1. Hyperallergic ja vähiten mahtavat tyypit taidemaailmassa vuonna 2014 EDITin taidemediaserkku Hyperallergic on listannut taas kerran taidemaailman kovimmat failaajat. Listalle on päässyt monta ansioitunutta surkeudessa menestyjää ja huomattakoon, että ykköseksi on kiilannut viime vuoden sijan ykstoista kohisija, palkaton harjoittelija. Ah, kun lämmittää sydäntä. Mitenkäs näiden palkattomien harjoitteluiden laita oli täällä kotimaan taideskenessä? Erityismaininnat menee tänä vuonna postinternet-taiteilijoille ja taidehistorioitsijoille. Näitä jälkimmäisiähän Obama tylytti ohimennen viime tammikuussa. Tuli mieleen, että miltä olisi kuulostanut jos Obama olisi laulanut tuon minikokoisen taidepoliittisen ohjelmansa, heh. No veikkaan, että ainakin paljon paremmalta, kuin Juho Eerolan primavistana vedetty persujen vastaava, koska amerikkalaiset nyt vaan on aina parempia laulamisessakin.   2. Wikipedia ja #Edit2014 Wikipedian todella kivasti nimetty Edit2014 on myös vuosikatsaus. Kyseessähän on siis kuluneen vuoden merkittävimmät ilmiöt, siis luetuimmat ja muokatuimmat artikkelit summaava kolmen minuutin video Wikipedian näkökulmasta. Katsaus on tehty samalla periaatteella, kuin wiki-artikkelitkin: kaikki kuva- ja videomateriaali on lähtökohdiltaan käyttövapaata ja ilmaista, samoin työ on pääasiassa vaihtoehtoislähtöistä. Esimerkiksi Ebolaa käsittelevän artikkelin useat käännökset on tehty vailla korvausta ja Wikimedia Commonssin blogissa todetaankin omaa olkaa taputellen miten merkittäväksi tietolähteeksi Wikipedia (erityisesti Ebolan tapauksessa) on joustavuutensa ja suoruutensa ansiosta mu0dostunut. Mielenkiintoista on myös miettiä, miten creative commons-materiaalin käyttö muokkaa tällaisten videoprojektien lopputulosta.   3. Suuria Odotuksia YLE Areenalla Unohda jo Downton Abbeyn jouluspesiaalit ja muu hömpötys ja käännä katseesi Dickensin klassikkoon. Suuria Odotuksia on yksi BBC:n viime vuosina tekemistä moderneista Dickens–tulkinnoista ja voi pojat miten hyvin britit osaakaan kanavoida noita keuhkotautisia katupoikia ja aavemaisia vanhoja piikoja hengittäviä Dickens–tekstejä. Innoikkaimmat muistavat vuonna 2005 tehdyn Kolea Talo–adaptaation, joka oli kolmas BBC:n tekemä sarja samasta tekstiä. Samoin taitaa olla Suurten Odotusten kohdalla. Näistä uusimmista adaptaatioista mainitsisin sen verran vielä, että molemmissa Dickens-stooreissa on hehkeä Gillian Anderson! Männävuosien tepevänä FBI-agenttina tunnettu näyttelijä on tietty se syy miksi näihin olen tutustunut. Tietenkään koskaan mitään Charles Dickensiä ole lukenut.

giffit: rebloggy.com