Edit

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

”Taidekentällä on paljon kriittistä keskustelua ja debatit kuuluvat asiaan. Kun suhtaudutaan intohimoisesti taiteeseen ja käydään aktiivista keskustelua, taidekenttä ja -käsitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Myös taiteilijuus ja taiteilijan rooli yhteiskunnassa muuttuvat”, sanoo kuvataiteilija Hannaleena Heiska. Keskustelimme hänen kanssaaan taiteen vapaudesta, poliittisuudesta ja ammattimaisuudesta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmassa opetetaan lukemista ja kirjoittamista poikkeuksellisen monipuolisesti. Vuonna 2019 aloitetussa koulutuksessa keskeistä on taiteidenvälisyys ja kuunteleva kohtaaminen. Haastattelimme koulutusohjelman professoreita, Mikael Bryggeriä ja Jussi Valtosta.

Kritiikin anatomia (”The Anatomy of Critique”) is a series of articles, that ponder on the essence of critique, the role of a critic and writing – what does writing a critique actually take and what kind of anatomy does a good critique have?
Series consists of texts that reflect upon the current discussions of critique and also my own writing. In addition I interview different writers and artists. The emphasis in this series is on the possibilities of critique rather than its so called crisis. This time I interviewed critic, editor-in-charge of KUNST.EE and art historian Andreas Trossek.

Kritiikin anatomia (”The Anatomy of Critique”) is a series of articles, that ponder on the essence of critique, the role of a critic and writing – what does writing a critique actually take and what kind of anatomy does a good critique have?
Series consists of texts that reflect upon the current discussions of critique and also my own writing. In addition I interview different writers and artists. The emphasis in this series is on the possibilities of critique rather than its so called crisis. This time I interviewed critic, editor-in-charge of KUNST.EE and art historian Andreas Trossek.

Kritiikin anatomia (”The Anatomy of Critique”) is a series of articles, that ponder on the essence of critique, the role of a critic and writing – what does writing a critique actually take and what kind of anatomy does a good critique have?
Series consists of texts that reflect upon the current discussions of critique and also my own writing. In addition I interview different writers and artists. The emphasis in this series is on the possibilities of critique rather than its so called crisis. This time I interviewed critic, editor-in-charge of KUNST.EE and art historian Andreas Trossek.

Kritiikin anatomia (”The Anatomy of Critique”) is a series of articles, that ponder on the essence of critique, the role of a critic and writing – what does writing a critique actually take and what kind of anatomy does a good critique have?
Series consists of texts that reflect upon the current discussions of critique and also my own writing. In addition I interview different writers and artists. The emphasis in this series is on the possibilities of critique rather than its so called crisis. This time I interviewed critic, editor-in-charge of KUNST.EE and art historian Andreas Trossek.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjan ensimmäisen kolmen haastattelun kokonaisuuden päättää Vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Juvani käsittelee työskentelyssään muun muassa seksuaalisuutta, maskuliinisuutta ja sukupuolirooleja sekä queer-identiteettiä. Hän käyttää usein omaa kehoaan taiteensa välineenä kuvaten sitä erilaisten roolien tai symboliikan alustana.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjaa jatkaa taiteilija Artor Jesus Inkerö. Omaa kehoaan taiteensa välineenä käyttävä taiteilija tunnetaan erityisesti performatiivisista valokuvistaan ja videoteoksistaan. EDIT lähti Inkerön kanssa ajelulle, jonka aikana hän kertoi työskentelystään.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Työhuoneella-sarjan aloittaa performanssiduo Linda ja Aura. Linda Granfors ja Aura Hakuri ovat tehneet yhdessä esityksiä, installaatioita ja näyttelyitä vuodesta 2001 alkaen. Työpari on myös kuratoinut performanssifestivaali Angakoqia vuodesta 2014 lähtien. Teoksissaan he luovat oman erityisen maailmansa, jossa mielikuvitus ja leikki ovat vahvasti läsnä.

Lahti on valokuvaaja Antti Sepposen kotikaupunki ja vuodesta 2011 alkaen myös jatkuva kuvausprojekti. Lehtikuvaajana työskennellyt Sepponen tutkii linssinsä läpi kotiseuturakkaudella kaupungin sattumia, rosoa ja ihmisiä.

Lahti on valokuvaaja Antti Sepposen kotikaupunki ja vuodesta 2011 alkaen myös jatkuva kuvausprojekti. Lehtikuvaajana työskennellyt Sepponen tutkii linssinsä läpi kotiseuturakkaudella kaupungin sattumia, rosoa ja ihmisiä.

Lahti on valokuvaaja Antti Sepposen kotikaupunki ja vuodesta 2011 alkaen myös jatkuva kuvausprojekti. Lehtikuvaajana työskennellyt Sepponen tutkii linssinsä läpi kotiseuturakkaudella kaupungin sattumia, rosoa ja ihmisiä.

Lahti on valokuvaaja Antti Sepposen kotikaupunki ja vuodesta 2011 alkaen myös jatkuva kuvausprojekti. Lehtikuvaajana työskennellyt Sepponen tutkii linssinsä läpi kotiseuturakkaudella kaupungin sattumia, rosoa ja ihmisiä.

Tapasin Vuoden nuoren taiteilijan 2015 Ville Anderssonin ja keskustelimme nyt Helsinki Contemporaryssa esillä olevasta näyttelystään As Always, I Withdraw into the Music. Pohdimme näyttelyn teemoja ja prosessia, joka johti teosten syntyyn. Avainsanoiksi nousivat mm. tyhjyys, hiljaisuus ja vetäytyminen.

Tapasin Vuoden nuoren taiteilijan 2015 Ville Anderssonin ja keskustelimme nyt Helsinki Contemporaryssa esillä olevasta näyttelystään As Always, I Withdraw into the Music. Pohdimme näyttelyn teemoja ja prosessia, joka johti teosten syntyyn. Avainsanoiksi nousivat mm. tyhjyys, hiljaisuus ja vetäytyminen.

Tapasin Vuoden nuoren taiteilijan 2015 Ville Anderssonin ja keskustelimme nyt Helsinki Contemporaryssa esillä olevasta näyttelystään As Always, I Withdraw into the Music. Pohdimme näyttelyn teemoja ja prosessia, joka johti teosten syntyyn. Avainsanoiksi nousivat mm. tyhjyys, hiljaisuus ja vetäytyminen.

Tapasin Vuoden nuoren taiteilijan 2015 Ville Anderssonin ja keskustelimme nyt Helsinki Contemporaryssa esillä olevasta näyttelystään As Always, I Withdraw into the Music. Pohdimme näyttelyn teemoja ja prosessia, joka johti teosten syntyyn. Avainsanoiksi nousivat mm. tyhjyys, hiljaisuus ja vetäytyminen.

We Live Here on näyttely ja tapahtumatila, jossa suomalainen ja islantilainen muotoilu muuttavat yhteen asuntoon Tukholman keskustassa. Mukana on varsin kattava joukko nykymuotoilijoita. Suomesta muun muassa tutut nimet kuten Harri Koskinen, Klaus Haapaniemi ja Minna Parikka. Näyttely järjestetään 2.–8. helmikuuta osana Tukholman design-viikkoa.

We Live Here on näyttely ja tapahtumatila, jossa suomalainen ja islantilainen muotoilu muuttavat yhteen asuntoon Tukholman keskustassa. Mukana on varsin kattava joukko nykymuotoilijoita. Suomesta muun muassa tutut nimet kuten Harri Koskinen, Klaus Haapaniemi ja Minna Parikka. Näyttely järjestetään 2.–8. helmikuuta osana Tukholman design-viikkoa.

We Live Here on näyttely ja tapahtumatila, jossa suomalainen ja islantilainen muotoilu muuttavat yhteen asuntoon Tukholman keskustassa. Mukana on varsin kattava joukko nykymuotoilijoita. Suomesta muun muassa tutut nimet kuten Harri Koskinen, Klaus Haapaniemi ja Minna Parikka. Näyttely järjestetään 2.–8. helmikuuta osana Tukholman design-viikkoa.

We Live Here on näyttely ja tapahtumatila, jossa suomalainen ja islantilainen muotoilu muuttavat yhteen asuntoon Tukholman keskustassa. Mukana on varsin kattava joukko nykymuotoilijoita. Suomesta muun muassa tutut nimet kuten Harri Koskinen, Klaus Haapaniemi ja Minna Parikka. Näyttely järjestetään 2.–8. helmikuuta osana Tukholman design-viikkoa.

Saija Kivikangas on paitsi taiteilija, myös mahtava tyyppi. Tässä jutussa pääsemme kurkistamaan Saijan ajatuksiin hänen taiteestaan, itsestään ja koirastaan. Muun muassa.   A – ATELJEEASUNTO Ateljeeasuntomme on Lahdessa vanhassa koulussa. Työhuone, joka on isompi kuin koko kämppä, on epäilemättä asuntomme sydän. Sisällä mahtuu pelaamaan vaikka jalkapalloa jos haluaa.   B – BECKERS ”A” -MAALIT Järjettömän […]

Saija Kivikangas on paitsi taiteilija, myös mahtava tyyppi. Tässä jutussa pääsemme kurkistamaan Saijan ajatuksiin hänen taiteestaan, itsestään ja koirastaan. Muun muassa.   A – ATELJEEASUNTO Ateljeeasuntomme on Lahdessa vanhassa koulussa. Työhuone, joka on isompi kuin koko kämppä, on epäilemättä asuntomme sydän. Sisällä mahtuu pelaamaan vaikka jalkapalloa jos haluaa.   B – BECKERS ”A” -MAALIT Järjettömän […]

Saija Kivikangas on paitsi taiteilija, myös mahtava tyyppi. Tässä jutussa pääsemme kurkistamaan Saijan ajatuksiin hänen taiteestaan, itsestään ja koirastaan. Muun muassa.   A – ATELJEEASUNTO Ateljeeasuntomme on Lahdessa vanhassa koulussa. Työhuone, joka on isompi kuin koko kämppä, on epäilemättä asuntomme sydän. Sisällä mahtuu pelaamaan vaikka jalkapalloa jos haluaa.   B – BECKERS ”A” -MAALIT Järjettömän […]

Saija Kivikangas on paitsi taiteilija, myös mahtava tyyppi. Tässä jutussa pääsemme kurkistamaan Saijan ajatuksiin hänen taiteestaan, itsestään ja koirastaan. Muun muassa.   A – ATELJEEASUNTO Ateljeeasuntomme on Lahdessa vanhassa koulussa. Työhuone, joka on isompi kuin koko kämppä, on epäilemättä asuntomme sydän. Sisällä mahtuu pelaamaan vaikka jalkapalloa jos haluaa.   B – BECKERS ”A” -MAALIT Järjettömän […]

Reija Meriläinen (s. 1987) opiskelee Kuvataideakatemian tila-aikataiteiden koulutusohjelmassa. Galleria FAFAassa on nyt esillä hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä Afterglow, jossa liikutaan tuhon uhkan ja selviytymisen teemojen parissa. Näyttelyn teokset ovat video- ja veistosinstallaatiota, joissa on käytetty tuntoaistiin vetoavia materiaaleja, kuten metallia, ballistista hyytelöä ja lateksia. Näyttely on täynnä vastakohtia; se on samaan aikaan kutsuva ja luotaantyöntävä, pehmeä ja kova, kaunis ja väkivaltainen. Meriläisen töitä on ollut esillä Suomessa ja ulkomailla, viimeisimpänä ValoKuvA II -näyttelyssä Kuva/Tilassa, Nuoret 2013 -näyttelyssä Taidehallissa ja yksityisnäyttelyssä Vapaan Taiteen Tilassa.

Reija Meriläinen (s. 1987) opiskelee Kuvataideakatemian tila-aikataiteiden koulutusohjelmassa. Galleria FAFAassa on nyt esillä hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä Afterglow, jossa liikutaan tuhon uhkan ja selviytymisen teemojen parissa. Näyttelyn teokset ovat video- ja veistosinstallaatiota, joissa on käytetty tuntoaistiin vetoavia materiaaleja, kuten metallia, ballistista hyytelöä ja lateksia. Näyttely on täynnä vastakohtia; se on samaan aikaan kutsuva ja luotaantyöntävä, pehmeä ja kova, kaunis ja väkivaltainen. Meriläisen töitä on ollut esillä Suomessa ja ulkomailla, viimeisimpänä ValoKuvA II -näyttelyssä Kuva/Tilassa, Nuoret 2013 -näyttelyssä Taidehallissa ja yksityisnäyttelyssä Vapaan Taiteen Tilassa.

Reija Meriläinen (s. 1987) opiskelee Kuvataideakatemian tila-aikataiteiden koulutusohjelmassa. Galleria FAFAassa on nyt esillä hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä Afterglow, jossa liikutaan tuhon uhkan ja selviytymisen teemojen parissa. Näyttelyn teokset ovat video- ja veistosinstallaatiota, joissa on käytetty tuntoaistiin vetoavia materiaaleja, kuten metallia, ballistista hyytelöä ja lateksia. Näyttely on täynnä vastakohtia; se on samaan aikaan kutsuva ja luotaantyöntävä, pehmeä ja kova, kaunis ja väkivaltainen. Meriläisen töitä on ollut esillä Suomessa ja ulkomailla, viimeisimpänä ValoKuvA II -näyttelyssä Kuva/Tilassa, Nuoret 2013 -näyttelyssä Taidehallissa ja yksityisnäyttelyssä Vapaan Taiteen Tilassa.

Reija Meriläinen (s. 1987) opiskelee Kuvataideakatemian tila-aikataiteiden koulutusohjelmassa. Galleria FAFAassa on nyt esillä hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä Afterglow, jossa liikutaan tuhon uhkan ja selviytymisen teemojen parissa. Näyttelyn teokset ovat video- ja veistosinstallaatiota, joissa on käytetty tuntoaistiin vetoavia materiaaleja, kuten metallia, ballistista hyytelöä ja lateksia. Näyttely on täynnä vastakohtia; se on samaan aikaan kutsuva ja luotaantyöntävä, pehmeä ja kova, kaunis ja väkivaltainen. Meriläisen töitä on ollut esillä Suomessa ja ulkomailla, viimeisimpänä ValoKuvA II -näyttelyssä Kuva/Tilassa, Nuoret 2013 -näyttelyssä Taidehallissa ja yksityisnäyttelyssä Vapaan Taiteen Tilassa.

Törmäsin menneenä keväänä Eeva-Mari Haikalan videoperformanssiin Tennispalatsin taidemuseoon mennessäni. En ollut aiemmin nähnyt Haikalan töitä museon tai gallerian ulkopuolella, vaikka monet niistä tuntuisivat suhteutuvan kiinnostavalla tavalla julkisen tilan ehtoihin. Seisoessani Haikalan teoksen edessä päässäni alkaa soida Celine Dion, hymähdän ja ryhdyn pohtimaan mainoksia. Tämä taideteos on hiljainen ja vastustaa paatosta, silti sen koskettavuus sekä katsomisen […]

Törmäsin menneenä keväänä Eeva-Mari Haikalan videoperformanssiin Tennispalatsin taidemuseoon mennessäni. En ollut aiemmin nähnyt Haikalan töitä museon tai gallerian ulkopuolella, vaikka monet niistä tuntuisivat suhteutuvan kiinnostavalla tavalla julkisen tilan ehtoihin. Seisoessani Haikalan teoksen edessä päässäni alkaa soida Celine Dion, hymähdän ja ryhdyn pohtimaan mainoksia. Tämä taideteos on hiljainen ja vastustaa paatosta, silti sen koskettavuus sekä katsomisen […]

Törmäsin menneenä keväänä Eeva-Mari Haikalan videoperformanssiin Tennispalatsin taidemuseoon mennessäni. En ollut aiemmin nähnyt Haikalan töitä museon tai gallerian ulkopuolella, vaikka monet niistä tuntuisivat suhteutuvan kiinnostavalla tavalla julkisen tilan ehtoihin. Seisoessani Haikalan teoksen edessä päässäni alkaa soida Celine Dion, hymähdän ja ryhdyn pohtimaan mainoksia. Tämä taideteos on hiljainen ja vastustaa paatosta, silti sen koskettavuus sekä katsomisen […]

Törmäsin menneenä keväänä Eeva-Mari Haikalan videoperformanssiin Tennispalatsin taidemuseoon mennessäni. En ollut aiemmin nähnyt Haikalan töitä museon tai gallerian ulkopuolella, vaikka monet niistä tuntuisivat suhteutuvan kiinnostavalla tavalla julkisen tilan ehtoihin. Seisoessani Haikalan teoksen edessä päässäni alkaa soida Celine Dion, hymähdän ja ryhdyn pohtimaan mainoksia. Tämä taideteos on hiljainen ja vastustaa paatosta, silti sen koskettavuus sekä katsomisen […]

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.–1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Viimeisenä on vuorossa  Joakim Pusenius. Sarjan edellinen osat voit lukea täältä. Viivi: Hei Joakim! Joakim: Moi! V: Miltä nyt tuntuu? J: No, tuntuu erittäin hyvältä, siis että en osannut odottaa, että itse asiassa tunne olisi jopa näin hyvä. V: Kerro vähän sun […]

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.–1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Viimeisenä on vuorossa  Joakim Pusenius. Sarjan edellinen osat voit lukea täältä. Viivi: Hei Joakim! Joakim: Moi! V: Miltä nyt tuntuu? J: No, tuntuu erittäin hyvältä, siis että en osannut odottaa, että itse asiassa tunne olisi jopa näin hyvä. V: Kerro vähän sun […]

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.–1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Viimeisenä on vuorossa  Joakim Pusenius. Sarjan edellinen osat voit lukea täältä. Viivi: Hei Joakim! Joakim: Moi! V: Miltä nyt tuntuu? J: No, tuntuu erittäin hyvältä, siis että en osannut odottaa, että itse asiassa tunne olisi jopa näin hyvä. V: Kerro vähän sun […]

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.–1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Viimeisenä on vuorossa  Joakim Pusenius. Sarjan edellinen osat voit lukea täältä. Viivi: Hei Joakim! Joakim: Moi! V: Miltä nyt tuntuu? J: No, tuntuu erittäin hyvältä, siis että en osannut odottaa, että itse asiassa tunne olisi jopa näin hyvä. V: Kerro vähän sun […]

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.-1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Sarjan toisessa osassa haastatteluvuorossa on Kaarlo Stauffer. Edellisen voit lukea tästä. Viivi: Moi Kaarlo! Kaarlo: Moi, moi Viivi! V: Mitäs kuuluu? K: Noh, tämä on aina vähän tällaista sosiaalista surffaamista nämä avajaisillat. Nyt on kyllä taas ihan rento fiilis. V: Avajaiset menneet […]

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.-1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Sarjan toisessa osassa haastatteluvuorossa on Kaarlo Stauffer. Edellisen voit lukea tästä. Viivi: Moi Kaarlo! Kaarlo: Moi, moi Viivi! V: Mitäs kuuluu? K: Noh, tämä on aina vähän tällaista sosiaalista surffaamista nämä avajaisillat. Nyt on kyllä taas ihan rento fiilis. V: Avajaiset menneet […]

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.-1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Sarjan toisessa osassa haastatteluvuorossa on Kaarlo Stauffer. Edellisen voit lukea tästä. Viivi: Moi Kaarlo! Kaarlo: Moi, moi Viivi! V: Mitäs kuuluu? K: Noh, tämä on aina vähän tällaista sosiaalista surffaamista nämä avajaisillat. Nyt on kyllä taas ihan rento fiilis. V: Avajaiset menneet […]

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.-1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Sarjan toisessa osassa haastatteluvuorossa on Kaarlo Stauffer. Edellisen voit lukea tästä. Viivi: Moi Kaarlo! Kaarlo: Moi, moi Viivi! V: Mitäs kuuluu? K: Noh, tämä on aina vähän tällaista sosiaalista surffaamista nämä avajaisillat. Nyt on kyllä taas ihan rento fiilis. V: Avajaiset menneet […]

“WE ARE THE GALLERY OF THE UNKNOWN”
“WE REVEAL THE ARTIST ONLY AFTER THE EXHIBITION”
“WE GIVE THE ARTISTS TOTAL FREEDOM”
Näin kuvaa nettisivuillaan varsin kiinnostava helsinkiläisgalleria Unknown Cargo ainutlaatuista konseptiaan paljastaa näyttelyn taiteilijat vasta näyttelyn jälkeen sen sulkijaisissa. EDIT kävi haastattelemassa gallerian perustajia kuvataidekasvattaja Laura Porolaa sekä mediataiteilija Timo Wrightia juuri ennen Saattaa sisältää tuotesijoittelua -näyttelyn sulkijaisia 9.5.2014.

“WE ARE THE GALLERY OF THE UNKNOWN”
“WE REVEAL THE ARTIST ONLY AFTER THE EXHIBITION”
“WE GIVE THE ARTISTS TOTAL FREEDOM”
Näin kuvaa nettisivuillaan varsin kiinnostava helsinkiläisgalleria Unknown Cargo ainutlaatuista konseptiaan paljastaa näyttelyn taiteilijat vasta näyttelyn jälkeen sen sulkijaisissa. EDIT kävi haastattelemassa gallerian perustajia kuvataidekasvattaja Laura Porolaa sekä mediataiteilija Timo Wrightia juuri ennen Saattaa sisältää tuotesijoittelua -näyttelyn sulkijaisia 9.5.2014.

“WE ARE THE GALLERY OF THE UNKNOWN”
“WE REVEAL THE ARTIST ONLY AFTER THE EXHIBITION”
“WE GIVE THE ARTISTS TOTAL FREEDOM”
Näin kuvaa nettisivuillaan varsin kiinnostava helsinkiläisgalleria Unknown Cargo ainutlaatuista konseptiaan paljastaa näyttelyn taiteilijat vasta näyttelyn jälkeen sen sulkijaisissa. EDIT kävi haastattelemassa gallerian perustajia kuvataidekasvattaja Laura Porolaa sekä mediataiteilija Timo Wrightia juuri ennen Saattaa sisältää tuotesijoittelua -näyttelyn sulkijaisia 9.5.2014.

“WE ARE THE GALLERY OF THE UNKNOWN”
“WE REVEAL THE ARTIST ONLY AFTER THE EXHIBITION”
“WE GIVE THE ARTISTS TOTAL FREEDOM”
Näin kuvaa nettisivuillaan varsin kiinnostava helsinkiläisgalleria Unknown Cargo ainutlaatuista konseptiaan paljastaa näyttelyn taiteilijat vasta näyttelyn jälkeen sen sulkijaisissa. EDIT kävi haastattelemassa gallerian perustajia kuvataidekasvattaja Laura Porolaa sekä mediataiteilija Timo Wrightia juuri ennen Saattaa sisältää tuotesijoittelua -näyttelyn sulkijaisia 9.5.2014.

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.-1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Ensimmäisenä on vuorossa Hertta Kiiski.

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.-1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Ensimmäisenä on vuorossa Hertta Kiiski.

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.-1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Ensimmäisenä on vuorossa Hertta Kiiski.

Kuvataideakatemian Kuvan Kevät -lopputyönäyttely järjestetään tänä vuonna 9.5.-1.6. Haastattelin näyttelyn avajaistunnelmissa valmistuvia kuvataiteilijoita. Ensimmäisenä on vuorossa Hertta Kiiski.