Sulje

Sulje

OP-ED on EDITin kuratoima juttusarja, joka koostuu toimituksemme ulkopuolisilta kirjoittajilta tilatuista teksteistä. Toisessa OP-ED -juttusarjassamme kutsuimme neljä erilaista taidekentän toimijaa käsittelemään teemaa “maailmanlopun taidekenttä”. Ilmastokriisin ja lajikadon keskellä koemme välttämättömäksi herättää keskustelua siitä, miten ne vaikuttavat tai niiden tulisi vaikuttaa taidekentän toimijoiden työhön, taiteen tekemiseen, esittämiseen, tutkimiseen, kuratointiin ja siitä kirjoittamiseen. Sarjan päättää kuraattori ja kirjoittaja Jenni Nurmenniemi tekstillään Polttava taide.

OP-ED on EDITin kuratoima juttusarja, joka koostuu toimituksemme ulkopuolisilta kirjoittajilta tilatuista teksteistä. Toisessa OP-ED -juttusarjassamme kutsuimme neljä erilaista taidekentän toimijaa käsittelemään teemaa “maailmanlopun taidekenttä”. Ilmastokriisin ja lajikadon keskellä koemme välttämättömäksi herättää keskustelua siitä, miten ne vaikuttavat tai niiden tulisi vaikuttaa taidekentän toimijoiden työhön, taiteen tekemiseen, esittämiseen, tutkimiseen, kuratointiin ja siitä kirjoittamiseen. Sarjan päättää kuraattori ja kirjoittaja Jenni Nurmenniemi tekstillään Polttava taide.

OP-ED on EDITin kuratoima juttusarja, joka koostuu toimituksemme ulkopuolisilta kirjoittajilta tilatuista teksteistä. Toisessa OP-ED -juttusarjassamme kutsuimme neljä erilaista taidekentän toimijaa käsittelemään teemaa “maailmanlopun taidekenttä”. Ilmastokriisin ja lajikadon keskellä koemme välttämättömäksi herättää keskustelua siitä, miten ne vaikuttavat tai niiden tulisi vaikuttaa taidekentän toimijoiden työhön, taiteen tekemiseen, esittämiseen, tutkimiseen, kuratointiin ja siitä kirjoittamiseen. Sarjan päättää kuraattori ja kirjoittaja Jenni Nurmenniemi tekstillään Polttava taide.

OP-ED on EDITin kuratoima juttusarja, joka koostuu toimituksemme ulkopuolisilta kirjoittajilta tilatuista teksteistä. Toisessa OP-ED -juttusarjassamme kutsuimme neljä erilaista taidekentän toimijaa käsittelemään teemaa “maailmanlopun taidekenttä”. Ilmastokriisin ja lajikadon keskellä koemme välttämättömäksi herättää keskustelua siitä, miten ne vaikuttavat tai niiden tulisi vaikuttaa taidekentän toimijoiden työhön, taiteen tekemiseen, esittämiseen, tutkimiseen, kuratointiin ja siitä kirjoittamiseen. Sarjan päättää kuraattori ja kirjoittaja Jenni Nurmenniemi tekstillään Polttava taide.

Polttava taide

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Fiskars Village Art & Design Biennalen nykytaiteen näyttely Kanssaelo – Beings with on tilallisesti ja temaattisesti haastava mutta hieno kokonaisuus. Näyttelyssä pohditaan paitsi ihmisen ja luonnon vuorovaikutteista suhdetta myös laajemmin kaiken olemisemme eri tavoin läpäisevien kumppanuuksien ja yhteyksien ajattelemista ja huomioimista.

Kanssaeloa ja yllättäviä yhteyksiä Fiskarsissa

Kaksi 1960-luvulla työskentelynsä aloittanutta ikonista veistäjää, Richard Serra ja James Turrell, ovat olleet kesän gallerianäyttelyiden isoja nimiä New Yorkissa. Serra veistää monumentaalisia terästeoksia, Turrell veistää valoa. Toinen näyttelyistä on fyysisesti lähes aineeton, toinen taas materiaalisesti massiivinen. Mutta niissä on myös paljon yhteistä.

Kaksi 1960-luvulla työskentelynsä aloittanutta ikonista veistäjää, Richard Serra ja James Turrell, ovat olleet kesän gallerianäyttelyiden isoja nimiä New Yorkissa. Serra veistää monumentaalisia terästeoksia, Turrell veistää valoa. Toinen näyttelyistä on fyysisesti lähes aineeton, toinen taas materiaalisesti massiivinen. Mutta niissä on myös paljon yhteistä.

Kaksi 1960-luvulla työskentelynsä aloittanutta ikonista veistäjää, Richard Serra ja James Turrell, ovat olleet kesän gallerianäyttelyiden isoja nimiä New Yorkissa. Serra veistää monumentaalisia terästeoksia, Turrell veistää valoa. Toinen näyttelyistä on fyysisesti lähes aineeton, toinen taas materiaalisesti massiivinen. Mutta niissä on myös paljon yhteistä.

