Edit

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

Atomin haamu on esitys, joka kertoo tarinaa ajasta. Felicia Honkasalon, Akuliina Niemen ja Masi Tiitan VR-teos kutsuu todistamaan ”maailman pisimpiä hautajaisia” Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Baltic Circle -festivaalilla marraskuun lopussa esitetty teos vie syvälle maan alle ja näyttää ihmeellisiä aikeita.

EDITin Valokeilassa on juttusarja, jossa keskitymme yhteen teokseen kerrallaan. Haluamme antaa oman tilansa ja aikansa yhden teoksen kohtaamiseen sekä siihen liittyvään intimiteettiin ja intensiteettiin. Esittelemme sarjassa teoksia, jotka ovat meille jollain tapaa ajankohtaisia tai aikojen kuluessa tärkeiksi muodostuneita. Nyt vuorossa on Wu Tsangin lyhytdokumenttielokuva Into A Space of Love.

EDITin Valokeilassa on juttusarja, jossa keskitymme yhteen teokseen kerrallaan. Haluamme antaa oman tilansa ja aikansa yhden teoksen kohtaamiseen sekä siihen liittyvään intimiteettiin ja intensiteettiin. Esittelemme sarjassa teoksia, jotka ovat meille jollain tapaa ajankohtaisia tai aikojen kuluessa tärkeiksi muodostuneita. Nyt vuorossa on Wu Tsangin lyhytdokumenttielokuva Into A Space of Love.

EDITin Valokeilassa on juttusarja, jossa keskitymme yhteen teokseen kerrallaan. Haluamme antaa oman tilansa ja aikansa yhden teoksen kohtaamiseen sekä siihen liittyvään intimiteettiin ja intensiteettiin. Esittelemme sarjassa teoksia, jotka ovat meille jollain tapaa ajankohtaisia tai aikojen kuluessa tärkeiksi muodostuneita. Nyt vuorossa on Wu Tsangin lyhytdokumenttielokuva Into A Space of Love.

EDITin Valokeilassa on juttusarja, jossa keskitymme yhteen teokseen kerrallaan. Haluamme antaa oman tilansa ja aikansa yhden teoksen kohtaamiseen sekä siihen liittyvään intimiteettiin ja intensiteettiin. Esittelemme sarjassa teoksia, jotka ovat meille jollain tapaa ajankohtaisia tai aikojen kuluessa tärkeiksi muodostuneita. Nyt vuorossa on Wu Tsangin lyhytdokumenttielokuva Into A Space of Love.

EDITin Valokeilassa on juttusarja, jossa keskitymme yhteen taideteokseen kerrallaan. Haluamme antaa oman tilansa ja aikansa yhden teoksen kohtaamiseen sekä siihen liittyvään intimiteettiin ja intensiteettiin. Esittelemme sarjassa teoksia, jotka ovat meille jollain tapaa ajankohtaisia tai aikojen kuluessa tärkeiksi muodostuneita. Nyt vuorossa on Mary Reid Kelleyn ja Patrick Kelleyn hulvaton ja hieno teos This is Offal (2016).

EDITin Valokeilassa on juttusarja, jossa keskitymme yhteen taideteokseen kerrallaan. Haluamme antaa oman tilansa ja aikansa yhden teoksen kohtaamiseen sekä siihen liittyvään intimiteettiin ja intensiteettiin. Esittelemme sarjassa teoksia, jotka ovat meille jollain tapaa ajankohtaisia tai aikojen kuluessa tärkeiksi muodostuneita. Nyt vuorossa on Mary Reid Kelleyn ja Patrick Kelleyn hulvaton ja hieno teos This is Offal (2016).

EDITin Valokeilassa on juttusarja, jossa keskitymme yhteen taideteokseen kerrallaan. Haluamme antaa oman tilansa ja aikansa yhden teoksen kohtaamiseen sekä siihen liittyvään intimiteettiin ja intensiteettiin. Esittelemme sarjassa teoksia, jotka ovat meille jollain tapaa ajankohtaisia tai aikojen kuluessa tärkeiksi muodostuneita. Nyt vuorossa on Mary Reid Kelleyn ja Patrick Kelleyn hulvaton ja hieno teos This is Offal (2016).

