Edit

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Vuosi 2020 on pian vasta puolivälissä, mutta alkuvuoden aikana maailma on ehtinyt mullistua jo useampaan kertaan. Tämän muutosten ja uuden opettelun, toivon ja toivottomuuden värittämän kevään aikana olemme uudistaneet EDITin verkkosivut. Lämpimästi tervetuloa sekä uusille että jo tutuille lukijoille.

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tänä vuonna EDITissä ilmestyvässä Yhteisöllisyys-juttusarjassa syvennytään siihen, mitä yhteisöllisyys on ja mitä se voisi olla nykytaiteen kentällä ja kritiikissä. Yhteisöllisyys on ollut taiteen tekemisessä ja esittämisessä aina läsnä, mutta juuri nyt, maailmanlaajuisen kriisin keskellä, sen merkitys on voimistunut entisestään. 

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

Tervetuloa EDIT 2.0:n pariin! Vuoden 2017 aikana EDIT tiivistää julkaisutahtiaan ja panostaa entistä laadukkaampaan, syvällisempään ja monipuolisempaan taidejournalismiin. Verkkosivustolla on toteutettu myös teknisiä ja ulkoasullisia uudistuksia niin kirjoittajien kuin lukijoiden toiveiden mukaan.

HS:n Kuukausiliite julkaisi somekohutun, sittemmin kohu-somesensuroidun ja some-anteeksipyydetyn sekä lopulta printti-anteeksipyydetyn joukkoistavan juttunsa (jutulla ei ollut nimettyä kirjoittajaa), jonka päämääränä oli aktivoida Kuukausiliitteen lukijat verkkoäänestämään pilkkanimeä virolaisille. Suomen “suvaitsevaiston”, johon itsekin lukeudun, lisäksi järkyttyi muun muassa Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves. Selkkaus palautti ajatukseni edeltävän viikonlopun kulttuurijournalismikeskusteluun IHME-päivillä. Kuuden kulttuurilehden – niin & näin, Mustekala, […]

HS:n Kuukausiliite julkaisi somekohutun, sittemmin kohu-somesensuroidun ja some-anteeksipyydetyn sekä lopulta printti-anteeksipyydetyn joukkoistavan juttunsa (jutulla ei ollut nimettyä kirjoittajaa), jonka päämääränä oli aktivoida Kuukausiliitteen lukijat verkkoäänestämään pilkkanimeä virolaisille. Suomen “suvaitsevaiston”, johon itsekin lukeudun, lisäksi järkyttyi muun muassa Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves. Selkkaus palautti ajatukseni edeltävän viikonlopun kulttuurijournalismikeskusteluun IHME-päivillä. Kuuden kulttuurilehden – niin & näin, Mustekala, […]

HS:n Kuukausiliite julkaisi somekohutun, sittemmin kohu-somesensuroidun ja some-anteeksipyydetyn sekä lopulta printti-anteeksipyydetyn joukkoistavan juttunsa (jutulla ei ollut nimettyä kirjoittajaa), jonka päämääränä oli aktivoida Kuukausiliitteen lukijat verkkoäänestämään pilkkanimeä virolaisille. Suomen “suvaitsevaiston”, johon itsekin lukeudun, lisäksi järkyttyi muun muassa Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves. Selkkaus palautti ajatukseni edeltävän viikonlopun kulttuurijournalismikeskusteluun IHME-päivillä. Kuuden kulttuurilehden – niin & näin, Mustekala, […]

HS:n Kuukausiliite julkaisi somekohutun, sittemmin kohu-somesensuroidun ja some-anteeksipyydetyn sekä lopulta printti-anteeksipyydetyn joukkoistavan juttunsa (jutulla ei ollut nimettyä kirjoittajaa), jonka päämääränä oli aktivoida Kuukausiliitteen lukijat verkkoäänestämään pilkkanimeä virolaisille. Suomen “suvaitsevaiston”, johon itsekin lukeudun, lisäksi järkyttyi muun muassa Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves. Selkkaus palautti ajatukseni edeltävän viikonlopun kulttuurijournalismikeskusteluun IHME-päivillä. Kuuden kulttuurilehden – niin & näin, Mustekala, […]

1. Välineen kuolema Jotenkin tuntuu, että kuolemasta puhutaan koko ajan tosi monessa yhteydessä, eikä ainoastaan elävien olentojen kohdalla. Maalaus taisi kuolla New Yorkissa joskus kuuskytluvulla. Nyt taas eletään printtimedian kuoleman aikaa. Kauhean paatoksellista ja mediaseksikästä. Niin, siellähän ne Taide-lehden sivut vaan hapertuu jossain paperinkeräyslaatikon pohjalla. Eräskin mummeli saattaa pelastaa niitä sieltä ja punoa niistä kauppakasseja, […]