Kaksi 1960-luvulla työskentelynsä aloittanutta ikonista veistäjää, Richard Serra ja James Turrell, ovat olleet kesän gallerianäyttelyiden isoja nimiä New Yorkissa. Serra veistää monumentaalisia terästeoksia, Turrell veistää valoa. Toinen näyttelyistä on fyysisesti lähes aineeton, toinen taas materiaalisesti massiivinen. Mutta niissä on myös paljon yhteistä.

Minimalismia ja aistiharhoja: Richard Serra vs. James Turrell

Tarina siitä, miten aika monta valittamisen aihetta tarjoava taidemuseokokemus voi silti olla vuoden paras taidemuseokokemus. Vierailimme Los Angelesin uudessa nykytaiteen museossa The Broadissa.

Tarina siitä, miten aika monta valittamisen aihetta tarjoava taidemuseokokemus voi silti olla vuoden paras taidemuseokokemus. Vierailimme Los Angelesin uudessa nykytaiteen museossa The Broadissa.

Tarina siitä, miten aika monta valittamisen aihetta tarjoava taidemuseokokemus voi silti olla vuoden paras taidemuseokokemus. Vierailimme Los Angelesin uudessa nykytaiteen museossa The Broadissa.

Tarina siitä, miten aika monta valittamisen aihetta tarjoava taidemuseokokemus voi silti olla vuoden paras taidemuseokokemus. Vierailimme Los Angelesin uudessa nykytaiteen museossa The Broadissa.

The Broad

Koska vuoden vaihteessa kuuluu tehdä kaikenlaisia listoja vuoden parhaista asioista, tässä muutama erityisen ansiokas ja kiinnostava kulttuurijournalistinen artikkeli viime vuodelta. Tämänkertaisessa otoksessa jylläsivät näköjään yhdysvaltalaiset julkaisut. Niistä lukemista loman viimeisiin päiviin!   1. A New Whitney Viime toukokuussa New Yorkissa uudelleen avautunutta Whitneyn taidemuseota käsittelevä The New York Timesin komea multimedia-artikkeli tarkastelee uuden museorakennuksen lisäksi […]

Koska vuoden vaihteessa kuuluu tehdä kaikenlaisia listoja vuoden parhaista asioista, tässä muutama erityisen ansiokas ja kiinnostava kulttuurijournalistinen artikkeli viime vuodelta. Tämänkertaisessa otoksessa jylläsivät näköjään yhdysvaltalaiset julkaisut. Niistä lukemista loman viimeisiin päiviin!   1. A New Whitney Viime toukokuussa New Yorkissa uudelleen avautunutta Whitneyn taidemuseota käsittelevä The New York Timesin komea multimedia-artikkeli tarkastelee uuden museorakennuksen lisäksi […]

Koska vuoden vaihteessa kuuluu tehdä kaikenlaisia listoja vuoden parhaista asioista, tässä muutama erityisen ansiokas ja kiinnostava kulttuurijournalistinen artikkeli viime vuodelta. Tämänkertaisessa otoksessa jylläsivät näköjään yhdysvaltalaiset julkaisut. Niistä lukemista loman viimeisiin päiviin!   1. A New Whitney Viime toukokuussa New Yorkissa uudelleen avautunutta Whitneyn taidemuseota käsittelevä The New York Timesin komea multimedia-artikkeli tarkastelee uuden museorakennuksen lisäksi […]

Koska vuoden vaihteessa kuuluu tehdä kaikenlaisia listoja vuoden parhaista asioista, tässä muutama erityisen ansiokas ja kiinnostava kulttuurijournalistinen artikkeli viime vuodelta. Tämänkertaisessa otoksessa jylläsivät näköjään yhdysvaltalaiset julkaisut. Niistä lukemista loman viimeisiin päiviin!   1. A New Whitney Viime toukokuussa New Yorkissa uudelleen avautunutta Whitneyn taidemuseota käsittelevä The New York Timesin komea multimedia-artikkeli tarkastelee uuden museorakennuksen lisäksi […]

Artikkeleita vuoden varrelta

Tuleva viikonloppu päättää monen keskustagallerian marraskuun näyttelyn. Forsblomilla on viimeistä viikkoa esillä erikoisista tekniikkakokeiluistaan tunnetun Jiri Georg Dokoupilin teossarja, joka on maalattu saippuakuplilla. Tsekkiläisen nykytaiteilijan Jiri Georg Dokoupilin (s. 1954) näyttely Bubbles in Helsinki jatkaa hänen 1990-luvulla aloittamaansa Soap Bubbles -maalausten sarjaa, josta Forsblomilla on esillä parinkymmenen teoksen selkeälinjainen kokonaisuus. 1970-luvulla työskentelynsä aloittanut, tiettyyn tyyliin tai […]