EDITin Valokeilassa on juttusarja, jossa keskitymme yhteen taideteokseen kerrallaan. Haluamme antaa oman tilansa ja aikansa yhden teoksen kohtaamiseen sekä siihen liittyvään intimiteettiin ja intensiteettiin. Esittelemme sarjassa teoksia, jotka ovat meille jollain tapaa ajankohtaisia tai aikojen kuluessa tärkeiksi muodostuneita. Nyt vuorossa on Mary Reid Kelleyn ja Patrick Kelleyn hulvaton ja hieno teos This is Offal (2016).

EDITin Valokeilassa on juttusarja, jossa keskitymme yhteen taideteokseen kerrallaan. Haluamme antaa oman tilansa ja aikansa yhden teoksen kohtaamiseen sekä siihen liittyvään intimiteettiin ja intensiteettiin. Esittelemme sarjassa teoksia, jotka ovat meille jollain tapaa ajankohtaisia tai aikojen kuluessa tärkeiksi muodostuneita. Tällä kertaa teemme kuitenkin poikkeuksen yhden teoksen periaatteesta ja nostamme Valokeilaan Maeve Brennanin Listening in the Dark -dokumenttielokuvan seuraksi Daisy Hildyardin The Second Body -kirjan, sillä teokset risteävät herkullisesti sekä teemansa että muotonsa puolesta. Molemmat käyttävät esseemuotoa käsitelläkseen monitasoisesti ja hienovaraisesti kysymyksiä ihmisten ja toislajisten olemassaoloista ja vaikutussuhteista.

EDITin Valokeilassa on juttusarja, jossa keskitymme yhteen taideteokseen kerrallaan. Haluamme antaa oman tilansa ja aikansa yhden teoksen kohtaamiseen sekä siihen liittyvään intimiteettiin ja intensiteettiin. Esittelemme sarjassa teoksia, jotka ovat meille jollain tapaa ajankohtaisia tai aikojen kuluessa tärkeiksi muodostuneita. Tällä kertaa teemme kuitenkin poikkeuksen yhden teoksen periaatteesta ja nostamme Valokeilaan Maeve Brennanin Listening in the Dark -dokumenttielokuvan seuraksi Daisy Hildyardin The Second Body -kirjan, sillä teokset risteävät herkullisesti sekä teemansa että muotonsa puolesta. Molemmat käyttävät esseemuotoa käsitelläkseen monitasoisesti ja hienovaraisesti kysymyksiä ihmisten ja toislajisten olemassaoloista ja vaikutussuhteista.

EDITin Valokeilassa on juttusarja, jossa keskitymme yhteen taideteokseen kerrallaan. Haluamme antaa oman tilansa ja aikansa yhden teoksen kohtaamiseen sekä siihen liittyvään intimiteettiin ja intensiteettiin. Esittelemme sarjassa teoksia, jotka ovat meille jollain tapaa ajankohtaisia tai aikojen kuluessa tärkeiksi muodostuneita. Tällä kertaa teemme kuitenkin poikkeuksen yhden teoksen periaatteesta ja nostamme Valokeilaan Maeve Brennanin Listening in the Dark -dokumenttielokuvan seuraksi Daisy Hildyardin The Second Body -kirjan, sillä teokset risteävät herkullisesti sekä teemansa että muotonsa puolesta. Molemmat käyttävät esseemuotoa käsitelläkseen monitasoisesti ja hienovaraisesti kysymyksiä ihmisten ja toislajisten olemassaoloista ja vaikutussuhteista.

