Galleria Sculptorissa avautui keskiviikkona Warren Kingin näyttely Pahvisia ihmisiä, joka koostuu nimensä mukaisesti pahvisista ihmisistä mutta kertoo myös kauniin tarinan itsensä löytämisestä (ja hukkaamisesta).   Warren King askartelee ihmisiä pahvilaatikkopahvista ja liimasta. Hänen veistoksiaan on nyt esillä Galleria Sculptorissa sopivasti Helsingin Juhlaviikoille ajoitetussa kutsunäyttelyssä. Galleriatilaan väljästi ja luontevasti asettuvat pahviveistokset ovat ilmeikkäitä ja oudon eläviä. Näyttelyvieraiden joukossa ne ovat kuin osallistujina muiden joukossa ja silti kuin hologrammeja tai avatareja, kiehtovia ajan ja tilan merkitsijöitä. Ne sulautuvat elävyydellään joukkoon, mutta jokainen veistos on oma persoonansa ilmeineen ja eleineen. Ruotsissa asuva, amerikkalaissyntyinen Warren King on taidekentällä tulokas. Hän on pitänyt ensimmäisen näyttelynsä viime vuonna. Aiemmin King on työskennellyt data-analyytikkona yrityksille ja sitä ennen rakennusteknikkona. Kingin pahviveistoksissa, jotka koostuvat vain pahvista ja liimasta, voi nähdä kaikuja hänen rakennusteknisestä osaamisestaan. Veistokset ovat kubistisella tavalla pullistelevan kolmiulotteisia, mutta kun niiden taakse kiertää, on kontrasti suuri: ne ovat kuin ihmisen muotoisia naamareita – takaa onttoja kuoria. Kingiltä takaosan näkyviin jättäminen tuntuu taktiselta vedolta, silmänkääntötempulta, joka tahtoo kertoa salaisuutensa samantien. Näyttelyssä esillä olevat veistokset, ihmishahmot, kertovat selkänsä takana rakennustapansa, mutta peilaavat pahvipinnallaan parhaimmillaan kokonaisia kuvitteellisia elämäntarinoita. Niillä on kuitenkin myös todelliset, elävät ja hengittävät esikuvansa kaukana toisaalla, eräässä kiinalaisessa kylässä. King matkusti kuusi vuotta sitten ensimmäistä kertaa Kiinaan Shaoxing-nimiseen kylään, jossa hänen sukunsa on asunut sukupolvien ajan. Kun King kulki kylän katuja ja keskusteli ihmisten kanssa, tunsivat monet heistä Kingin isovanhemmat, jotka olivat muuttaneet kylästä 50 vuotta aiemmin. Sattumalta Shaoxingin kaduilla King tavoitti jotakin erityistä. Hän saavutti samanaikaisesti yhteyden itselleen vieraisiin ihmisiin sekä omaan sukuunsa ja taustaansa, omaan identiteettiinsä. Hän aikookin jatkaa projektia tavoitteenaan veistää pahvista isovanhempiensa kotikylän kaikki asukkaat yksi kerrallaan. Ehkäpä rakentaakseen tuon yhteyden yhä uudelleen. Hukatakseen ja löytääkseen itsensä tuon yhteyden kautta uudelleen, kuten hänen yhdessä Joanne Grüne-Yanoffin kanssa TN10-nimellä toteuttamansa teoksen ”Find yourself lose yourself” ilmassa leijuvat kupariset kirjaimet kiteyttävät.   Näyttely avoinna 4.9.2016 saakka Galleria Sculptor Eteläranta 12   Kuvat: Sanna Lipponen Galleria Sculptor Sanna Lipponen]]>