Saija Kivikangas A:sta Ö:hön – EDIT

Sulje

Sulje

Saija Kivikangas A:sta Ö:hön

Saija Kivikangas on paitsi taiteilija, myös mahtava tyyppi. Tässä jutussa pääsemme kurkistamaan Saijan ajatuksiin hänen taiteestaan, itsestään ja koirastaan. Muun muassa.   A – ATELJEEASUNTO Ateljeeasuntomme on Lahdessa vanhassa koulussa. Työhuone, joka on isompi kuin koko kämppä, on epäilemättä asuntomme sydän. Sisällä mahtuu pelaamaan vaikka jalkapalloa jos haluaa.   B – BECKERS ”A” -MAALIT Järjettömän […]

Saija Kivikangas on paitsi taiteilija, myös mahtava tyyppi. Tässä jutussa pääsemme kurkistamaan Saijan ajatuksiin hänen taiteestaan, itsestään ja koirastaan. Muun muassa.   A – ATELJEEASUNTO Ateljeeasuntomme on Lahdessa vanhassa koulussa. Työhuone, joka on isompi kuin koko kämppä, on epäilemättä asuntomme sydän. Sisällä mahtuu pelaamaan vaikka jalkapalloa jos haluaa.   B – BECKERS ”A” -MAALIT Järjettömän ihania oikeasti korkeapigmenttisiä maaleja. Vaikka maalaan ihan kaikella kiviseinämaalijämistä lasten vesiväreihin, niin sen verran minulla on ammattiylpeyttä että beckersit viimeistelevät maalauksen.   C – CAROLUS ENCKELL Huh, miten kova jätkä! Jossain vaiheessa tuntui siltä, että kaikki kiinnostava mitä luin, niin kappas, Carolus oli kirjoittanut tai ollut kirjoittamassa sitä. Ja ne konstailemattomat maalaukset! Olen oppinut häneltä niiiiiiin paljon. Olen Carolus-fani!   D – DOGI Perheeseeni kuuluu maailman kiltein, hauskin, älykkäin ja kaunein vajaa kolmevuotias portugalinvesikoira, Lahden kulttuurikermaparta Tuuve. 10 vuotta jatkunut koirakuume lähti vain oman koiran hankkimalla. Minusta tuli koiranpalvoja Tuuven myötä. Olemme hyvä pari. Joskus omistaminen on välttämätöntä.   E – ESIINTYMINEN Esiintymisestä minulla on kaksijakoinen fiilis. Tykkään olla esillä ja huomion keskipisteenä, mutta toisaalta olen esiintymistilanteissa aika ujo. Olisin joskus halunnut olla tanssija, mutta minusta se on niin raadollista live-esityksissä että teoksen arvosteltava väline on taiteilija itse ja teoksen on onnistuttava kerrasta. Maalauksen taakse voi mennä piiloon. Maalarina epäonnistuneita teoksia ei ole pakko tuoda näytille. Se ei ole sillä tavoin niin suorituskeskeistä kuin tanssiminen. En pysty, enkä tosin edes halua erottaa maalauksiani itseäni. Me olemme tiettyyn pisteeseen täysin yhtä maalausteni kanssa. Teen performansseja vain harvakseltaan. Niiden pitää olla sellaisia, että alkavat kun alkavat ja loppuvat kun loppuvat. Sillä tavoin minimoin omia paineitani.   F – FLESH TINT 578 Minulla on erityinen suhde tähän sävyyn. Ihonväriä suoraan tuubista. Ha, ha, ha! Eikö ole sairasta? Perustin Facebookiin ryhmän nimeltä ”Flesh tint lovers”. Se on salaseura maalareille, jotka jakavat tämän tunteen.   G – GALLERIA Galleria on ihmeellinen liikehuoneisto. Galleriavieraille täysin ilmainen ja näyttelyä pitäville taiteilijoille pääsääntöisesti todella kallis. On paljon gallerioita, joissa kävijämäärät ovat todella alhaisia. Minua jaksaakin aina ihmetyttää, mikseivät ihmiset ravaa enemmän gallerioissa? Oli kävijöitä tai ei, niin galleriat ovat ihania taiteen esittämispaikkoja. Pidän yksityisnäyttelyitä kehittymiseni kannalta todella tärkeinä. Kun uusimmat työni ovat esillä siellä puhtaassa tilassa kauniisti valaistuina, näkee mitä on tullut työhuoneella hommattua ja mihin suuntaan on menossa.   