Edit

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

EDITin toimittama Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia ilmestyy marraskuussa 2024. Sen keskiössä on muuttuva taidekenttä, jonka lävistävät aikakautta leimaavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt, kuten teknologian kehitys, sosiaalisen median nousu ja ilmastokriisin syveneminen. Julkaisemme verkossa neljä tekstiä kirjasta. Ensimmäinen niistä on Rosa Kuosmasen Eräs silminnäkijätodistus 2010-luvulta.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Michaela Caskován näyttely No weather what on hänen keräämillään luonnonmateriaaleilla – nokkosilla, sienillä, mustikoilla – värjätty teoskokonaisuus, jonka keskiössä ovat värit ja säätilat.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Enni Suomisen näyttely Mortarium avautuu eri kulmista katsoessa erilaisiksi näkymiksi, kokonaisuuksiksi ja jännitteiksi. Ensivaikutelma HAM-galleriaan astuessa on kuin esineiden näyttämö, samalla jotain kaakelikaupan ja arkeologisen lavasteen väliltä.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Lappeenrannan taidemuseon Nytkäys-näyttely nostaa esiin maailman haastavan tilan, mutta tekee sen leikin ja absurdin huumorin kautta.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Kødbyenin alue Kööpenhaminassa muistuttaa Helsinginkin Teurastamoa, mutta on ehtinyt houkuttelemaan yleisö- ja yrittäjävirtaa muutaman vuoden pidempään. Baarien ja ravintoloiden lisäksi vilkkaalle alueelle on kotiutunut joukko korkeatasoisia nykytaiteen gallerioita. Niistä suurin on 20-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Galleri Bo Bjerggaard.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Päivikki Alaräihän hienossa näyttelyssä jokaisella päivällä on merkityksensä.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Inma Herreran grafiikkanäyttelystä ei löydy grafiikan vedoksia.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

Syyskuussa Etelä-Koreassa avautuneeseen 12. Gwangjun biennaaliin on kutsuttu mukaan kolme kansainvälistä nykytaideorganisaatiota toteuttamaan oma paviljonkinäyttely. Helsinki International Artist Programmen Fictional Frictions -näyttelyssä erilaiset tapahtumasarjat, aikajänteet ja materiaalit risteilevät kerroksellisina, toisiinsa kietoutuneina, samanaikaisesti hahmottomina ja konkreettisina, ilman selkeää alkua tai loppua.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

13. Baltic Triennial, Give Up The Ghost, pyrkii karkottamaan tiehensä monenlaisia piinaavia demoneja – niin neuvostoajan traumoja kuin perinteisiä sukupuoli- ja kansallisuusjaotelmia. Ajatus identiteettien moninaisuudesta ja murtumisesta on pyritty ulottamaan teosten temaattisten lähtökohtien lisäksi myös triennaalinäyttelyn rakenteisiin. Kolmeen osaan hajautuvan triennaalin ensimmäinen luku nähdään Vilnan Nykytaiteen keskuksessa CAC:ssa.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICin viimeinen näyttely L3-makasiinissa, Altered Flakes, on joutsenlaulu Helsingin nykytaidekenttää perustavanlaatuisesti rikastuttaneen taiteilijavetoisen gallerian näyttelytilalle.

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

MUU Galleriassa parhaillaan nähtävä Juan Kasarin näyttely In Transition hyödyntää taiteilijalle jo tunnusomaisia elementtejä, kuten suuria väriprojisointeja ja abstrakteja veistoksellisia asetelmia. Näkyvän ja ei-näkyvän maailman rajalla liikkuva näyttely kurottaa kuitenkin yhä vahvemmin mystiikan ja teosofian suuntaan.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Sami Havia on purskauttanut kankaalle sarjan vimmaisia teoksia, joista välittyvää huolettomuutta katsoo ilokseen. Gush-näyttelyssä yhtä olennaisia ja tärkeitä ovat kuitenkin myös luonnoslehtiöstä repäistyt sivut.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Tämän vuoden Carte Blanche -näyttelyssä Ranskan suurimman nykytaiteen esittämiseen tarkoitetun tilan, Palais de Tokyon, on saanut käyttöönsä nykytaiteilija Camille Henrot. Lokakuussa Pariisissa avautunut Days Are Dogs -näyttely rakentuu riippuvuuden, vallankäytön ja toiston teemojen ympärille. Niinpä se lainaa muotonsa emotionaaliselta ja psykologiselta struktuurilta, joka ohjaa tiukasti toimintaamme ja yhteiskuntaamme – viikonpäiviltä.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Syksyisin Kuopiossa järjestettävä ANTI – Contemporary Art Festival on nostanut pohjoissavolaiskaupungin kansainvälisen performanssitaiteen keskiöön. Tänä vuonna festivaalilla esitetyissä teoksissa tarkasteltiin veden poetiikkaa ja politiikkaa.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Whitney Biennial on taidemuseon kokoinen kansallinen paviljonki, joka kahden vuoden välein heijastelee amerikkalaisen taiteen nykytilaa. Ainakin tänä vuonna se on lisäksi kuin polveileva essee amerikkalaisen yhteiskunnan iloista ja suruista.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Shawné Michaelain Holloway on internet-taiteilija, jonka camming-videoita, screenshotteja ja sosiaalisessa mediassa julkaistuja selfieitä sisältävät teokset käsittelevät ja kyseenalaistavat digitaalisuuden, teknologian ja seksuaalisuuden muodostamia valtarakenteita ja identiteettikysymyksiä. Sunnuntaihin asti Hollowayn näyttelyn voi nähdä Sorbuksessa Vaasankadulla.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.

Sinnessä viime viikolla avautunut Inka Bellin näyttely Synchronicity piirtää tekoälyn hallitsemasta ihmisen jälkeisestä ajasta harmonisen kuvan, jossa ympäristö on vapautunut ihmisen kasaamista merkityskerrostumista.