EDITin Valokeilassa on juttusarja, jossa keskitymme yhteen taideteokseen kerrallaan. Haluamme antaa oman tilansa ja aikansa yhden teoksen kohtaamiseen sekä siihen liittyvään intimiteettiin ja intensiteettiin. Esittelemme sarjassa teoksia, jotka ovat meille jollain tapaa ajankohtaisia tai aikojen kuluessa tärkeiksi muodostuneita. Tällä kertaa teemme kuitenkin poikkeuksen yhden teoksen periaatteesta ja nostamme Valokeilaan Maeve Brennanin Listening in the Dark -dokumenttielokuvan seuraksi Daisy Hildyardin The Second Body -kirjan, sillä teokset risteävät herkullisesti sekä teemansa että muotonsa puolesta. Molemmat käyttävät esseemuotoa käsitelläkseen monitasoisesti ja hienovaraisesti kysymyksiä ihmisten ja toislajisten olemassaoloista ja vaikutussuhteista.

Viime viikolla The Guardian julkaisi lyttäävän arvion Helene Schjerfbeckin näyttelystä, ja yhtäkkiä kuvataidekritiikki nousi suureksi uutiseksi. Mitä se tarkoittaa tai mitä se voisi tarkoittaa kritiikin kannalta? 

Viime viikolla The Guardian julkaisi lyttäävän arvion Helene Schjerfbeckin näyttelystä, ja yhtäkkiä kuvataidekritiikki nousi suureksi uutiseksi. Mitä se tarkoittaa tai mitä se voisi tarkoittaa kritiikin kannalta? 

Viime viikolla The Guardian julkaisi lyttäävän arvion Helene Schjerfbeckin näyttelystä, ja yhtäkkiä kuvataidekritiikki nousi suureksi uutiseksi. Mitä se tarkoittaa tai mitä se voisi tarkoittaa kritiikin kannalta? 

Viime viikolla The Guardian julkaisi lyttäävän arvion Helene Schjerfbeckin näyttelystä, ja yhtäkkiä kuvataidekritiikki nousi suureksi uutiseksi. Mitä se tarkoittaa tai mitä se voisi tarkoittaa kritiikin kannalta? 

EDITissä alkaa tänä vuonna uusi juttusarja, jossa keskitymme yhteen taideteokseen kerrallaan. Teoksen äärelle pysähtymisestä puhutaan aina, mutta kuinka usein sitä lopulta tuleekaan tehtyä? Yhden teoksen kohtaamiseen liittyy intimiteettiä ja intensiteettiä, jolle haluamme antaa tässä sarjassa oman tilansa ja aikansa. Esittelemme teoksia, jotka ovat meille jollain tapaa ajankohtaisia tai aikojen kuluessa tärkeiksi muodostuneita. Valokeilassa-sarjan aloittaa Sasha Huberin videoteos Karakia – The Resetting Ceremony (2015), jonka myötä lähdemme Uuden-Seelannin jäätiköille purkamaan sortavia rakenteita.

EDITissä alkaa tänä vuonna uusi juttusarja, jossa keskitymme yhteen taideteokseen kerrallaan. Teoksen äärelle pysähtymisestä puhutaan aina, mutta kuinka usein sitä lopulta tuleekaan tehtyä? Yhden teoksen kohtaamiseen liittyy intimiteettiä ja intensiteettiä, jolle haluamme antaa tässä sarjassa oman tilansa ja aikansa. Esittelemme teoksia, jotka ovat meille jollain tapaa ajankohtaisia tai aikojen kuluessa tärkeiksi muodostuneita. Valokeilassa-sarjan aloittaa Sasha Huberin videoteos Karakia – The Resetting Ceremony (2015), jonka myötä lähdemme Uuden-Seelannin jäätiköille purkamaan sortavia rakenteita.

EDITissä alkaa tänä vuonna uusi juttusarja, jossa keskitymme yhteen taideteokseen kerrallaan. Teoksen äärelle pysähtymisestä puhutaan aina, mutta kuinka usein sitä lopulta tuleekaan tehtyä? Yhden teoksen kohtaamiseen liittyy intimiteettiä ja intensiteettiä, jolle haluamme antaa tässä sarjassa oman tilansa ja aikansa. Esittelemme teoksia, jotka ovat meille jollain tapaa ajankohtaisia tai aikojen kuluessa tärkeiksi muodostuneita. Valokeilassa-sarjan aloittaa Sasha Huberin videoteos Karakia – The Resetting Ceremony (2015), jonka myötä lähdemme Uuden-Seelannin jäätiköille purkamaan sortavia rakenteita.