H – HAASTEET Minulla on aina joku hässäkkä ja projekti menossa. Työ tekee minut onnelliseksi ja usein pitää pystyä jakautumaan moneen eri juttuun samanaikaisesti – tai pitäisi pystyä. Minulle lisää haasteita tuo aikakäsityksen puuttuminen. H-kirjaimeen voisi laittaa myös hajamielisyyteni, joka taas eittämättä tuo lisää haasteita. Tarvitsen sihteerin, joka näyttelyn lähestyessä muistuttaa minua esimerkiksi syömisestä!   I – INSTALLAATIO Minä installoin usein ainakin osan maalauksistani tilaan. Lisäksi teen maalaukseni pääsääntöisesti galleriatilan ehdoin.  Se on tavallaan kaksisuuntaista saamista, kun työhuoneella miettii maalauksen tulevaa esitystilaa/seinää/valaisua ynnä muuta ja konkreettisesta tilasta saa usein hyviä rakenteellisia inspiksiä maalauksiin. Minulle on tärkeää, että teokset sopivat tilaan. Maalauksen on hyvä välillä näyttäytyä muunakin kuin pelkkänä seinäkoristeena.   J – JANGVA Minulla on yksityisnäyttely Galleria Jangvassa 16.11.2014 saakka. Siellä esillä on isoja maalauksia, joissa pyrin yhdistämään henkistä ja fyysistä täydellisyyttä. Näyttelyn nimi on ”Maalauksia täydellisistä ympyröistä”. Näyttelyn teoksilla kuvaan matematiikan tuoman turvan rikkomista täydellisellä inhimillisyyden epätäydellisyydellä.   K – KOMMUNIKAATIO Ihan sama mitä pitää kommunikaation välineenä ja/tai kohteena, mutta yhteyden saaminen toiseen on mielestäni kaunista ja tavoiteltavaa. Onnistuneimmat kommunikaatiokokemukseni ovat vauvojeni eli maalausteni sekä Tuuve-koiran kanssa ja molemmissa minä päätän viimeisen pisteen.   L – LEIVONTA Leivon itse meidän kaikki leivät. Olen tehnyt gluteenittomalle leivälle hapanjuuren. Sen toimivuudesta olen erityisen ylpeä, varsinkin kun en seurannut ohjetta vaan kehitin sen itse. Meillä syödään aika paljon leipää ja älyttömän kalliin ja kaikenlisäksi pahanmakuisen gluteenittoman leivän ostaminen tuntuu järjettömältä.   M – MAALAUS M on tietenkin maalaus. Se on kommunikaation muoto, jolla voin puhua aiheista jotka TODELLA kiinnostavat minua ilman että puhuttu puhe latistaisi aiheita ja huomioita korneiksi tai banaaleiksi. Rakastan maalaamista ja rakastan maalia materiaalina. Tiesin sen jo ennen kuin olin tehnyt ensimmäistäkään ”tuubiväri” maalaustani.   N – NAISEUS Pikkutyttönä olin prinsessa ja esiteininä poikatyttö. En ymmärtänyt tyttöjä. He olivat kaikki samanlaisia enkä istunut tuohon itse kuvittelemaani muottiin. Nyt aikuisena ei ole ongelmaa mennä baariin tanssimaan kumppareissa ja verkkareissa. Välillä tosin tuntuu että ylikäytännölliset koirapuistoon sopivat retkut ovat minulle burka. En tiedä mitä sukupuolta maalaukseni edustavat. Jokaisissa avajaisissa tulee joku aina sanomaan: ”Oletko sinä näiden tekijä? Noin isoja ja ronskeja maalauksia ja noin pieni ja hento nainen”. Se on minusta hassua.   O – OPISKELU Taideinstituutista valmistumisestani on kulunut vajaat kuusi vuotta. Tämä aika ilman koulua on ollut todella opettavaista ja antanut paljon varmuutta omaan tekemiseen. Nyt kuitenkin on alkanut tuntua siltä, että voisi olla ihana taas olla koulussa opettajien ja opiskelijoiden keskellä. En ole vielä päättänyt mihin päin maailmaa edes lähtisin hakemaan jatko-opintoihin. Jos tiedät minulle täydellisen koulun niin antaa tulla vinkkiä vaan!   