Edit

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Helsingissä Sörnäisten rantatiellä sijaitseva Porukalle on jaettu työhuone sekä tila taiteelliselle työlle, ajattelulle ja seuraavat kolme viikkoa myös yleisölle avoimelle ryhmänäyttelylle.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Viime vuonna kymmenen vuotta täyttänyt, ekologiseen taidetoimintaan keskittyvä Mustarinda-seura on yhteisönä muuttanut muotoaan montaa kertaa olemassaolonsa aikana. Kainuun vaaramaisemissa tapahtuvan residenssitoiminnan, näyttelyiden ja tapahtumien kautta Mustarinda on paitsi tehnyt pioneerityötä jälkifossiilisen jälleenrakennuksen saralla myös toiminut alustana taiteen ja tieteen tekijöiden kohtaamisille. Haastattelimme seuran aktiiveja Pauliina Leikasta ja Sanna Ritvasta Yhteisöllisyydestä-juttusarjaan.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Feminist Culture House is an intersectional feminist organisation based in Helsinki. EDIT interviewed its co-founders Katie Lenanton, Neicia Marsh, Orlan Ohtonen, and Selina Väliheikki about their pioneering work and the meaning of communality in the field of art during the bittersweet year of 2020.

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Anni Leppälän ja Eeva Peuran toinen yhteisnäyttely Tunteiden bumerangi on parhaillaan esillä Galleria Amassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kokonaisuuden, jossa erilaiset yhteydet ja yhteentörmäykset risteilevät. Millaista on kahden taiteilijan välinen yhteistyö?

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Koronaviruspandemian vuoksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset rajoitustoimet ovat piirtäneet voimakkaasti esiin ihmisten erilaiset elämäntilanteet, etuoikeudet ja epätasa-arvon. Miten taidekenttä toimii ja miten taide elää ihmisten arjessa epävarmuuden ja huolen täyttämässä tilanteessa? Kokosimme tähän tekstiin ajatuksia ja esimerkkejä siitä, miten eri yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot ovat reagoineet kriisiin Suomessa ja muualla maailmassa.

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Koreografi Emmi Vennan uusi teos Fabulous Muscles sukeltaa lihasten läpi surun, fantasioiden, body horrorin ja psykedelian äärelle. Koreografiaa, tekstiä, animaatiota ja käsintehtyjä materiaaleja yhdistävän teoksen lähtökohtana on ollut erityinen herkkyys, joka keholla työskentelemiseen liittyy. Tällä kertaa Venna on työskennellyt myös kuvataiteen kentällä vaikuttavien tekijöiden kanssa työryhmänä.

Koreografi Emmi Vennan uusi teos Fabulous Muscles sukeltaa lihasten läpi surun, fantasioiden, body horrorin ja psykedelian äärelle. Koreografiaa, tekstiä, animaatiota ja käsintehtyjä materiaaleja yhdistävän teoksen lähtökohtana on ollut erityinen herkkyys, joka keholla työskentelemiseen liittyy. Tällä kertaa Venna on työskennellyt myös kuvataiteen kentällä vaikuttavien tekijöiden kanssa työryhmänä.

Koreografi Emmi Vennan uusi teos Fabulous Muscles sukeltaa lihasten läpi surun, fantasioiden, body horrorin ja psykedelian äärelle. Koreografiaa, tekstiä, animaatiota ja käsintehtyjä materiaaleja yhdistävän teoksen lähtökohtana on ollut erityinen herkkyys, joka keholla työskentelemiseen liittyy. Tällä kertaa Venna on työskennellyt myös kuvataiteen kentällä vaikuttavien tekijöiden kanssa työryhmänä.

Koreografi Emmi Vennan uusi teos Fabulous Muscles sukeltaa lihasten läpi surun, fantasioiden, body horrorin ja psykedelian äärelle. Koreografiaa, tekstiä, animaatiota ja käsintehtyjä materiaaleja yhdistävän teoksen lähtökohtana on ollut erityinen herkkyys, joka keholla työskentelemiseen liittyy. Tällä kertaa Venna on työskennellyt myös kuvataiteen kentällä vaikuttavien tekijöiden kanssa työryhmänä.