Tuleva viikonloppu päättää monen keskustagallerian marraskuun näyttelyn. Forsblomilla on viimeistä viikkoa esillä erikoisista tekniikkakokeiluistaan tunnetun Jiri Georg Dokoupilin teossarja, joka on maalattu saippuakuplilla. Tsekkiläisen nykytaiteilijan Jiri Georg Dokoupilin (s. 1954) näyttely Bubbles in Helsinki jatkaa hänen 1990-luvulla aloittamaansa Soap Bubbles -maalausten sarjaa, josta Forsblomilla on esillä parinkymmenen teoksen selkeälinjainen kokonaisuus. 1970-luvulla työskentelynsä aloittanut, tiettyyn tyyliin tai […]

Tuleva viikonloppu päättää monen keskustagallerian marraskuun näyttelyn. Forsblomilla on viimeistä viikkoa esillä erikoisista tekniikkakokeiluistaan tunnetun Jiri Georg Dokoupilin teossarja, joka on maalattu saippuakuplilla. Tsekkiläisen nykytaiteilijan Jiri Georg Dokoupilin (s. 1954) näyttely Bubbles in Helsinki jatkaa hänen 1990-luvulla aloittamaansa Soap Bubbles -maalausten sarjaa, josta Forsblomilla on esillä parinkymmenen teoksen selkeälinjainen kokonaisuus. 1970-luvulla työskentelynsä aloittanut, tiettyyn tyyliin tai […]

Tuleva viikonloppu päättää monen keskustagallerian marraskuun näyttelyn. Forsblomilla on viimeistä viikkoa esillä erikoisista tekniikkakokeiluistaan tunnetun Jiri Georg Dokoupilin teossarja, joka on maalattu saippuakuplilla. Tsekkiläisen nykytaiteilijan Jiri Georg Dokoupilin (s. 1954) näyttely Bubbles in Helsinki jatkaa hänen 1990-luvulla aloittamaansa Soap Bubbles -maalausten sarjaa, josta Forsblomilla on esillä parinkymmenen teoksen selkeälinjainen kokonaisuus. 1970-luvulla työskentelynsä aloittanut, tiettyyn tyyliin tai […]

Punasinivihervioletissa kuplassa: Jiri Georg Dokoupil Forsblomilla

Millaista on hyvä taidekirjoittaminen nykyään ja mitä nykytaide kirjoittajalta vaatii? Mistä juuri nyt kirjoitetaan, miksi, ja ketkä tekevät sen parhaiten? Gilda Williams & Kenneth Goldsmith keskustelivat Williamsin uudesta kirjasta ”How to Write about Contemporary Art”. EDIT kävi kuuntelemassa. Aika: 21.1.2015 Paikka: 192 Books, New York   GILDA WILLIAMS kirjoittaa säännöllisesti Artforumiin ja on sekä entinen Phaidon […]

Millaista on hyvä taidekirjoittaminen nykyään ja mitä nykytaide kirjoittajalta vaatii? Mistä juuri nyt kirjoitetaan, miksi, ja ketkä tekevät sen parhaiten? Gilda Williams & Kenneth Goldsmith keskustelivat Williamsin uudesta kirjasta ”How to Write about Contemporary Art”. EDIT kävi kuuntelemassa. Aika: 21.1.2015 Paikka: 192 Books, New York   GILDA WILLIAMS kirjoittaa säännöllisesti Artforumiin ja on sekä entinen Phaidon […]

Millaista on hyvä taidekirjoittaminen nykyään ja mitä nykytaide kirjoittajalta vaatii? Mistä juuri nyt kirjoitetaan, miksi, ja ketkä tekevät sen parhaiten? Gilda Williams & Kenneth Goldsmith keskustelivat Williamsin uudesta kirjasta ”How to Write about Contemporary Art”. EDIT kävi kuuntelemassa. Aika: 21.1.2015 Paikka: 192 Books, New York   GILDA WILLIAMS kirjoittaa säännöllisesti Artforumiin ja on sekä entinen Phaidon […]

Millaista on hyvä taidekirjoittaminen nykyään ja mitä nykytaide kirjoittajalta vaatii? Mistä juuri nyt kirjoitetaan, miksi, ja ketkä tekevät sen parhaiten? Gilda Williams & Kenneth Goldsmith keskustelivat Williamsin uudesta kirjasta ”How to Write about Contemporary Art”. EDIT kävi kuuntelemassa. Aika: 21.1.2015 Paikka: 192 Books, New York   GILDA WILLIAMS kirjoittaa säännöllisesti Artforumiin ja on sekä entinen Phaidon […]

"Writing about art is hard!"