EDITissä alkaa tänä vuonna uusi juttusarja, jossa keskitymme yhteen taideteokseen kerrallaan. Teoksen äärelle pysähtymisestä puhutaan aina, mutta kuinka usein sitä lopulta tuleekaan tehtyä? Yhden teoksen kohtaamiseen liittyy intimiteettiä ja intensiteettiä, jolle haluamme antaa tässä sarjassa oman tilansa ja aikansa. Esittelemme teoksia, jotka ovat meille jollain tapaa ajankohtaisia tai aikojen kuluessa tärkeiksi muodostuneita. Valokeilassa-sarjan aloittaa Sasha Huberin videoteos Karakia – The Resetting Ceremony (2015), jonka myötä lähdemme Uuden-Seelannin jäätiköille purkamaan sortavia rakenteita.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on toimittaja ja kriitikko Iida Sofia Hirvonen.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on toimittaja ja kriitikko Iida Sofia Hirvonen.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on toimittaja ja kriitikko Iida Sofia Hirvonen.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on toimittaja ja kriitikko Iida Sofia Hirvonen.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Tässä tekstissä palaan marraskuun lopussa järjestettyyn konferenssiin Punctum Ceasura – Art Criticism in a New Public Sphere.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Tässä tekstissä palaan marraskuun lopussa järjestettyyn konferenssiin Punctum Ceasura – Art Criticism in a New Public Sphere.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Tässä tekstissä palaan marraskuun lopussa järjestettyyn konferenssiin Punctum Ceasura – Art Criticism in a New Public Sphere.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Tässä tekstissä palaan marraskuun lopussa järjestettyyn konferenssiin Punctum Ceasura – Art Criticism in a New Public Sphere.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on kriitikko ja tutkija Sini Mononen. 

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on kriitikko ja tutkija Sini Mononen. 

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on kriitikko ja tutkija Sini Mononen. 

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on kriitikko ja tutkija Sini Mononen. 

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on Mustekala-verkkolehden päätoimittaja ja teatterikriitikko Matti Tuomela.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on Mustekala-verkkolehden päätoimittaja ja teatterikriitikko Matti Tuomela.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on Mustekala-verkkolehden päätoimittaja ja teatterikriitikko Matti Tuomela.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt haastattelussa on Mustekala-verkkolehden päätoimittaja ja teatterikriitikko Matti Tuomela.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Tässä tekstissä kirjoitan kirjoittamisesta.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Tässä tekstissä kirjoitan kirjoittamisesta.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Tässä tekstissä kirjoitan kirjoittamisesta.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Tässä tekstissä kirjoitan kirjoittamisesta.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt vuorossa ovat kriitikon velvollisuudet, empatia ja vastuu.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt vuorossa ovat kriitikon velvollisuudet, empatia ja vastuu.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt vuorossa ovat kriitikon velvollisuudet, empatia ja vastuu.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia.
Sarja koostuu ajankohtaista kritiikkikeskustelua ja omaa työskentelyäni reflektoivista teksteistä. Sen lisäksi haastattelen eri kirjoittajia ja taiteilijoita. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin. Nyt vuorossa ovat kriitikon velvollisuudet, empatia ja vastuu.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin, mutta alkaa epävarmuuden ylistyksellä.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin, mutta alkaa epävarmuuden ylistyksellä.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin, mutta alkaa epävarmuuden ylistyksellä.

Kritiikin anatomia on juttusarja, jossa pohditaan kritiikin olemusta, kriitikon roolia ja kirjoittamista – sitä mitä kritiikin kirjoittaminen vaatii ja millainen on hyvän kritiikin anatomia. Sarja painottuu kritiikin kriisipuheen sijaan sen mahdollisuuksiin, mutta alkaa epävarmuuden ylistyksellä.

