Edit

”Ajatteluni tapahtuu tilassa, ajassa ja materiaalien parissa olemisessa sekä aistimisesta, kysymyksistä ja keskusteluista”, kuvailee kuraattori Riikka Thitz.

Tapasimme hänen kuratoimassaan Taideyliopiston Kuvataideakatemian Kuva/Tila-gallerian avajaisnäyttelyssä Ebb and flow, jossa keskustelimme kuvataiteen ja esittävien taiteiden vastavuoroisuudesta, tilan tunnusta sekä sen aistimisen herkkyydestä.

”Ajatteluni tapahtuu tilassa, ajassa ja materiaalien parissa olemisessa sekä aistimisesta, kysymyksistä ja keskusteluista”, kuvailee kuraattori Riikka Thitz.

Tapasimme hänen kuratoimassaan Taideyliopiston Kuvataideakatemian Kuva/Tila-gallerian avajaisnäyttelyssä Ebb and flow, jossa keskustelimme kuvataiteen ja esittävien taiteiden vastavuoroisuudesta, tilan tunnusta sekä sen aistimisen herkkyydestä.

”Ajatteluni tapahtuu tilassa, ajassa ja materiaalien parissa olemisessa sekä aistimisesta, kysymyksistä ja keskusteluista”, kuvailee kuraattori Riikka Thitz.

Tapasimme hänen kuratoimassaan Taideyliopiston Kuvataideakatemian Kuva/Tila-gallerian avajaisnäyttelyssä Ebb and flow, jossa keskustelimme kuvataiteen ja esittävien taiteiden vastavuoroisuudesta, tilan tunnusta sekä sen aistimisen herkkyydestä.

”Ajatteluni tapahtuu tilassa, ajassa ja materiaalien parissa olemisessa sekä aistimisesta, kysymyksistä ja keskusteluista”, kuvailee kuraattori Riikka Thitz.

Tapasimme hänen kuratoimassaan Taideyliopiston Kuvataideakatemian Kuva/Tila-gallerian avajaisnäyttelyssä Ebb and flow, jossa keskustelimme kuvataiteen ja esittävien taiteiden vastavuoroisuudesta, tilan tunnusta sekä sen aistimisen herkkyydestä.

Seisoskelen kahvilan edessä rantakadulla ja katselen Aura-joen toisella puolella häämöttävää Titanik-galleriaa. Kaunis tila, aiemmassa elämässään julkinen käymälä, loistaa häikäisevänä joulukuisen hämärän läpi. Sieltä saapuu galleriaa ylläpitävän turkulaisen taiteilijayhdistys Arten tuore toiminnanjohtaja Elina Suoyrjö, jonka olen kutsunut keskustelemaan kanssani muun muassa työstä, taiteesta, tutkimuksesta ja elämästä.

Seisoskelen kahvilan edessä rantakadulla ja katselen Aura-joen toisella puolella häämöttävää Titanik-galleriaa. Kaunis tila, aiemmassa elämässään julkinen käymälä, loistaa häikäisevänä joulukuisen hämärän läpi. Sieltä saapuu galleriaa ylläpitävän turkulaisen taiteilijayhdistys Arten tuore toiminnanjohtaja Elina Suoyrjö, jonka olen kutsunut keskustelemaan kanssani muun muassa työstä, taiteesta, tutkimuksesta ja elämästä.

Seisoskelen kahvilan edessä rantakadulla ja katselen Aura-joen toisella puolella häämöttävää Titanik-galleriaa. Kaunis tila, aiemmassa elämässään julkinen käymälä, loistaa häikäisevänä joulukuisen hämärän läpi. Sieltä saapuu galleriaa ylläpitävän turkulaisen taiteilijayhdistys Arten tuore toiminnanjohtaja Elina Suoyrjö, jonka olen kutsunut keskustelemaan kanssani muun muassa työstä, taiteesta, tutkimuksesta ja elämästä.

