Leikkiluola kyseenalaistaa taidetilan merkityksen: Haastattelussa Sakari Tervo – EDIT

Sulje

Sulje

Leikkiluola kyseenalaistaa taidetilan merkityksen: Haastattelussa Sakari Tervo

7.10.2018

Haastattelu

Leikkiluola on pommisuojaan rakennettu lasten leikkipaikka Helsingin Hakaniemessä. Kesällä 2018 taiteilija Sakari Tervo järjesti luolassa A Cave for Play -ryhmänäyttelyn, jonka voi nähdä ja kokea ainoastaan siitä tuotetun pdf-julkaisun kautta. Dokumentaatiokuvia sekä näyttelytekstin sisältävän tiedoston hän jakoi kansainvälisiin verkossa ilmestyviin taidemedioihin vapaasti julkaistavaksi.

Kuva: Sakari Tervo

Viivi Poutiainen Miksi Leikkiluola valikoitui näyttelyn paikaksi?
Sakari Tervo Minua on alkanut kiinnostaa pelkästään kuvien tai julkaisujen välityksellä koettavat näyttelyt. Näen niissä miellyttävää keveyttä ja mahdollisuuden käyttää näyttelytilana tai ympäristönä jotain muutakin kuin galleriatilaa. Halusin tehdä myös jotain konkreettista reaktiona keväällä 2018 uudelleen leimahtaneeseen näyttelyvuokrakeskusteluun. Mielestäni keskustelu oli jälleen ajautunut ohi aiheen ja tilanteeseen, jossa osa keskustelijoista jakoi “realiteetteja naiiveille”. Halusin siis osoittaa, että korkeatasoisen näyttelyn voi tuottaa ilman virallista näyttelytilaa ja vieläpä saada sille kansainvälistä näkyvyyttä.

Hakaniemen torin alla sijaitseva Leikkiluola on pommisuojaan rakennettu lasten leikkipaikka. Olin käynyt siellä kolmevuotiaan tyttäreni kanssa muutaman kerran ja mielestäni paikan värikkäät muovipinnat, sokkeloiset rakenteet, remmit ja verkot oikein vaativat teoksia rinnalleen. Minulle paikan sisustus tuo jollain tapaa mieleen helposti letkulla putsattavan S&M-huivipuiston. Ajatus pommisuojasta leikkipaikkana on myös sekä kaunis että kauhistuttava. Näiden muovipalmujen alla sitten nukuttaisiin, jos sota syttyisi ja kun valot sammuisivat, niin siellä ei todellakaan olisi mitään valoa: pilkkopimeää ja pommien kuminaa.
VP Miten tämä näyttely erosi aiemmista, joita olet ollut järjestämässä?
ST Olen vuodesta 2012 saakka toiminut taiteilijavetoisissa gallerioissa (Titanik Turussa ja Sorbus Helsingissä). Tämän lisäsi olen järjestänyt omia näyttelyitä, mutta A Cave for Play oli ensimmäinen kerta kun olin vastuussa ryhmänäyttelyn kuratoinnista ja suunnittelusta yksin enkä osana työryhmää. Se oli myös ensimmäinen pelkästään julkaisumuodossa koettava näyttely, jonka olen toteuttanut. Näyttely ei siis ollut “avoinna” yleisölle, vaan siitä tuli julkinen koostamani pdf-julkaisun kautta, johon tutkijatohtorina Aalto-yliopistossa työskentelevä veljeni Juuso Tervo kirjotti näyttelytekstin. Julkaisu on edelleen ladattavissa nettisivuiltani ja tämän lisäksi kuvia on levitetty verkossa muun muassa Tzvetnik-blogin toimesta.

Mielestäni julkaisumuotoisissa näyttelyissä konventionaalisen taidetilan merkitys kyseenalaistuu. Tämä tilallinen muutos murtaa taiteessa vallitsevia arvojärjestelmiä ja erilaisten instituutioiden yksinoikeus taiteen näyttämöinä saa rinnalleen tarpeellisia ja eri luonteisia vaihtoehtoja. Näin työskennellen pystyy toimimaan myös hyvin paikallisesti, mutta suoraan kansainväliselle yleisölle.