Heinäkuussa koko Suomi pysähtyy. Mitään ei tapahdu missään, koska osa porukasta telakoituu tiukasti mökilleen makaamaan ja osa suhaa täysillä ympäri maakuntia kesäteattereista kesänäyttelyihin. En ole vielä aivan varma kumpaan jengiin kuulun eli tässä muutama niistä kesänäyttelyistä tai tekosyistä jäädä mökille makaamaan.   1. Veden varassa Helsingissä ja Tammisaaressa Vietin juhannuksen Savossa mökillä. Siihen kuuluivat tiiviisti hyttyset […]

Heinäkuussa koko Suomi pysähtyy. Mitään ei tapahdu missään, koska osa porukasta telakoituu tiukasti mökilleen makaamaan ja osa suhaa täysillä ympäri maakuntia kesäteattereista kesänäyttelyihin. En ole vielä aivan varma kumpaan jengiin kuulun eli tässä muutama niistä kesänäyttelyistä tai tekosyistä jäädä mökille makaamaan.   1. Veden varassa Helsingissä ja Tammisaaressa Vietin juhannuksen Savossa mökillä. Siihen kuuluivat tiiviisti hyttyset […]

Heinäkuussa koko Suomi pysähtyy. Mitään ei tapahdu missään, koska osa porukasta telakoituu tiukasti mökilleen makaamaan ja osa suhaa täysillä ympäri maakuntia kesäteattereista kesänäyttelyihin. En ole vielä aivan varma kumpaan jengiin kuulun eli tässä muutama niistä kesänäyttelyistä tai tekosyistä jäädä mökille makaamaan.   1. Veden varassa Helsingissä ja Tammisaaressa Vietin juhannuksen Savossa mökillä. Siihen kuuluivat tiiviisti hyttyset […]

Heinäkuussa koko Suomi pysähtyy. Mitään ei tapahdu missään, koska osa porukasta telakoituu tiukasti mökilleen makaamaan ja osa suhaa täysillä ympäri maakuntia kesäteattereista kesänäyttelyihin. En ole vielä aivan varma kumpaan jengiin kuulun eli tässä muutama niistä kesänäyttelyistä tai tekosyistä jäädä mökille makaamaan.   1. Veden varassa Helsingissä ja Tammisaaressa Vietin juhannuksen Savossa mökillä. Siihen kuuluivat tiiviisti hyttyset […]

Terveisiä sateisesta Savosta. Olen laukannut peltoja pitkin ja nyhvännyt sohvannurkassa olohousuissa. Kulttuuriaktiviteeteistani merkittävin on toistaiseksi ollut Frozen-elokuvan katsominen, mutta kun palaan maalta kaupunkiin aion täräyttää näihin näyttelyihin. Tällä viikolla tarjolla on siis kolme valokuvanäyttelyä, jotka ovat myös taiteilijoiden ensimmäiset yksityisnäyttelyt. Teemoissa pujottelevat suru ja nauru, muistot ja hetkeen tarttuminen, maisemat ja murhatut kukat.   1. […]

Terveisiä sateisesta Savosta. Olen laukannut peltoja pitkin ja nyhvännyt sohvannurkassa olohousuissa. Kulttuuriaktiviteeteistani merkittävin on toistaiseksi ollut Frozen-elokuvan katsominen, mutta kun palaan maalta kaupunkiin aion täräyttää näihin näyttelyihin. Tällä viikolla tarjolla on siis kolme valokuvanäyttelyä, jotka ovat myös taiteilijoiden ensimmäiset yksityisnäyttelyt. Teemoissa pujottelevat suru ja nauru, muistot ja hetkeen tarttuminen, maisemat ja murhatut kukat.   1. […]

Terveisiä sateisesta Savosta. Olen laukannut peltoja pitkin ja nyhvännyt sohvannurkassa olohousuissa. Kulttuuriaktiviteeteistani merkittävin on toistaiseksi ollut Frozen-elokuvan katsominen, mutta kun palaan maalta kaupunkiin aion täräyttää näihin näyttelyihin. Tällä viikolla tarjolla on siis kolme valokuvanäyttelyä, jotka ovat myös taiteilijoiden ensimmäiset yksityisnäyttelyt. Teemoissa pujottelevat suru ja nauru, muistot ja hetkeen tarttuminen, maisemat ja murhatut kukat.   1. […]

