Miltä näyttää kahden toisiaan hylkivän nesteen aaltoliike akvaariossa? Entä miltä tuntuu vain muutaman eri taajuuden väliin jäävä ääni? Näitä, ja monia muita maailmamme täyttäviä fysikaalisia ilmiöitä, tutkii jo 90-luvulta saakka yhdessä työskennellyt taiteilijakaksikko Grönlund-Nisunen. Tommi Grönlundille (s. 1967) ja Petteri Nisuselle (s.1962) on myönnetty lukuisia merkittäviä palkintoja sekä Suomessa että ulkomailla, ja viime vuosina heidän teoksiaan on nähty laajalti ympäri maailmaa. Nyt niitä on esillä Galerie Anhavassa oiva kattaus, jonka aineksia ovat kaksikon tuotannosta tutut ääni, valo, sähkö, aika ja avaruus. Grönlund-Nisusen tuoreet teokset ovat kuin mielikuvituksellisia mittauslaitteita, joilla näitä ilmiöitä tarkastellaan. Ajan ja liikkeen tuntua mittaa maalauksellisella tavalla suuri akvaario, joka moottorin avulla kallistumalla liikuttelee sisällään öljyä ja vettä. Teoksen nimi Restless Horizon (2016) kuvaa kuinka liike ei lakkaa eikä horisontti pysy aloillaan. Laite onkin kuin sisällään hitaasti aaltoja muovaileva ja muuttuva vatupassi. Veden ja öljyn hidas yhteinen ja toisiaan väistävä liike on kuitenkin horisontin tuijottamisen tapaan meditatiivista katsottavaa. Liikkeet tulevat hitaudessaan näkyviksi myös suuren rattaan vaeltaessa ilmassa huoneen nurkasta toiseen teoksessa Wanderer of Gravity (2016). Teräsvaijerilla tasapainoileva alumiinipyörä liikkuu sinnikkäästi huoneessa edestakaisin, ja tuntuu mittaavan matkaa, jolla ei ole päämäärää. Teoksen pariksi asettuvat saman tilan seinästä esiin puskevat metalliset kuulat, joiden epäsäännöllinen ristikko näyttää pistekirjoitukselta. Niidenkin miltei odottaa lähtevän liikkeelle, joko häviävän takaisin seinään tai nousevan siitä esiin. Kaksikko Grönlund-Nisunen taikoo näyttelyssään värin vaihtelun ja jopa näyttelytilan ilman näkyväksi. Hämärässä tilassa teoksen Colour Mixer (2015) automaattisesti säädetyt RGB-LED-valonheittimet piirtävät seinään hiekkapuhalletun lasin lävitse vaihtuvia värejä. Jalustalla seisova kylmägeelillä täytetty metallikuutio puolestaan on kylmempi kuin sitä ympäröivä ilma, ja siksi sen pinnalle kondensoituu kosteutta. Taiteilijat peilaavat näyttelyssään erilaisia luonnon ilmiöitä viimeistellyn poeettisella ja samaan aikaan konkreettisellakin tavalla. Valokuvissa virolaisen lehtimetsän keskellä peilit toistavat ympäröivää vihreää tai tekevät siihen heijastamallaan valolla aukon. Peilin kautta katsojan näkökulma ympäröivään maisemaan muuttuu erilaiseksi. Perspective Studies, indeed. Galleriatilan kellarikerros toimii näyttelyssä eräänlaisena kurkistuksena urbaaneihin arkistoihin, joista löytyvät Länsimetron rakentamista varten otetut maa-ainesnäytteet ja matalia taajuuksia hämärässä tuuttaavat Yleisradion laitteet. Puurakenteisiin kehikoihin pinotut maa-ainesnäytteet kehystävät tietä alakerran perimmäiseen nurkkaan, jonka täyttää lopulta muutaman taajuuden väliin jäävä ääni. Yleisradion vanhoista äänigeneraattoreista tuleva ääni teoksessa Helsinki Beat Frequency (2015) on matala ja tasainen. Teos on kuin tehty tähän tilaan. Kiviseinien ympäröimässä tilassa ääni on vaikuttava ja ottaa tilan lisäksi myös katsojan kehon kaikukopakseen. Grönlund-Nisunen onnistuu minimalistisilla teoksillaan vangitsemaan harvoin havaittavia ilmiöitä oudon tarkasti ja runollisesti. He saavat samanaikaisesti teoksillaan katsojan aistit ympäristölleen valppaiksi, ja kuitenkin etäännyttävät ilmiöt kuin suurennuslasin alle tarkasteltaviksi.   Näyttely Grönlund-Nisunen esillä 31.1. saakka. Galerie Anhava Fredrikinkatu 43 00120 Helsinki   Kuva: Grönlund-Nisunen, Colour Mixer (2015) / Galerie Anhava.  ]]>