Kuva: Sakari Tervo

VP Miten juuri nämä teokset tai taiteilijat päätyivät mukaan näyttelyyn?
ST Päätin valita näiltä 11 taiteilijalta teoksia, joka mielestäni kommunikoivat mielenkiintoisella tavalla paikan kinkyhenkisten leikkivarusteiden kanssa. Halusin myös koota ryhmän taiteilijoita, joita ei ensimmäiseksi ajattelisi samaan ryhmänäyttelyyn. Esimerkiksi Aki Turusen maalauksessa The Spring Fantasy, the brimstone on mielestäni jotain sellaista kaunista seksuaalisuutta. Sellaista erotiikkaa, joka ei huuda, vaan joka välittyy perhosen siiveniskuin. Toisaalta Man Yaun teos KNIGHT on selkeän eroottinen, mutta Leikkiluolan synttärihuoneessa se hehkui hellyyttävää leikkisyyttä. Halusin myös teosten materiaalien olevan monipuolisessa suhteessa Leikkiluolassa käytettyjen materiaalien kanssa.
VP Onko suunnitelmissasi jo uusia vastaavia paikkoja, joissa haluaisit toteuttaa näyttelyn?
ST Olen itseasiassa suunnittelemassa uutta julkaisua osaksi alkuvuodesta avattavaa nettialustaa, jota yhdysvaltalainen kuraattori-kriitikko Jacquelyn Davis on järjestämässä. Voin kertoa tästä lisää sitten kun paikka ja taiteilijat varmistuvat.

Kuva: Otto Byström

Näyttelyn taiteilijat ovat: Corinna Helenelund, Lukas Hoffmann, Milena Huhta, Johanna Härkönen, Arttu Merimaa, Hermanni Saarinen, Raimo Saarinen, LM Salling, Aki Turunen, Niina Tervo ja Man Yau.

sakaritervo.com/acaveforplay.pdf

 

Artikkelikuva: Sakari Tervo, kuvan teos Niina Tervo: Amphibian, 2017

Olen taidehistorioitsija ja mielessäni ovat usein taiteen välittämiseen ja sosiologiaan liittyvät kysymykset. Tällä hetkellä työskentelen korkeakouluhallinnon parissa, aiemmin muun muassa museoissa ja gallerioissa. Lähestyn taidetta katsoen, kuunnellen ja keskustellen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tagit: , , , , , , , , , , , , ,

LUE SEURAAVAKSI

Hinni Huttusen ja Taru Kallion ensimmäinen yhteisnäyttely Monster Mother on parhaillaan esillä Detroit Stockholm -galleriassa Tukholmassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kiinnostavan vuoropuhelun. Kehollisuuden ja äitiyden teemojen käsittelyn lisäksi taiteilijoita yhdistää se, että he molemmat ovat kotoisin Pieksämäeltä Etelä-Savosta sekä asuvat ja työskentelevät ulkomailla.

Hinni Huttusen ja Taru Kallion ensimmäinen yhteisnäyttely Monster Mother on parhaillaan esillä Detroit Stockholm -galleriassa Tukholmassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kiinnostavan vuoropuhelun. Kehollisuuden ja äitiyden teemojen käsittelyn lisäksi taiteilijoita yhdistää se, että he molemmat ovat kotoisin Pieksämäeltä Etelä-Savosta sekä asuvat ja työskentelevät ulkomailla.

Hinni Huttusen ja Taru Kallion ensimmäinen yhteisnäyttely Monster Mother on parhaillaan esillä Detroit Stockholm -galleriassa Tukholmassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kiinnostavan vuoropuhelun. Kehollisuuden ja äitiyden teemojen käsittelyn lisäksi taiteilijoita yhdistää se, että he molemmat ovat kotoisin Pieksämäeltä Etelä-Savosta sekä asuvat ja työskentelevät ulkomailla.

Hinni Huttusen ja Taru Kallion ensimmäinen yhteisnäyttely Monster Mother on parhaillaan esillä Detroit Stockholm -galleriassa Tukholmassa. Valokuvataiteilijan ja taidemaalarin teokset muodostavat kiinnostavan vuoropuhelun. Kehollisuuden ja äitiyden teemojen käsittelyn lisäksi taiteilijoita yhdistää se, että he molemmat ovat kotoisin Pieksämäeltä Etelä-Savosta sekä asuvat ja työskentelevät ulkomailla.