Terveisiä sateisesta Savosta. Olen laukannut peltoja pitkin ja nyhvännyt sohvannurkassa olohousuissa. Kulttuuriaktiviteeteistani merkittävin on toistaiseksi ollut Frozen-elokuvan katsominen, mutta kun palaan maalta kaupunkiin aion täräyttää näihin näyttelyihin. Tällä viikolla tarjolla on siis kolme valokuvanäyttelyä, jotka ovat myös taiteilijoiden ensimmäiset yksityisnäyttelyt. Teemoissa pujottelevat suru ja nauru, muistot ja hetkeen tarttuminen, maisemat ja murhatut kukat.   1. […]

1. TIITUS PETÄJÄNIEMEN NÄYTTELY SALLITUT LEIKIT JA MUITA MAALAUKSIA GALLERIA JANGVASSA + JYTÄÄ Tiitus Petäjäniemi on Suomen parhaita taiteilijoita itsensä markkinoinnin saralla. Sanon tämän vain positiivisessa mielessä, ovathan nuo YouTube-mainokset ja ämpäritempaukset oivaltavia ja humoristisia. Näitä asioita toivon myös tältä näyttelyltä. Kuten taiteilija itse toteaa: “Hieno näyttely, katso kuvat!” Erityisen hyvä tai huono hetki Jangva-visiittiin […]

1. TIITUS PETÄJÄNIEMEN NÄYTTELY SALLITUT LEIKIT JA MUITA MAALAUKSIA GALLERIA JANGVASSA + JYTÄÄ Tiitus Petäjäniemi on Suomen parhaita taiteilijoita itsensä markkinoinnin saralla. Sanon tämän vain positiivisessa mielessä, ovathan nuo YouTube-mainokset ja ämpäritempaukset oivaltavia ja humoristisia. Näitä asioita toivon myös tältä näyttelyltä. Kuten taiteilija itse toteaa: “Hieno näyttely, katso kuvat!” Erityisen hyvä tai huono hetki Jangva-visiittiin […]

1. TIITUS PETÄJÄNIEMEN NÄYTTELY SALLITUT LEIKIT JA MUITA MAALAUKSIA GALLERIA JANGVASSA + JYTÄÄ Tiitus Petäjäniemi on Suomen parhaita taiteilijoita itsensä markkinoinnin saralla. Sanon tämän vain positiivisessa mielessä, ovathan nuo YouTube-mainokset ja ämpäritempaukset oivaltavia ja humoristisia. Näitä asioita toivon myös tältä näyttelyltä. Kuten taiteilija itse toteaa: “Hieno näyttely, katso kuvat!” Erityisen hyvä tai huono hetki Jangva-visiittiin […]

1. TIITUS PETÄJÄNIEMEN NÄYTTELY SALLITUT LEIKIT JA MUITA MAALAUKSIA GALLERIA JANGVASSA + JYTÄÄ Tiitus Petäjäniemi on Suomen parhaita taiteilijoita itsensä markkinoinnin saralla. Sanon tämän vain positiivisessa mielessä, ovathan nuo YouTube-mainokset ja ämpäritempaukset oivaltavia ja humoristisia. Näitä asioita toivon myös tältä näyttelyltä. Kuten taiteilija itse toteaa: “Hieno näyttely, katso kuvat!” Erityisen hyvä tai huono hetki Jangva-visiittiin […]

Wilma Hurskaisen näyttely The Man Comes Around avautui viime viikolla Valokuvagalleria Hippolytessä. Näyttelyn aiheena on mies ja sekös sukupuolentutkijaa hämmentää.   Olen seurannut Wilma Hurskaisen töitä ilolla. Aloitin sarjasta Woman Who Married a Horse, jolla Hurskainen sai minut paitsi ihastumaan (se tosin on hevosten kohdalla aika helppoa), myös pohtimaan teoksia Luce Irigarayn, psykoanalyysin ja erityisesti peilautumisen […]