P – POIKKITAITEELLISUUS Olen todella innoissani vuonna 2015 Teatteri Vanhaan Jukoon tulevasta poikkitaiteellisesta Kuolleen naisen maalauksia -esityksestä. Teemme sen kimpassa muusikko/laulaja Minja Kosken ja ohjaaja Linda Wallgrenin kanssa. Ainakin vielä näin tekovaiheessa kolme eri alojen naistaiteilijaa sekoittavat toistensa ammatillisia pakkoja. Teatteriesityksen yhtenä teemana on kuinka kriitikko ja kuraattori vaikuttavat vapaan taiteilijan työskentelyyn ja toimintaan.   Q – QUIET Nautin hiljaisuudesta aina vain enemmän ja enemmän. Pystyn myös parhaiten keskittymään hiljaisuudessa. Tuntuu siltä, että aivoni menevät jumiin metelissä. Ylikierroksille meneminen on joskus ihan mukavaa, mutta pidemmän päälle ainainen tinnitus alkaa soida niin kovaa ettei sitä kestä hullukaan. Pään saa nollattua parhaiten ilman taustahälyä.   R – RUUMIILLISUUS Maalaamiseni on todella ruumiillista. Ihmistä reilusti suurempaan kokoon tekeminen, huiskaaminen ison pensselin kanssa, heiluminen ylös alas tikapuilla niin että hiki lentää, on parasta. Suuri koko ja se, että katsoja voi aistia teosta katsoessaan liikkuvan ruumiin läsnäolon, lämmittävät teosteni takaa löytyvää osittain teoreettista filosofiaa ja käsitteistöä. Isossa koossa on minun käsialani. Sen verran minulla on pohjalaista verta suonissa, notta mitä tehdään, se tehdään isosti. En totisesti ole luonteeltani tai työskentelytavoiltani askartelija.   S – SALAISUUS Vihaan salaisuuksia! Salaisuudet ovat valehtelun serkkuja. Jos salaisuutta ei jaa kenenkään kanssa, kuolee sisältä. Sisälle kasvava knölli paisuu ja mätänee ja lopulta räjähtäessään satuttaa vaan kaikkia. Salaisuudet on parempi suhautella pihalle ennen kuin ne ovat muuttuneet aroiksi ja kipeiksi.   T – TÄYSILLÄ Kaikki mikä on lähellä sydäntä, on tehtävä täysillä. Täysillä tekeminen on täydellisyydentavoittelua ja jos jostain oikeasti välittää ei kannata tyytyä vähempään kuin täydelliseen. Sen ehkä huomaa: menen usein tunne edellä. Se on mielestäni tapauksessani oikeinkin järkevää. ”Mitään ei tapahdu, jos ei joskus oikein kunnolla innostu”, sanoi isänikin.   U – UPPOUTUA Uppoutua tekemiseen, Unelmoida, Uskaltaa, Uskoa, Uhrata ja Uhrautua. Nuo kaikki ovat minulle aika tärkeitä sanoja. Itsensä unohtaminen kokijaksi ja tekijäksi kesken askareiden muistuttaa intohimoista, jostain vaistonvaraisesta toiminnasta jossa ei kyseenalaista mitään. Uppoutumisesta tuli mieleen kun pari vuotta sitten hyppäsin jäihin pelastamaan uppoavan koiran. Sekin oli jonkinlaista vaiston seuraamista ja tilanteeseen uppoutumista.   V – VAHINKO Minulle sattuu kaikenlaisia vahinkoja kokoajan. Unohtelen ja rikon pieniä asioita ihan vahingossa. Johtunee kai kovakouraisuuteni, varomattomuuteni ja hajamielisyyteni jalosta yhdistelmästä. En muista edes mitä meni viimeksi rikki – tänään se kuitenkin oli… Luin kuitenkin, että aivojen tärkein tehtävä ei ole muistaa vaan unohtaa. Se on aika lohdullista. Olen vähän jo luovuttanut sen suhteen, etten syytä itseäni kokoajan häsläämisestäni. Se on osa minua. Sitä ei voi kokonaan poistaa.   