Hirviömäisyydestä, kehollisuudesta ja polttavista aiheista – Haastattelussa Hinni Huttunen ja Taru Kallio

 27.2.2025 Haastattelu

“Minua kiinnostaa essee tekstilajina sekä sen soveltaminen kuvataiteelliseen työskentelyyn. Esseen logiikalla työskentely tarkoittaa minulle kuljeskelemista, harhailua ja päätymistä sivupoluille”, sanoo kuvataiteilija Aura Saarikoski. Keskustelimme hänen kanssaan autofiktiosta valokuvassa, kuvan ja tekstin keinoista sekä sumun mahdollisuuksista.

“Minua kiinnostaa essee tekstilajina sekä sen soveltaminen kuvataiteelliseen työskentelyyn. Esseen logiikalla työskentely tarkoittaa minulle kuljeskelemista, harhailua ja päätymistä sivupoluille”, sanoo kuvataiteilija Aura Saarikoski. Keskustelimme hänen kanssaan autofiktiosta valokuvassa, kuvan ja tekstin keinoista sekä sumun mahdollisuuksista.

“Minua kiinnostaa essee tekstilajina sekä sen soveltaminen kuvataiteelliseen työskentelyyn. Esseen logiikalla työskentely tarkoittaa minulle kuljeskelemista, harhailua ja päätymistä sivupoluille”, sanoo kuvataiteilija Aura Saarikoski. Keskustelimme hänen kanssaan autofiktiosta valokuvassa, kuvan ja tekstin keinoista sekä sumun mahdollisuuksista.

“Minua kiinnostaa essee tekstilajina sekä sen soveltaminen kuvataiteelliseen työskentelyyn. Esseen logiikalla työskentely tarkoittaa minulle kuljeskelemista, harhailua ja päätymistä sivupoluille”, sanoo kuvataiteilija Aura Saarikoski. Keskustelimme hänen kanssaan autofiktiosta valokuvassa, kuvan ja tekstin keinoista sekä sumun mahdollisuuksista.

Autofiktio ja esseen logiikka valokuvassa – Haastattelussa Aura Saarikoski

 4.4.2023 Haastattelu

“Taiteen tekeminen ja maalaaminen ovat minulle ihan samanlainen vietti ja eläimellinen tarve kuin hiekkakuvioiden tekeminen pallokalalle” sanoo kuvataiteilija Taru Happonen. Keskustelimme hänen kanssaan kosmisesta mittakaavasta, lempeistä sävyistä sekä taiteen tekemisestä viettinä.

“Taiteen tekeminen ja maalaaminen ovat minulle ihan samanlainen vietti ja eläimellinen tarve kuin hiekkakuvioiden tekeminen pallokalalle” sanoo kuvataiteilija Taru Happonen. Keskustelimme hänen kanssaan kosmisesta mittakaavasta, lempeistä sävyistä sekä taiteen tekemisestä viettinä.

“Taiteen tekeminen ja maalaaminen ovat minulle ihan samanlainen vietti ja eläimellinen tarve kuin hiekkakuvioiden tekeminen pallokalalle” sanoo kuvataiteilija Taru Happonen. Keskustelimme hänen kanssaan kosmisesta mittakaavasta, lempeistä sävyistä sekä taiteen tekemisestä viettinä.

“Taiteen tekeminen ja maalaaminen ovat minulle ihan samanlainen vietti ja eläimellinen tarve kuin hiekkakuvioiden tekeminen pallokalalle” sanoo kuvataiteilija Taru Happonen. Keskustelimme hänen kanssaan kosmisesta mittakaavasta, lempeistä sävyistä sekä taiteen tekemisestä viettinä.