Wilma Hurskaisen näyttely The Man Comes Around avautui viime viikolla Valokuvagalleria Hippolytessä. Näyttelyn aiheena on mies ja sekös sukupuolentutkijaa hämmentää.   Olen seurannut Wilma Hurskaisen töitä ilolla. Aloitin sarjasta Woman Who Married a Horse, jolla Hurskainen sai minut paitsi ihastumaan (se tosin on hevosten kohdalla aika helppoa), myös pohtimaan teoksia Luce Irigarayn, psykoanalyysin ja erityisesti peilautumisen […]

Wilma Hurskaisen näyttely The Man Comes Around avautui viime viikolla Valokuvagalleria Hippolytessä. Näyttelyn aiheena on mies ja sekös sukupuolentutkijaa hämmentää.   Olen seurannut Wilma Hurskaisen töitä ilolla. Aloitin sarjasta Woman Who Married a Horse, jolla Hurskainen sai minut paitsi ihastumaan (se tosin on hevosten kohdalla aika helppoa), myös pohtimaan teoksia Luce Irigarayn, psykoanalyysin ja erityisesti peilautumisen […]

Wilma Hurskaisen näyttely The Man Comes Around avautui viime viikolla Valokuvagalleria Hippolytessä. Näyttelyn aiheena on mies ja sekös sukupuolentutkijaa hämmentää.   Olen seurannut Wilma Hurskaisen töitä ilolla. Aloitin sarjasta Woman Who Married a Horse, jolla Hurskainen sai minut paitsi ihastumaan (se tosin on hevosten kohdalla aika helppoa), myös pohtimaan teoksia Luce Irigarayn, psykoanalyysin ja erityisesti peilautumisen […]

Tällä viikolla katsotaan taidetta hitaasti Slow Art Dayn innoittamana sekä Suomessa että Ruotsissa.   Hitaasti taidetta –päivä Suomen valokuvataiteen museossa 11.4. Suomen valokuvataiteen museo järjestää Slow Art Dayn innoittamana Hitaasti taidetta –päivän ensi lauantaina yli 160 muun museon ja gallerian rinnalla, ainoana Suomessa. “Hitaasti taidetta -päivän tavoitteena on keskittyä katsomaan taidetta määrällisesti vähän, mutta kestoltaan kauan. […]

Tällä viikolla katsotaan taidetta hitaasti Slow Art Dayn innoittamana sekä Suomessa että Ruotsissa.   Hitaasti taidetta –päivä Suomen valokuvataiteen museossa 11.4. Suomen valokuvataiteen museo järjestää Slow Art Dayn innoittamana Hitaasti taidetta –päivän ensi lauantaina yli 160 muun museon ja gallerian rinnalla, ainoana Suomessa. “Hitaasti taidetta -päivän tavoitteena on keskittyä katsomaan taidetta määrällisesti vähän, mutta kestoltaan kauan. […]

Tällä viikolla katsotaan taidetta hitaasti Slow Art Dayn innoittamana sekä Suomessa että Ruotsissa.   Hitaasti taidetta –päivä Suomen valokuvataiteen museossa 11.4. Suomen valokuvataiteen museo järjestää Slow Art Dayn innoittamana Hitaasti taidetta –päivän ensi lauantaina yli 160 muun museon ja gallerian rinnalla, ainoana Suomessa. “Hitaasti taidetta -päivän tavoitteena on keskittyä katsomaan taidetta määrällisesti vähän, mutta kestoltaan kauan. […]

Tällä viikolla katsotaan taidetta hitaasti Slow Art Dayn innoittamana sekä Suomessa että Ruotsissa.   Hitaasti taidetta –päivä Suomen valokuvataiteen museossa 11.4. Suomen valokuvataiteen museo järjestää Slow Art Dayn innoittamana Hitaasti taidetta –päivän ensi lauantaina yli 160 muun museon ja gallerian rinnalla, ainoana Suomessa. “Hitaasti taidetta -päivän tavoitteena on keskittyä katsomaan taidetta määrällisesti vähän, mutta kestoltaan kauan. […]