Edit

Elina Suoyrjön kuratoimassa ryhmänäyttelyssä ‘Come Back as a Flower’ lähtökohtana on kuubalaissyntyisen Ana Mendietan Silueta -valokuvasarja 1970-luvulta. Monipuoliset tekniikat, sekä uusi ja vanha asettuvat näyttelyssä toinen toistensa rinnalle saumattomasti ja teoksissa toistuu Mendietan performanssiin, maataiteeseen, ekofeministiseen spiritualistiseen ajatteluun sekä dokumentaatioon perustuva työskentelytapa.

Elina Suoyrjön kuratoimassa ryhmänäyttelyssä ‘Come Back as a Flower’ lähtökohtana on kuubalaissyntyisen Ana Mendietan Silueta -valokuvasarja 1970-luvulta. Monipuoliset tekniikat, sekä uusi ja vanha asettuvat näyttelyssä toinen toistensa rinnalle saumattomasti ja teoksissa toistuu Mendietan performanssiin, maataiteeseen, ekofeministiseen spiritualistiseen ajatteluun sekä dokumentaatioon perustuva työskentelytapa.

Elina Suoyrjön kuratoimassa ryhmänäyttelyssä ‘Come Back as a Flower’ lähtökohtana on kuubalaissyntyisen Ana Mendietan Silueta -valokuvasarja 1970-luvulta. Monipuoliset tekniikat, sekä uusi ja vanha asettuvat näyttelyssä toinen toistensa rinnalle saumattomasti ja teoksissa toistuu Mendietan performanssiin, maataiteeseen, ekofeministiseen spiritualistiseen ajatteluun sekä dokumentaatioon perustuva työskentelytapa.

Elina Suoyrjön kuratoimassa ryhmänäyttelyssä ‘Come Back as a Flower’ lähtökohtana on kuubalaissyntyisen Ana Mendietan Silueta -valokuvasarja 1970-luvulta. Monipuoliset tekniikat, sekä uusi ja vanha asettuvat näyttelyssä toinen toistensa rinnalle saumattomasti ja teoksissa toistuu Mendietan performanssiin, maataiteeseen, ekofeministiseen spiritualistiseen ajatteluun sekä dokumentaatioon perustuva työskentelytapa.

Seisoskelen kahvilan edessä rantakadulla ja katselen Aura-joen toisella puolella häämöttävää Titanik-galleriaa. Kaunis tila, aiemmassa elämässään julkinen käymälä, loistaa häikäisevänä joulukuisen hämärän läpi. Sieltä saapuu galleriaa ylläpitävän turkulaisen taiteilijayhdistys Arten tuore toiminnanjohtaja Elina Suoyrjö, jonka olen kutsunut keskustelemaan kanssani muun muassa työstä, taiteesta, tutkimuksesta ja elämästä.

Seisoskelen kahvilan edessä rantakadulla ja katselen Aura-joen toisella puolella häämöttävää Titanik-galleriaa. Kaunis tila, aiemmassa elämässään julkinen käymälä, loistaa häikäisevänä joulukuisen hämärän läpi. Sieltä saapuu galleriaa ylläpitävän turkulaisen taiteilijayhdistys Arten tuore toiminnanjohtaja Elina Suoyrjö, jonka olen kutsunut keskustelemaan kanssani muun muassa työstä, taiteesta, tutkimuksesta ja elämästä.

Seisoskelen kahvilan edessä rantakadulla ja katselen Aura-joen toisella puolella häämöttävää Titanik-galleriaa. Kaunis tila, aiemmassa elämässään julkinen käymälä, loistaa häikäisevänä joulukuisen hämärän läpi. Sieltä saapuu galleriaa ylläpitävän turkulaisen taiteilijayhdistys Arten tuore toiminnanjohtaja Elina Suoyrjö, jonka olen kutsunut keskustelemaan kanssani muun muassa työstä, taiteesta, tutkimuksesta ja elämästä.

Seisoskelen kahvilan edessä rantakadulla ja katselen Aura-joen toisella puolella häämöttävää Titanik-galleriaa. Kaunis tila, aiemmassa elämässään julkinen käymälä, loistaa häikäisevänä joulukuisen hämärän läpi. Sieltä saapuu galleriaa ylläpitävän turkulaisen taiteilijayhdistys Arten tuore toiminnanjohtaja Elina Suoyrjö, jonka olen kutsunut keskustelemaan kanssani muun muassa työstä, taiteesta, tutkimuksesta ja elämästä.