantai-iltana myös videotaidetta. Helsinkiläinen nykytaidefestivaali tuntuu astuneen lähemmäs potentiaalista yleisöään muun […]