1. Välineen kuolema Jotenkin tuntuu, että kuolemasta puhutaan koko ajan tosi monessa yhteydessä, eikä ainoastaan elävien olentojen kohdalla. Maalaus taisi kuolla New Yorkissa joskus kuuskytluvulla. Nyt taas eletään printtimedian kuoleman aikaa. Kauhean paatoksellista ja mediaseksikästä. Niin, siellähän ne Taide-lehden sivut vaan hapertuu jossain paperinkeräyslaatikon pohjalla. Eräskin mummeli saattaa pelastaa niitä sieltä ja punoa niistä kauppakasseja, […]

1. Välineen kuolema Jotenkin tuntuu, että kuolemasta puhutaan koko ajan tosi monessa yhteydessä, eikä ainoastaan elävien olentojen kohdalla. Maalaus taisi kuolla New Yorkissa joskus kuuskytluvulla. Nyt taas eletään printtimedian kuoleman aikaa. Kauhean paatoksellista ja mediaseksikästä. Niin, siellähän ne Taide-lehden sivut vaan hapertuu jossain paperinkeräyslaatikon pohjalla. Eräskin mummeli saattaa pelastaa niitä sieltä ja punoa niistä kauppakasseja, […]

1. Välineen kuolema Jotenkin tuntuu, että kuolemasta puhutaan koko ajan tosi monessa yhteydessä, eikä ainoastaan elävien olentojen kohdalla. Maalaus taisi kuolla New Yorkissa joskus kuuskytluvulla. Nyt taas eletään printtimedian kuoleman aikaa. Kauhean paatoksellista ja mediaseksikästä. Niin, siellähän ne Taide-lehden sivut vaan hapertuu jossain paperinkeräyslaatikon pohjalla. Eräskin mummeli saattaa pelastaa niitä sieltä ja punoa niistä kauppakasseja, […]

”MEDIAN MURROS, PRINTIN KUOLEMA JA PÄLÄ PÄLÄ” (Olivia-lehti, 3/2014). Paljon puhutaan siitä, kuinka mediamaisema on murroksessa ja kuinka  hankalat ajat ovat erityisesti printtimedian kannalta. Olivia-lehdestä poimittu mielestäni mainio sitaatti taipuu kenties myös kuvaamaan taiteesta kirjoittamisen kinkkistä tilannetta tässä ajassa. Vähän yli vuosi sitten virtuaalisesti ilmoille kajautettu lehtikritiikin ja/tai kriitikon hätähuuto herätti paljon keskustelua työkseen taiteesta […]

”MEDIAN MURROS, PRINTIN KUOLEMA JA PÄLÄ PÄLÄ” (Olivia-lehti, 3/2014). Paljon puhutaan siitä, kuinka mediamaisema on murroksessa ja kuinka  hankalat ajat ovat erityisesti printtimedian kannalta. Olivia-lehdestä poimittu mielestäni mainio sitaatti taipuu kenties myös kuvaamaan taiteesta kirjoittamisen kinkkistä tilannetta tässä ajassa. Vähän yli vuosi sitten virtuaalisesti ilmoille kajautettu lehtikritiikin ja/tai kriitikon hätähuuto herätti paljon keskustelua työkseen taiteesta […]

”MEDIAN MURROS, PRINTIN KUOLEMA JA PÄLÄ PÄLÄ” (Olivia-lehti, 3/2014). Paljon puhutaan siitä, kuinka mediamaisema on murroksessa ja kuinka  hankalat ajat ovat erityisesti printtimedian kannalta. Olivia-lehdestä poimittu mielestäni mainio sitaatti taipuu kenties myös kuvaamaan taiteesta kirjoittamisen kinkkistä tilannetta tässä ajassa. Vähän yli vuosi sitten virtuaalisesti ilmoille kajautettu lehtikritiikin ja/tai kriitikon hätähuuto herätti paljon keskustelua työkseen taiteesta […]

”MEDIAN MURROS, PRINTIN KUOLEMA JA PÄLÄ PÄLÄ” (Olivia-lehti, 3/2014). Paljon puhutaan siitä, kuinka mediamaisema on murroksessa ja kuinka  hankalat ajat ovat erityisesti printtimedian kannalta. Olivia-lehdestä poimittu mielestäni mainio sitaatti taipuu kenties myös kuvaamaan taiteesta kirjoittamisen kinkkistä tilannetta tässä ajassa. Vähän yli vuosi sitten virtuaalisesti ilmoille kajautettu lehtikritiikin ja/tai kriitikon hätähuuto herätti paljon keskustelua työkseen taiteesta […]