Seisoskelen kahvilan edessä rantakadulla ja katselen Aura-joen toisella puolella häämöttävää Titanik-galleriaa. Kaunis tila, aiemmassa elämässään julkinen käymälä, loistaa häikäisevänä joulukuisen hämärän läpi. Sieltä saapuu galleriaa ylläpitävän turkulaisen taiteilijayhdistys Arten tuore toiminnanjohtaja Elina Suoyrjö, jonka olen kutsunut keskustelemaan kanssani muun muassa työstä, taiteesta, tutkimuksesta ja elämästä.

ModeMuseum Antwerp on viidentoista toimintavuotensa aikana vakiinnuttanut paikkansa yhtenä kiinnostavimpana muotinäyttelyiden kehtona. Pienen ja tyylikkään museon vahvuutena ovat läheiset suhteet kotimaisiin muotitaloihin ja suunnittelijoihin. Belgialainen satamakaupunki on synnyttänyt korkeakoulussaan avant garde -muodin kärkinimiä Antwerp Sixistä Martin Margielaan, jonka suunnittelufilosofia oli MoMun viimeisimmän näyttelyn aiheena. Laadukkaan muotinäyttelyn luominen vaatii kuitenkin paljon muutakin kuin suhteita. MoMun johtaja ja kuraattori Kaat Debo kertoi EDITille työstään Margiela, The Hermès Years -näyttelyn tiimoilta.

ModeMuseum Antwerp on viidentoista toimintavuotensa aikana vakiinnuttanut paikkansa yhtenä kiinnostavimpana muotinäyttelyiden kehtona. Pienen ja tyylikkään museon vahvuutena ovat läheiset suhteet kotimaisiin muotitaloihin ja suunnittelijoihin. Belgialainen satamakaupunki on synnyttänyt korkeakoulussaan avant garde -muodin kärkinimiä Antwerp Sixistä Martin Margielaan, jonka suunnittelufilosofia oli MoMun viimeisimmän näyttelyn aiheena. Laadukkaan muotinäyttelyn luominen vaatii kuitenkin paljon muutakin kuin suhteita. MoMun johtaja ja kuraattori Kaat Debo kertoi EDITille työstään Margiela, The Hermès Years -näyttelyn tiimoilta.

ModeMuseum Antwerp on viidentoista toimintavuotensa aikana vakiinnuttanut paikkansa yhtenä kiinnostavimpana muotinäyttelyiden kehtona. Pienen ja tyylikkään museon vahvuutena ovat läheiset suhteet kotimaisiin muotitaloihin ja suunnittelijoihin. Belgialainen satamakaupunki on synnyttänyt korkeakoulussaan avant garde -muodin kärkinimiä Antwerp Sixistä Martin Margielaan, jonka suunnittelufilosofia oli MoMun viimeisimmän näyttelyn aiheena. Laadukkaan muotinäyttelyn luominen vaatii kuitenkin paljon muutakin kuin suhteita. MoMun johtaja ja kuraattori Kaat Debo kertoi EDITille työstään Margiela, The Hermès Years -näyttelyn tiimoilta.

ModeMuseum Antwerp on viidentoista toimintavuotensa aikana vakiinnuttanut paikkansa yhtenä kiinnostavimpana muotinäyttelyiden kehtona. Pienen ja tyylikkään museon vahvuutena ovat läheiset suhteet kotimaisiin muotitaloihin ja suunnittelijoihin. Belgialainen satamakaupunki on synnyttänyt korkeakoulussaan avant garde -muodin kärkinimiä Antwerp Sixistä Martin Margielaan, jonka suunnittelufilosofia oli MoMun viimeisimmän näyttelyn aiheena. Laadukkaan muotinäyttelyn luominen vaatii kuitenkin paljon muutakin kuin suhteita. MoMun johtaja ja kuraattori Kaat Debo kertoi EDITille työstään Margiela, The Hermès Years -näyttelyn tiimoilta.

This marks the launch of EDIT’s new series of curated texts from writers outside its own editorial team. This continuing series will cover diverse topics from various authors and will from here on be known as Kutsuvieras. The first article features a discussion between writer Jenna Jauhiainen and Barbara Vanderlinden, former professor at the University of The Arts in Helsinki.

This marks the launch of EDIT’s new series of curated texts from writers outside its own editorial team. This continuing series will cover diverse topics from various authors and will from here on be known as Kutsuvieras. The first article features a discussion between writer Jenna Jauhiainen and Barbara Vanderlinden, former professor at the University of The Arts in Helsinki.

This marks the launch of EDIT’s new series of curated texts from writers outside its own editorial team. This continuing series will cover diverse topics from various authors and will from here on be known as Kutsuvieras. The first article features a discussion between writer Jenna Jauhiainen and Barbara Vanderlinden, former professor at the University of The Arts in Helsinki.

This marks the launch of EDIT’s new series of curated texts from writers outside its own editorial team. This continuing series will cover diverse topics from various authors and will from here on be known as Kutsuvieras. The first article features a discussion between writer Jenna Jauhiainen and Barbara Vanderlinden, former professor at the University of The Arts in Helsinki.

Olen nähnyt kiiltomadon. Se oli ihmeellinen, kuin luonnon oma led-valo, tai metsän maagisesti hohtava paljetti. Pikkuruinen valopilkku rantaheinikossa, ympärillä korkeat kalliot ja tumma järvi. Olennon erityisyys tuntui korostuvan kesäyön hämärässä. Liikkumattomanakin se jollain tavalla muutti ympäristöään, teki kokonaisuudesta toisen, niin kuin kuun himmeä loiste antaa väreille ja muodoille oman arvoituksellisen kerroksensa. Kiiltomadon vaikutus tuli mieleeni, […]

Olen nähnyt kiiltomadon. Se oli ihmeellinen, kuin luonnon oma led-valo, tai metsän maagisesti hohtava paljetti. Pikkuruinen valopilkku rantaheinikossa, ympärillä korkeat kalliot ja tumma järvi. Olennon erityisyys tuntui korostuvan kesäyön hämärässä. Liikkumattomanakin se jollain tavalla muutti ympäristöään, teki kokonaisuudesta toisen, niin kuin kuun himmeä loiste antaa väreille ja muodoille oman arvoituksellisen kerroksensa. Kiiltomadon vaikutus tuli mieleeni, […]

Olen nähnyt kiiltomadon. Se oli ihmeellinen, kuin luonnon oma led-valo, tai metsän maagisesti hohtava paljetti. Pikkuruinen valopilkku rantaheinikossa, ympärillä korkeat kalliot ja tumma järvi. Olennon erityisyys tuntui korostuvan kesäyön hämärässä. Liikkumattomanakin se jollain tavalla muutti ympäristöään, teki kokonaisuudesta toisen, niin kuin kuun himmeä loiste antaa väreille ja muodoille oman arvoituksellisen kerroksensa. Kiiltomadon vaikutus tuli mieleeni, […]

Olen nähnyt kiiltomadon. Se oli ihmeellinen, kuin luonnon oma led-valo, tai metsän maagisesti hohtava paljetti. Pikkuruinen valopilkku rantaheinikossa, ympärillä korkeat kalliot ja tumma järvi. Olennon erityisyys tuntui korostuvan kesäyön hämärässä. Liikkumattomanakin se jollain tavalla muutti ympäristöään, teki kokonaisuudesta toisen, niin kuin kuun himmeä loiste antaa väreille ja muodoille oman arvoituksellisen kerroksensa. Kiiltomadon vaikutus tuli mieleeni, […]

Vuoden…   Ilmiö: Hilma af Klint Taidehallissa. Kreisi hype!   Elokuva: Scorsesen Wolf of Wall Street. Oikeastihan elokuva on vuodelta 2013, mutta kuka muka katsoi sen silloin? EDITin yksi tärkeimmistä inspiraatioista. Mainittu on myöskin Anna Odellin Luokkajuhla. Parhaana elokuvana siis.   Taide-elokuva: Tuomo Tuovisen Taideskole. Jos on käynyt niin hassusti ettet ole tätä vielä nähnyt, voit […]

Vuoden…   Ilmiö: Hilma af Klint Taidehallissa. Kreisi hype!   Elokuva: Scorsesen Wolf of Wall Street. Oikeastihan elokuva on vuodelta 2013, mutta kuka muka katsoi sen silloin? EDITin yksi tärkeimmistä inspiraatioista. Mainittu on myöskin Anna Odellin Luokkajuhla. Parhaana elokuvana siis.   Taide-elokuva: Tuomo Tuovisen Taideskole. Jos on käynyt niin hassusti ettet ole tätä vielä nähnyt, voit […]

Vuoden…   Ilmiö: Hilma af Klint Taidehallissa. Kreisi hype!   Elokuva: Scorsesen Wolf of Wall Street. Oikeastihan elokuva on vuodelta 2013, mutta kuka muka katsoi sen silloin? EDITin yksi tärkeimmistä inspiraatioista. Mainittu on myöskin Anna Odellin Luokkajuhla. Parhaana elokuvana siis.   Taide-elokuva: Tuomo Tuovisen Taideskole. Jos on käynyt niin hassusti ettet ole tätä vielä nähnyt, voit […]

Vuoden…   Ilmiö: Hilma af Klint Taidehallissa. Kreisi hype!   Elokuva: Scorsesen Wolf of Wall Street. Oikeastihan elokuva on vuodelta 2013, mutta kuka muka katsoi sen silloin? EDITin yksi tärkeimmistä inspiraatioista. Mainittu on myöskin Anna Odellin Luokkajuhla. Parhaana elokuvana siis.   Taide-elokuva: Tuomo Tuovisen Taideskole. Jos on käynyt niin hassusti ettet ole tätä vielä nähnyt, voit […]

GH-5059206475, joka on nimettömäksi jäävän eli ei ainakaan arkkitehtuurin käsitteellisyyteen panostavan Fake Industries Architectural Agonism -toimiston, on täydellinen. Äänestän ehdotuksen puolesta ja toivotan täten Guggenheimin tervetulleeksi Helsinkiin. Hyvästi wau. Helsinki rantaviivoineen säilyy ennallaan, eikä ketään tarvitse suututtaa tornihotelleilla. Käyn kuvaamassa tulevan museon joulukuun purevassa viimassa (kts. yllä). Mieleen tulevat muiden finalistiehdotuksien arkkitehtuurikuvat, joiden idyllisessä rantamaisemassa […]

GH-5059206475, joka on nimettömäksi jäävän eli ei ainakaan arkkitehtuurin käsitteellisyyteen panostavan Fake Industries Architectural Agonism -toimiston, on täydellinen. Äänestän ehdotuksen puolesta ja toivotan täten Guggenheimin tervetulleeksi Helsinkiin. Hyvästi wau. Helsinki rantaviivoineen säilyy ennallaan, eikä ketään tarvitse suututtaa tornihotelleilla. Käyn kuvaamassa tulevan museon joulukuun purevassa viimassa (kts. yllä). Mieleen tulevat muiden finalistiehdotuksien arkkitehtuurikuvat, joiden idyllisessä rantamaisemassa […]

GH-5059206475, joka on nimettömäksi jäävän eli ei ainakaan arkkitehtuurin käsitteellisyyteen panostavan Fake Industries Architectural Agonism -toimiston, on täydellinen. Äänestän ehdotuksen puolesta ja toivotan täten Guggenheimin tervetulleeksi Helsinkiin. Hyvästi wau. Helsinki rantaviivoineen säilyy ennallaan, eikä ketään tarvitse suututtaa tornihotelleilla. Käyn kuvaamassa tulevan museon joulukuun purevassa viimassa (kts. yllä). Mieleen tulevat muiden finalistiehdotuksien arkkitehtuurikuvat, joiden idyllisessä rantamaisemassa […]

GH-5059206475, joka on nimettömäksi jäävän eli ei ainakaan arkkitehtuurin käsitteellisyyteen panostavan Fake Industries Architectural Agonism -toimiston, on täydellinen. Äänestän ehdotuksen puolesta ja toivotan täten Guggenheimin tervetulleeksi Helsinkiin. Hyvästi wau. Helsinki rantaviivoineen säilyy ennallaan, eikä ketään tarvitse suututtaa tornihotelleilla. Käyn kuvaamassa tulevan museon joulukuun purevassa viimassa (kts. yllä). Mieleen tulevat muiden finalistiehdotuksien arkkitehtuurikuvat, joiden idyllisessä rantamaisemassa […]

Elokuisen viikonlopun ajaksi Suvilahden voimala-alueen omaan huumaavaan todellisuuteensa saartava Flow Festival on vuosi vuodelta hivuttautunut identiteetiltään kohti kokonaisvaltaista monitaidefestivaalia, jossa pääosassa olevan musiikin lisäksi panostetaan visuaaliseen taiteeseen, designiin, elokuvaan sekä monitaiteellisiin kokonaisuuksiin. Tänäkin vuonna näyttävästi esillä olivat myös sirkus, musiikkivideot, lyhytelokuvat sekä mediataide, joiden esitysareenana toimi kaikkina festivaalipäivinä Cirko-keskus. On kunnioitettavaa, että samalla kun Flow […]

Elokuisen viikonlopun ajaksi Suvilahden voimala-alueen omaan huumaavaan todellisuuteensa saartava Flow Festival on vuosi vuodelta hivuttautunut identiteetiltään kohti kokonaisvaltaista monitaidefestivaalia, jossa pääosassa olevan musiikin lisäksi panostetaan visuaaliseen taiteeseen, designiin, elokuvaan sekä monitaiteellisiin kokonaisuuksiin. Tänäkin vuonna näyttävästi esillä olivat myös sirkus, musiikkivideot, lyhytelokuvat sekä mediataide, joiden esitysareenana toimi kaikkina festivaalipäivinä Cirko-keskus. On kunnioitettavaa, että samalla kun Flow […]

Elokuisen viikonlopun ajaksi Suvilahden voimala-alueen omaan huumaavaan todellisuuteensa saartava Flow Festival on vuosi vuodelta hivuttautunut identiteetiltään kohti kokonaisvaltaista monitaidefestivaalia, jossa pääosassa olevan musiikin lisäksi panostetaan visuaaliseen taiteeseen, designiin, elokuvaan sekä monitaiteellisiin kokonaisuuksiin. Tänäkin vuonna näyttävästi esillä olivat myös sirkus, musiikkivideot, lyhytelokuvat sekä mediataide, joiden esitysareenana toimi kaikkina festivaalipäivinä Cirko-keskus. On kunnioitettavaa, että samalla kun Flow […]

Elokuisen viikonlopun ajaksi Suvilahden voimala-alueen omaan huumaavaan todellisuuteensa saartava Flow Festival on vuosi vuodelta hivuttautunut identiteetiltään kohti kokonaisvaltaista monitaidefestivaalia, jossa pääosassa olevan musiikin lisäksi panostetaan visuaaliseen taiteeseen, designiin, elokuvaan sekä monitaiteellisiin kokonaisuuksiin. Tänäkin vuonna näyttävästi esillä olivat myös sirkus, musiikkivideot, lyhytelokuvat sekä mediataide, joiden esitysareenana toimi kaikkina festivaalipäivinä Cirko-keskus. On kunnioitettavaa, että samalla kun Flow […]