W – www.saijakivikangas.com Päivityksiäkin on tulossa! Tietokoneella työskentely ei ole minunlaiselleni diginäpille kaikista yksinkertaisinta hommaa. Vaikka siitä tykkäisinkin, sopii pensseli paremmin käteeni kuin bluetooth-hiiri.   X Äksässä on niin paljon kaikkea kiinnostavaa, etten tiedä mistä aloittaisin. X-akseli, X-kromosomi, X-asento… X pingottaa ympyrän sisällä muodosta neliön. Kaksi janaa avaruudessa, jotka sattuvat ainakin näennäisesti leikkaamaan toisensa. Kirjeen loppuun laitan usein xxx Saija, jolla tarkoitan suukkoja, mutta sama xxx löytyy myös tappavan viinapullon etiketistä. X on myös kaikkea salaista ja ärsyttävää.  2 X:ää tarkoittaa naista. Siis mies on ÄKS-Y. Hahaha!   Y – YMPYRÄ Olen viimeaikoina keskittynyt maalaamaan ympyröitä.  Ympyrä on mahtava muodollisesti ja käsitteellisesti. Ympyrähän ei matematiikassa ole ympyrä olematta täydellinen. Mielestäni myös virheet kuuluvat täydellisyyteen. Olen siis maalannut vinksahtaneita, hajonneita, kulmikkaita, vääntyneitä ja avoimia ympyröitä. Epätäydellisyydessään täydellisiä. Ympyrän kehä on myös ääretön merkki ilman leikkauspistettä. Se on aika kiinnostavaa.   Z – Z-AKSELIN ILLUUSIO Maalauksessa käytetään usein matemaattisia X- ja Y- akseleita. Jos maalaukseen haluaa kolmiulotteisuutta on otettava käyttöön Z-akseli. Kaksiulotteisessa maalauspinnalla Z on vain illuusio avaruudellisuudesta. Z on kaksiulotteisen maalauksen litteä avaruus. Eihän semmoista ole olemassakaan kuin litteä avaruus!   Å – ÅBO Åbo on eka mitä tulee ruotsalaisesta Å:stä mieleen. Turku on hillittömän kaunis ja leppoisa kaupunki, mutta on ne turkulaiset kyllä aika turkulaisia savolaisiin verrattuna.   Ä – ÄRSYKE JA ÄLYKKYYS En tiedä kummanko valitsisin! Otan siis molemmat. Mielestäni pelaan taiteessani aika paljon juuri ärsykkeiden ja älykkyyden tasapainottelulla. Kerran minulle sanottiin, että teen analyyttistä ja sivistynyttä luolamiestaidetta. Se oli minusta aika positiivinen luonnehdinta.   Ö – ÖLJY Öljyä kuluu ihan valtavasti. Meillä kuluu litra oliiviöljyä kahdessa viikossa ja litra pellavaöljyä kolmessa-neljässä maalauskerrassa. Lahden taidetarvikeliikkeissä yritetään myydä niitä minipulloja 60ml tai jotain. Sehän on loikahtanut tyhjäksi samalla kun saan väännettyä korkin auki. Kaiken tuon läträämisen lisäksi öljyän paljon myös ihoani. Tilasin juuri semmoisen litran kookosöljypäälärin. Veikkaan, että se menee herkullisuutensa ja monikäyttöisyytensä vuoksi alta aikayksikön. Kaikki öljyt on ihania! Haaveilen sellaisista 1,5:n litran öljyväritonkista, että pääsisi oikein hulluna mälläämään. Öljyvärit ovat minun lempimaalejani – ehdottomasti!     Saija Kivikankaan Maalauksia täydellisistä ympyröistä -näyttely 16.11.2014 saakka Galleria Jangva Uudenmaankatu 4-6, sisäpiha 00120 Helsinki ti-pe 11-19 la-su 11-17     Kuva: Saija ja Tuuve-koira / Saija Kivikangas]]>

Olen kuvataidekriitikko ja vapaa kirjoittaja. Aiemmin olen työskennellyt erilaisissa taidealan organisaatioissa näyttelytuotantoon ja viestintään liittyvissä tehtävissä. Kirjoittamista olen oppinut rakastamaan, ja siinä minua kiehtovat erityisesti erilaiset mahdollisuudet sanallistaa jotakin sellaista, mikä ei välttämättä ole sanoin kerrottavissa.

sanna@editmedia.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *