Vuosi kääntyy kohti uutta (vihdoin Suomi 101!) ja on jälleen aika perinteisen vuosikatsauksen. Vuosi 2017 jää historiaan alpakoiden, seksuaalisen ahdistelun sekä biennaalien supervuotena. Katsotaan siis, mitkä suoritukset ylsivät listalle tänä vuonna.   Vuoden…  

Elokuva: The Square. Tässä Ruben Östlundin ohjaamassa elokuvassa on kaikkea, mitä taidemaailmasatiirilta voi toivoa. Taattua ruotsalaislaatua. Samaistuimme erityisesti kiusalliseen avajaisdiskokohtaukseen, josta tuli vahva ARS17-Déjà-vu. Odotamme innolla (tai sitten emme) leffan hypoteettista Suomi-versiota.

 

Ideologiat: Ideologinen työttömyys tai Fully Automated Luxury Space Gay Communism. Näihin liittyen Johannes Ekholmin kirjoittama kuunnelma There Is A Light That Never Goes Out kuultiin osana kuvanveistäjä Man Yaun toteuttamaa installaatiota Sinnessä. Sen voi kuunnella onneksi vielä Soundcloudissa. Haastattelimme kaksikkoa lokakuussa.  

Pelit: Emma Ainalan Candy Crush Saga Mikkelin taidemuseossa ja Reija Meriläisen Survivor ARS17-näyttelyssä. #Elämänpeli puolestaan oli Temptation Island -Jonnen ikimuistoinen slogan, Temptation Island taas Sakari Tervon ja Tatu Engeströmin hieno videoteos SICissä. Kenties näemme sen vielä uudelleen jonain päivänä.

  Keho: Artor Jesus Inkerö Saariaho Järvenpäässä, Kööpenhaminassa Chart-taidemessuilla ja Turussa Wäinö Aaltosen museossa. Inkerön keho näkyi ja puhututti ympäri vuoden minne menitkin.   Kulli: Camille Auerin Antiphallic Dick. Vuodelta 2018 odotamme kyllä viimeinkin uutta translakia.   Digiloikka: Kiasman ARS17-näyttely. Kriittinen tekstimme siitä oli myös vuoden luetuin juttumme.     Formaatti: Video. Kun uusia podcasteja putkahteli eetteriin kuin sieniä sateella, me aloitimme videomuotoiset taiteilijahaastattelumme.   Tilat: Publics. Checkpoint Helsinki kuopattiin ja koki ylösnousemuksen loppuvuodesta Publicsina kunnon maratonalanseerauksen saattelemana. Odotamme hyviä keskusteluita ja matalaa vierailukynnystä. Huomion arvoinen on myös ehdottamasti Teurastamon uusi taidehalli Kohta. Saa nähdä mitä uusi vuosi tuo heille molemmille.   Kansainväliset tapaukset: Parhaiten mieleemme jäi Camille Henrot‘n hieno näyttely Palais de Tokyossa ja tietysti Anne Imhofin järisyttävä Faust Venetsiassa. Biennaalien supervuosi on nyt suoritettu loppuun. Ensi vuonna ohjelmassa enää vain Manifesta, São Paulo, Berliini, Sydney, Gwangju ja muutama muu, joiden kaikkien mantra tulee ilmeisesti olemaan luokkaa “rethinking curatorial role”.   Hiekka: Elina Vainio Oksasenkadulla, Purnussa ja Mustarindassa. Ja Niina Tervo WAMin Kehonkuva-näyttelyssä. Havaintojemme mukaan kivetkin kiinnostaa!   Prööt: Case “Osmo Rauhala on menestynein suomalaistaiteilija”. Joukko taistelevia gubbeja vuosikymmenten takaa könyää esiin julistamaan, että kyllä toveri on mainittu Artforumissa ainakin kerran. Ketä kiinnostaa – ja miksi Hesari kirjoittaa tästä koko sivun juttuja?   Eläin: Alpakkahan se.   Elementit: Vesi ja tuli.   Termi: Antroposeeni se vaan porskuttaa edelleen. Kastehelmi Korpijaakon näyttelyssä Raskas huoleton pystyi hiljentymään ilmastohuolen temppelissä. Ja jos vielä järjestetään yksikin keskustelutilaisuus aiheista codependence tai interdependence, kapuamme aistideprivaatiotankkiin.   Ääni: Aurinko Maija Annikki Savolaisen näyttelyssä Titanikissa.   Ilmiö: #metoo. Kissa nostettiin viimein pöydälle ja isosti. Taidekentälläkään ei oltu yllättyneitä.   Itsenäisyys: “Independent self-starters” eli Zablujen keräilijälapsi ja muut taidemaailmateinit. On se helppoa, kun sen osaa..? Suhtautukaamme tällä kertaa varauksella mainittuun itsenäisyyteen.   Jäte: Muovia on maailman merissä kohta enemmän kuin kaloja, näin uutisoitiin jo vuoden alussa. Tästä inspiroitui myös osana Kiasman ARS17:ta nähty tummanpuhuva ja tunnelmaltaan harras PET-esitys. Toivottavasti saamme vielä uusintoja!   Koti: Taidekoti Kirpilä ponnahti kesällä viimein tajuntaamme Jenna Sutelan kuratoiman juhlavuosinäyttelyn myötä. Queer-opastukset Kirpilän kokoelmaan jatkuvat tammikuussa.   Suomi 100: Sanna Saastamoinen-Barrois‘n suomalaisten luontosuhdetta pohdiskeleva installaatio Kasken kierto oli esillä keväästä syksyyn Vallisaaressa. Porin Kulttuurisäädön Totuus Suomesta -näyttelyn upea katalogi puolestaan ansaitsee ehdottoman erityismaininnan. Projektissa mukana olleiden taiteilijoiden lista on kerrassaan hengästyttävä.  ]]>