Kosmisesta mittakaavasta ja taiteen tekemisestä viettinä – Haastattelussa Taru Happonen

 25.11.2022 Haastattelu

Kuvataiteilijat Kastehelmi Korpijaakko ja Lotta Djupsund jakavat työhuoneen Harakan Taiteilijatalossa. Lisäksi heitä yhdistää praktiikka, jossa valokuva ja kirjoittaminen kietoutuvat yhteen. Keskustelimme muun muassa hallinnan ja sanallistamisen tarpeesta sekä teosten esittämiseen liittyvistä hankaluuden kokemuksista.

Kuvataiteilijat Kastehelmi Korpijaakko ja Lotta Djupsund jakavat työhuoneen Harakan Taiteilijatalossa. Lisäksi heitä yhdistää praktiikka, jossa valokuva ja kirjoittaminen kietoutuvat yhteen. Keskustelimme muun muassa hallinnan ja sanallistamisen tarpeesta sekä teosten esittämiseen liittyvistä hankaluuden kokemuksista.

Kuvataiteilijat Kastehelmi Korpijaakko ja Lotta Djupsund jakavat työhuoneen Harakan Taiteilijatalossa. Lisäksi heitä yhdistää praktiikka, jossa valokuva ja kirjoittaminen kietoutuvat yhteen. Keskustelimme muun muassa hallinnan ja sanallistamisen tarpeesta sekä teosten esittämiseen liittyvistä hankaluuden kokemuksista.

Kuvataiteilijat Kastehelmi Korpijaakko ja Lotta Djupsund jakavat työhuoneen Harakan Taiteilijatalossa. Lisäksi heitä yhdistää praktiikka, jossa valokuva ja kirjoittaminen kietoutuvat yhteen. Keskustelimme muun muassa hallinnan ja sanallistamisen tarpeesta sekä teosten esittämiseen liittyvistä hankaluuden kokemuksista.

Valokuvan ja tekstin välissä – Haastattelussa Kastehelmi Korpijaakko ja Lotta Djupsund

 16.2.2022 Haastattelu

”Ajatteluni tapahtuu tilassa, ajassa ja materiaalien parissa olemisessa sekä aistimisesta, kysymyksistä ja keskusteluista”, kuvailee kuraattori Riikka Thitz.

Tapasimme hänen kuratoimassaan Taideyliopiston Kuvataideakatemian Kuva/Tila-gallerian avajaisnäyttelyssä Ebb and flow, jossa keskustelimme kuvataiteen ja esittävien taiteiden vastavuoroisuudesta, tilan tunnusta sekä sen aistimisen herkkyydestä.

”Ajatteluni tapahtuu tilassa, ajassa ja materiaalien parissa olemisessa sekä aistimisesta, kysymyksistä ja keskusteluista”, kuvailee kuraattori Riikka Thitz.

Tapasimme hänen kuratoimassaan Taideyliopiston Kuvataideakatemian Kuva/Tila-gallerian avajaisnäyttelyssä Ebb and flow, jossa keskustelimme kuvataiteen ja esittävien taiteiden vastavuoroisuudesta, tilan tunnusta sekä sen aistimisen herkkyydestä.

”Ajatteluni tapahtuu tilassa, ajassa ja materiaalien parissa olemisessa sekä aistimisesta, kysymyksistä ja keskusteluista”, kuvailee kuraattori Riikka Thitz.

Tapasimme hänen kuratoimassaan Taideyliopiston Kuvataideakatemian Kuva/Tila-gallerian avajaisnäyttelyssä Ebb and flow, jossa keskustelimme kuvataiteen ja esittävien taiteiden vastavuoroisuudesta, tilan tunnusta sekä sen aistimisen herkkyydestä.

”Ajatteluni tapahtuu tilassa, ajassa ja materiaalien parissa olemisessa sekä aistimisesta, kysymyksistä ja keskusteluista”, kuvailee kuraattori Riikka Thitz.

Tapasimme hänen kuratoimassaan Taideyliopiston Kuvataideakatemian Kuva/Tila-gallerian avajaisnäyttelyssä Ebb and flow, jossa keskustelimme kuvataiteen ja esittävien taiteiden vastavuoroisuudesta, tilan tunnusta sekä sen aistimisen herkkyydestä.

Aistien tilassa – Haastattelussa Riikka Thitz

 23.1.2022 Haastattelu